Viola-tietokannan mukaan tästä laulusta on yksi suomenkielinen levytys, vuonna 1982 C-kasettina julkaistu Seppo J. Järvisen tulkinta "Käyn tällaisena turviisi". Julkaisijana toimi Ristin Voitto Musiikkituotanto. Suomennoksen tekijästä ei ole tietokannassa mitään mainintaa, mutta se voi olla Järvisen käsialaa. Hän on tehnyt runsaasti käännöksiä ja alkuperäisiä hengellisiä tekstejä. Itse sävelmä on syntynyt jo 1800-luvun puolella.
Heikki Poroila
Christer Kihlmanin, Jörn Donnerin ja Bo Carpelanin toimittaman Arena-lehden vuosikerrat ovat luettavissa Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteen lehtiosastolla. Lehti ilmestyi vuosina 1951 - 1953 kahdesta viiteen kertaa vuodessa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Niin kuin kielitoimiston sanakirja sanoo, aihio on "vasta pääpiirteiseen muotoonsa työstetty esine". Avaimen aihiosta tehdään avainjyrsinkoneella avain. Koneeseen asetetaan aihio, mutta siitä poistetaan avain: aihio on jyrsimätön, jyrsinnän jälkeen se on jo avain.
https://www.abloy.fi/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Tuotteet/Tuotekatalogi/Avainjyrsinkoneet/131010v_6232_EXEC%20manuaali%20FIN.pdf
Yleisiin kirjastoihin ei tällaisia ohjekirjoja yleensä oteta, mutta ns. vapaakappalekirjastot (Turun yliopiston kirjasto, Kansalliskirjasto) ottavat ohjekirjojen kaltaisia pienpainatteita kokoelmiinsa. Suurinta osaa pienpainatteista ei ole Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannassa. Sinun kannattaakin ottaa yhteyttä kirjastoon, henkilökunta vastaa mielellään aineistokyselyihin. Sähköposti: kirjasto@utu.fi
Aineistoa saa tutkia Raision asiakastilassa. Lisää ohjeita pienpainatteiden käytöstä löytyy täältä:
https://utuguides.fi/c.php?g=668204&p=4740341
Internetistä löytyy oheinen verkkokauppa, josta voi myös kysyä maksullisia ohjekirjoja:
https://www.ohjekirja.org/traktorien-ohjekirjat
Amanda Lear julkaisi sinkun Enigma (Give a Bit of Mmh to Me) vuonna 1978. Suomeksi sen levytti Seitsemän Seinähullua Veljestä seuraavana vuonna, eli 1979. Biisin nimi oli myös Enigma, Raul Reimanin käännöksenä (liite).
https://en.wikipedia.org/wiki/Enigma_(Give_a_Bit_of_Mmh_to_Me)
https://www.youtube.com/watch?v=2Mu19gmNqus
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Eliotin Silas Marnerista löytyy kaksikin suomennosta: 1869 ilmestyneen Ferdinand Ahlmanin käännöksen lisäksi saatavilla on Väinö Siikaniemen vuonna 1925 julkaistu tulkinta.Ferdinand Ahlman:"Jokaisen ihmisen työnteko pyrkii, uutteruudella pitkitettäessä, sillä tavoin pääsemään omaksi tarkoituksekseen ja siten tekemään siltoja hänen elämänsä lemmettömäin syvyys-juopain ylitse." (Silas Marner, Raveloen kankuri, 1869)Väinö Siikaniemi:"Kaikki ahkeruudella suoritettu ihmistyö on, tällä tavoin valmistumista silmällä pitäen, olevinaan tarkoituksenmukaista ja auttaa sillan tavoin eteenpäin, yli elämän ilottomien rotkojen." (Kankuri ja hänen aarteensa, 1925)
Voit mennä Turun kaupunginkirjaston osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto/
ja siitä eteenpäin verkkokirjastoon.
Klikkaa vasemman reunan Haku-painiketta.
Valitse asiasanaksi Luokka, ja luokkatunnukseksi 82.2
(joka on suomenkielinen lyriikka), sekä valitse kieleksi ruotsi. Kun olet käynyt läpi hakutuloksia, voit suorittaa uuden haun: tällä kertaa luokkatunnus on 82.31 (ruotsinkielinen lyriikka), ja kieli on suomi.
