Mikrokontrollereista löytyy aineistoa sanalla "digitaalitekniikka". Tästä linkistä haku löytyy toteutettuna http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=digitaalitekniikka&m=&l=&Da=&D…
HelMet aineistohaun aiheen mukaisessa haussa käytetään asiasanoja, jotka ovat määrämuotoisia hakutermejä. Asiasanoilla kuvaillaan teoksen sisältöä. Suomenkielisistä asiasanoista on luettelo YSA http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/
Googlella http://www.google.fi/ voit toteuttaa suoraan haun sanalla Mikrokontrolleri.
Laatukokoelma digitaalitekniikkaan liittyvästä aineistosta löytyy Teknillisen korkeakoulun kirjastosta
http://lib.hut.fi/Neuvonta/yhteystiedot.html
On mahdollista saada Helsingin kaupunginkirjastosta kirjoja Karjaan kaupunginkirjastoon kaukolainaksi. Kaukolainaus on kirjastojen välistä eli sinun on mentävä Karjaan kaupunginkirjastoon tekemään kaukolainapyyntö. Helmet-tietokannan kautta tehdyt varaukset kulkevat vain pääkaupunkiseudulla kirjastosta toiseen. Kaukopalvelumaksuista päättää lainaava eli kotikunnan kirjasto.
http://www.kirjastot.fi/
Tämän linkin kautta saat tietoa Suomen kirjastoista osoitteineen.
Muun muassa BTJ-kirjastopalvelu välittää kirjastoille audiovisuaalista mateiaalia.
http://www.btj.fi/
Muita välittäjiä ovat:
- Tibo Trading Oy
- Mistar
- Kaleva Telemarketing
- Kirjastomedia
Mikkelin kaupunginkirjastolla on käytössään Aleksi- ja Arto-artikkelitietokannat sekä Etelä-Savon artikkelitietokanta. Tietoa tietokantojen käytöstä löytyy täältä: http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/structure/06_tiedonhaku/04_tietokannat
Tietokannat ovat kaikki viitetietokantoja, mikä tarkoittaa, että niiden kautta löytyy tietoa siitä, missä lehdessä tietty artikkeli on, mutta ei itse artikkelin tekstiä. Kannattaa kysyä lisää kirjastosta:
http://www.mikkeli.fi/fi/kirjasto/docs/index
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville kirjan nimeä. Kirjasammon kautta voit tehdä hakuja kirjan aiheiden ja jopa kansikuvan yksityiskohtien pohjalta. Kannattaa käydä kokeilemassa. Vastaan saattaa tulla vaikkapa tutunnäköinen kansikuva:
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
Helmet-kirjastoissa lainausoikeuden menetät, kun velkasaldosi on 30,00 euroa tai enemmän.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_ma…
NYT-liikuntakortin laina-aika on kaksi viikkoa kerralla, jotta mahdollisimman moni halukas saisi mahdollisuuden käyttää korttia. Voit tarkistaa korttien saatavuuden kirjaston aineistohausta: helmet.fi. Kortin lainaaminen Helmet-kirjastokortilla on ilmaista.
NYT-liikuntatunnit on tarkoitettu kaikille 18-29 -vuotiaille, ensikertalaisista harrastajiin. Maksullisia kortteja myydään liikunnan toimipisteissä (30 € / kausi + 4 € ladattava älykortti).
Lisätietoa: Nyt-liikunta.fi
Hei! Käpylän yhtenäiskoulun lukio liitettiin Alppilan lukioon 1.8. 2015 alkaen eli erityistä Käpylän yhtenäiskoulun lukiota ei Alppilan lukioon yhdistämisen jälkeen enää ole ollut. Tässä linkki Opetusviraston tietoihin: https://opetusvirasto1.rssing.com/chan-11860105/all_p12.html
Hospitantti oli opiskelija, joka oli ns. kuunteluoppilaana eli ei varsinaisesti kirjoilla oppilaitoksessa. Kansakoulunopettajien hospitanttiopintojen sisällöt ilmeisesti hieman vaihtelivat, mutta saattoivat itseopiskelun lisäksi sisältää säännöllisenä opetuksena esim. kasvatusoppia ja opetusoppia, lisäksi opintoihin saattoi sisältyä opetusharjoittelu. Ks. Kansakoulun lehti 30.11.1928.Seminaareihin perustettiin hospitanttiluokkia ilmeisesti siksi, että pätevistä opettajista tai opettajaopiskelijoista oli pulaa, ks. esim. Kainuun sanomat 6.9.1924 ja Uusi Suomi 27.4.1921.
