Sininen kirja -vuosikirjoja löytyy kattavimmin Varastokirjastosta, josta niitä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon. Lisätietoa kaukopalvelusta löytyy Kouvolan kirjastossa löytyy osoitteesta : https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
WSOY:n vuonna 2014 julkaisemassa Vapaudenristin ritarikunta - kirjan täydennetystä laitoksesta löytyy tällaista tietoa:
Vuoden 1941 syksyllä tehtiin tärkeä organisatorinen päätös. Ritarikunnan suurmestari nimitti 26. lokakuuta Vapaudenristin ritarikunnan hallituksen.Vapaudenristin ritarikunnan kansleriksi kutsuttiin kenraaliluutnantti R. Walden, varakansleriksi kenraalimajuri W.E. Tuompo, rahastonhoitajaksi kenraalimajuri O. Olenius ja sihteeriksi everstiluutnantti R. Grönvall.
Edelleen kirjassa todetaan, että jatkosodan oloissa ritarikunnan hallituksella ei ollut tehtäviä normaalilla tavalla. Suurimmaksi osaksi komento-osaston kunniamerkkitoimisto valmisteli hallitukselle periaatteessa kuuluneet asiat. Ritarikunnan hallituksen...
Miina ja Manu ovat sisaruksia, mutta en löytänyt viittausta siihen, ovatko samanikäisiä vai eri-ikäisiä. Kissat syntyvät isommissa poikueissa oikeastaan aina, joten en tiedä, voitaisiinko niitä kutsua kaksosiksi, vaikka ne olisivatkin samaan aikaan syntyneet. Selailin vielä lisää kirjoja, kun niitä tulee hyllyyn.
En löytänyt muita vinkkejä, joilla lukutaito kehittyisi. Esimerkiksi Lukimatin sivulla on ohjeita harjoitteluun. Niissä nimenomaan painotetaan lukemista ja esimerkiksi toistavaa lukemista, http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/tukikeinot-1/sujuvuuden-ha….
Hilkka Norkamon suomenkielinen sanoitus "Daavidin on kaupungissa" sisältyy nuottiin "100 joululaulua : lapsi-, nuoriso- ja naiskuorolle. 4. osa, Liettua, Venäjä, Romania, Ranska, Englanti, Skotlanti" (Modus Musiikki, 2001). Säkeistöjä on neljä."Once in royal David's city" -laulun alkuperäinen sanoittaja on Cecil Frances Alexander. Laulun on säveltänyt Henry John Gauntlett. Alkuperäisessä sanoituksessa ei ole kohtaa "Jolly gentlemen in coats of red", vaan 1. säkeistö päättyy säkeeseen "Mary was that mother mild, Jesus Christ her little child". Suomenkielinen sanoitus päättyy: "Äiti tuo on Maria, Jeesus Kristus poikansa."
Kirjaa näyttää löytyvän ainakin ruotsalaisista kirjastoista: Huddinge, Gävle ja Jönköping. Voit tilata kirjan oman kirjastosi kaukopalvelun kautta.https://libris.kb.se/bib/n2vrxm0gl63mqjzp
Kysyin kirjaa kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta ja sain pari vastausta. Toisessa oltiin sitä mieltä, että kyseessä olisi kuitenkin Leea Virtasen kirja Varastettu isoäiti. Siinä on kengurutarinasta sellainen versio, jossa esiintyy sekä orkesteri (Helsingin kaupungin-) että takin taskussa ollut passi.
Toisessa vastauksessa viitattiin keskusteluun https://groups.google.com/g/alt.folklore.urban/c/tQGa6osDbF8?pli=1 ja kirjaan Gucci Kangaroo and Other Australian Urban Legends / Amanda Bishop https://www.amazon.co.uk/Gucci-Kangaroo-Other-Australian-Legends/dp/090…;
Pojan nimi oli Juhana, ja häntä esitti Ilmari Saarelainen.
Katso http://www.geocities.com/japenet2000/arvostelut/tankkitayteen.htm
http://www.nyt.fi/juttusivu.asp?path=1;466;521;85024;376541;377382 .
Tätä on kysytty ennenkin joitakin vuosia sitten, mutta vastausta ei löytynyt silloin eikä löytynyt nytkään.
Kaksitoistaosaisen englanninkielisen kirjasarjan The works of Aristotle hakemistossa ainoa viite punkkeihin oli Historia animaliumin ’The tick is generated from couch-grass,’. Parasiitti-hakusanat eivät myöskään tuottaneet sopivaa sitaattia.
Lukemattomilla nettisivuilla todellakin esiintyy tuo kysytty pätkä, usein niin että ensin siteerataan edellä mainittua Historia animaliumin lausetta ja sitten lisätään, että Aristoteles myös sanoi punkkien olevan inhottavia loisia. Sitä ei koskaan kerrottu, mistä Aristoteleen teoksesta jälkimmäinen lause on peräisin.
Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 2.12.2004/1084 säätelee asiaa. 5 § toteaa kielimääräyksistä: "Pakolliset pakkausmerkinnät on tehtävä suomen ja ruotsin kielellä. Ruotsin kielen asemasta voidaan käyttää norjan- tai tanskankielisiä merkintöjä.
Suomessa valmistetuissa elintarvikkeissa, joita myydään vain yksikielisissä kunnissa, voidaan käyttää näiden kuntien kielellä olevia yksikielisiä merkintöjä. Kaksikielisissä kunnissa voidaan myyntipaikalla pakatuissa elintarvikkeissa käyttää joko suomen- tai ruotsinkielisiä merkintöjä.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan maahantuotujen elintarvikkeiden alkuperämaa tai -alue ilmoittaa jollakin kansainvälisessä kaupassa yleisesti käytetyllä...
Teoksessa Jaakko Hyvönen: Kohtalokkaat lennot 1945-1988 (Kangasala : AR-kustannus, 1995) s. 169-171 kerrotaan lento-onnettomuudesta Kuorevedellä,
jossa Suomen ainoa Turbo-vinha syöksyi koelennolla Eväjärveen 24.4.1985. Lento-onnettomuudessa kuoli 2 henkilöä, joiden nimet mainitaan artikkelissa. Voisiko tämä olla tarkoittamasi lento-onnettomuus, paikkakunta ei vain ole Siilinjärvi.
Myös teoksessa Vuosi 85 (Hki : KG Bertmak Kustannus, 1985) s. 97 on lyhyt artikkeli samasta onnettomuudesta.
Kysy kirjoja lähimmästä kirjastostasi. Pääkaupunkiseudun saatavuustilanteen näet Plussa-tietokannasta http://www.lib.hel.fi/plussa/
Kielitoimiston sanakirja määrittelee e-kirjan sähkökirjaksi. "sähkökirja sähköisessä muodossa oleva kirja-aineisto, jota käytetään tarkoitukseen soveltuvan laitteen avulla"
Wikipedia on hieman vuolaampi: "Sähkökirja (myös e-kirja, elektroninen kirja, sähköinen kirja, digitaalinen kirja) on sähköisessä muodossa oleva kirjallinen teos. Sähkökirjoja julkaistaan useimmiten Internetissä (aiemmin CD-levyllä). Sähkökirjaa voi yleensä lukea tietokoneelta, älypuhelimista, taulutietokoneilta ja lukulaitteilta, joihin kirja ladataan luettavaksi laitteen näytöltä. Usein kaupallisiin sähkökirjoihin on asetettu suojauksia, jotta kirjaa ei voisi vapaasti levittää tai...
Valitettavasti emme pystyneet ehdottoman varmasti tunnistamaan eläintä. Apua voisi kysyä esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista. Ympäristöpalveluiden ylläpitämällä ”Sisätilojen tuholaiset” -sivustolla voit tunnistaa tuholaisia kuvista. Esimerkiksi Kodin kutsumattomat vieraat -svu antaa hyviä vinkkejä tuholaisista. Sisätilojen syöpäläisiin liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä asumisterveysneuvontaan, puh. 09 310 15000 (ma, ke–to: klo 9–12, ti klo 9–15).
https://sisatilojentuholaiset.fi/
Pesakoisa: http://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/kysymys-2
Tämä kysymys on niin spesifi, että kannattaa kääntyä asiantuntijatahon puoleen. Suomessa toimii Katolinen tiedotuskeskus, joka on Helsingin hiippakunnan tiedotusorganisaatio, yhteystiedot ohessa.
Katolinen tiedotuskeskus
Pyhän Henrikin aukio 1
00140 Helsinki
Puh. 0208 350751 / +358 208 350751
Fax +358 9 61294770
Sähköposti info(at)catholic.fi
Kotisivu http://www.catholic.fi/
William Ford Stanleystä kerrotaan runsaan sivun mittaisesti Kansalliskirjaston kokoelmissa olevassa 52-osaisessa hakuteoksessa "The Oxford Dictionary of National Biography". Kirjasarja on Kansalliskirjaston eteläisessä lukusalissa 1.kerroksessa.
Toinen mahdollinen vaihtoehto on Helsingin yliopistomuseo Arppeanumin hakuteokset, joskin tätä vaihtoehtoa en ole tarkistanut. Yhteystiedot löytyvät sivulta
http://www.museo.helsinki.fi/kokoelmat/kirjasto.htm.
Eloise Akpan on kirjoittanut kaksi kirjaa Stanleystä, esim. The Story of William Stanley: a self made man. Kirjat saa tarvittaessa kaukolainana Lontoosta. Kaukolainat ovat maksullisia.
Kysymyksessä tarkoitetaan varmaankin Kari-Otso Nevaluoman uutuusteosta, joka käsittelee Arabian eläinaiheisia keramiikkafiguureja? Kirja ei ole vielä ehtinyt kirjaston hankintalistalle, mutta aika todennäköisesti sitä ainakin joihinkin Espoon kirjastoihin hankitaan.
Espoon kirjastojen verkkosivuilla on myös hankintatoivomuslomake, jonka kautta voi välittää kirjastolle omia hankintatoivomuksiaan:
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Kaija Koon esittämän kappaleen Minä muistan sinut on säveltänyt, sovittanut ja sanoittanut Markku Impiö. Valitettavasti kappaleesta ei ole julkaistu lainattavaa nuottia.
https://finna.fi
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Jos itse luista ja lihasta keitetty liemi ei jäähtyessään hyytelöidy, syy voi olla joko aineksissa tai valmistustavassa. Hyytelöityminen johtuu luista ja rustoista irtoavasta gelatiinista, ja eläimen eri osat sisältävät sitä eri määriä. Liemeen on siksi hyvä käyttää esimerkiksi rustoisia osia, kuten häränhäntiä, naudan potkaa tai kanan siipiä ja jalkoja. Ongelmana voi olla, että liemeen on käytetty liikaa vettä, jolloin luista ja rustoista irtoava gelatiini ei riitä hyydyttämään sitä.
Gelatiinin irtoamista voi edesauttaa hapon avulla. Liemeen voi lisätä hieman esimerkiksi viinietikkaa tai sitruunamehua. Keittoajan on myös oltava riittävän pitkä, ja liemen tulee kypsyä miedolla lämmöllä.
Vaikka liemi ei hyytyisikään jäähtyessään kunnolla...