Valitettavasti en Mannerin lyriikasta sekunnin rakoon mahtumista onnistunut löytämään. Kielikuva sinänsä on kaiketikin lainattu Aaro Hellaakosken Jääpeili-kokoelman runosta Niin pieniksi ("niin väljästi mahduimme / sekunnin rakoon"). Silmäilemäni Manner-tutkimukset eivät kuitenkaan vihjaa tämäntyyppiseen yhteyteen runoilijoiden välillä.
Kirurgi Christiaan Barnardista ja maailman ensimmäisestä sydämensiirrosta on kirjoitettu artikkeli Tieteen kuvalehteen: Svennum, Jesper: Särkyneiden sydänten vaihtaja (Tieteen historian suuria hetkiä) Tieteen kuvalehti 2001 ; 5 ; 67-70
Hän itse on kirjoittanut romaanit Yksityispotilas (1977) ja Sydänkirurgi (1975). Elämäkertaa One life / by Christian Barnaard and Curtis Bill Pepper (1970) ei ole suomennettu.
Hei! Etsimäsi teos löytyy Keski-kirjastojen kokoelmasta, mutta kaikki 3 kappaletta ovat tällä hetkellä lainassa ja pari varaustakin on jonossa. Myös Jyväskylän yliopiston kirjaston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston lainakappaleet ovat lainassa tällä hetkellä.
Oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta voit tilata teoksen kaukolainaan:
kaukopalvelu: 044 459 8619 / kaukopalvelu@saarijarvi.fi
Kyseinen katkelma on Richard Wilkinsonin ja Kate Pickettin teoksen The spirit level : Why equality is better for everyone kappaleesta Our social inheritance.
Teos ilmestyi vuonna 2011 nimellä Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? Markus Myllyojan suomentamana.
Saat suomennoksen katkelmasta sähköpostiisi.
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: Tasa-arvo ja hyvinvointi : miksi pienet tuloerot koituvat kaikkien hyväksi? (suom. Markus Myllyoja, HS-kirjat, 2011)
Wilkinson, Richard - Pickett, Kate: The spirit level : Why equality is better for everyone (London, 2010)
Hakutapa hiukan riippuu kirjastosta ja siellä käytettävästä atk-järjestelmästä.
Tässä kuitenkin muutama vihje: Helsingin seudun kirjastojen tietokannasta (http://www.libplussa.fi) voit etsiä valitsemalla aineistotyypiksi nuottijulkaisu ja kirjoittamalla asiasanaksi "rummut".
Esim. Tampereen ja Turun tietokannoista löytyy aineistoa seuraavasti: kirjoita asiasanakenttään esim. "rummut:soitonoppaat". Voit tietysti kirjoittaa myös pelkän asiasanan "rummut", jolloin sinun täytyy karsia itse pois rumpumusiikki yms.
Kirsti Kuronen on kirjoittanut Vili Voipio- kirjat. Hänestä ei löydy kirjoista tietoja, mutta kustantajan sivuilta löytyy jonkin verran. Voit varata itsellesi internet-ajan vaikka täältä kirjastosta ja voimme auttaa sinua löytämään tuon tiedon.
Toiseen kysymykseesi: on useita sarjoja,joiden kirjailijat ovat kirjoittaneet yli viisi kirjaa. Voit tulla itse paikan päälle ja löytää sinua miellyttävän sarjan/kirjailijan.
Löytämisen iloa sinulle!
Hypnoosi-Hemppa on yksi Veikko Savolaisen eli nimimerkki Joonaksen lastenkirjan Lepsu ja komittari (Sanoma, 1957) henkilöistä. Lepsu on kirjan päähenkilön, professori Hamelin koira. Komittari on professorin keksimä koomillisia ilmiöitä havaitseva mittari. Muita kirjan henkilöitä ovat esimerkiksi Nyyrikki Nurinkurinen, Aivastava Aapeli ja Riutuva Rusto.
Professori Hameli ja Lepsu esiintyivät ensimmäisen kerran Savolaisen Helsingin Sanomiin piirtämän Joonas-sarjakuvan "pilaversiossa", jota hän alkoi tehdä vastalauseena sille, ettei toimitusjohtaja Eljas Erkko suostunut hänen palkankorotuspyyntöönsä. Joonaksen tarina Helsingin Sanomissa päättyi tähän palkkajupakkaan. Sanoma Oy kuitenkin kustansi Lepsun ja komittarin - "Kumma kyllä",...
Pohjois-Haagan kirjastosta vastattiin, ettei heillä ole kirjastokissaa, kirjastokoira kylläkin on. Erään asiakkaan kissa on välillä vaellellut kirjastossa vapaana, voisikohan kyse olla siitä.
Suomen kielilain 423/2003 mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Lisäksi saamen kielellä on laissa säädetty asema (kielilaki 1086/2003). Myös viittomakielelle ja suomen romanikielelle on säädetty kielellisiä oikeuksia. Suomen tataari ei ole tunnustettu vähemmistökieli.
Kielilaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