Näillä kahdella haulla löydät esim. ajankohtaisen Johan Ludvig Runebergin teoksen Elgskyttarne : nio sånger = Hirvenhiihtäjät : yhdeksän laulua.
Mannerheimin "tyggeneral" tarkoittaa varmaankin päämajoitusmestaria eli A.F. Airoa. V. 1997 on ilmestynyt Martti Turtolan kirjoittama Aksel Fredrik Airo - taipumaton kenraali, kustantajana Otava. Airosta on toinenkin, vanhempi elämäkerta. Hänen itsensä kirjoittamana ei mitään. Kirjoja ei ole käännetty ruotsiksi.
Eri tietosanakirjasarjojen artikkeleista löytyy yksityiskohtaistakin tietoa suolan valmistuksesta. Näistä kannattaa hakea artikkeleita kohdista: 'natriumkloridi', 'ruokasuola', 'keittosuola' ja 'suola'.
Useista maustekirjoista löytyy myös artikkeleita suolasta ja myös sen valmistuksesta. Näitä ovat mm. Jan-Öjvind Swahnin "Mausteiden maailma" (Otava, 1992), Mysi Lahtisen "Makujen synty" (Otava, 2001), Loukie Werlen "Ruoka-aineet" (Könemann, 2005) ja Sallie Morrisin "Gummeruksen suuri maustekirja" (Gummerus, 1999).
Pelkästään suolan valmistukseen keskittyviä kirjoja en löytänyt, mutta toivottavasti mainituista teoksista on apua.
Internetistä tietoa tietenkin löytyy vaikka kuinka paljon. Kannattaa aloittaa esimerkiksi wikipedian artikkelista...
Kielitoimiston sanakirjasta ei saa tuloksia hakusanoilla "parroittaja", "parrottaja" tai "parroittaa". Sen sijaan "parroittua" on verbi, jolla tarkoitetaan partaiseksi tulemista. Myös Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy sama tulos samalla hakusanalla. Parroittaja-ammattinimikkeestä en löytänyt mitään tietoa. Ehkä Kotimaisten kielten keskuksessa osattaisiin kaivaa lisää tietoa aiheesta, he kun ovat suomen kielen ammattilaisia: Kieli- ja nimineuvonta - Kotus Lähteet:parroittua - Kielitoimiston sanakirjaparroittua - Vanhan kirjasuomen sanakirja
Voisiko kyseessä olla ruotsalaisen kasvatustieteilijä Elisabeth Schönbeckin teos Vanhin, nuorin vai katraan keskeltä : miten paikka sisarussarjassa vaikuttaa elämääsi?
Linkki suomalaisen kustantajan esittelyyn: http://www.kirjapaja.fi/index.php?option=com_catalog&Itemid=38&mode=pro…
Toinen vaihtoehto saattaisi olla Ulla Rannikon väitöskirja Yhteinen ja erillinen lapsuus : sisarusten sosiaalistava merkitys (2008).
Seppo Jokisen Hiirileikki -äänikirja on C-kasettina vain kahdessa kirjastossa. Käpylän kirjasto on remontin takia suljettu 1.7.2011 saakka. Varaukset eivät kohdistu suljettuna olevan kirjaston aineistoon. Tikkurilan kirjaston äänite, ainoa tällä hetkellä lainattavissa oleva kappale, on korjattavana. Toivotaan, että se saadaan pian kiertoon.
Nykyisin äänikirjat hankitaan cd-muotoisina, mutta Hiirileikki löytyy Helmet-kirjastoissa vain C-kasettina.
Maaliskuussa 2014 kustantajan sivuilla sen mainitaan olevan kääntäjällä työn alla (http://kirjava.fi/?p=55) ja ilmestymisajaksi arvellaan kevättä 2015.
Risingshadow.fi-sivuston tietokannassa ilmestymisajaksi on merkitty elokuu 2015.
http://www.risingshadow.fi/library/book/6478-viisaan-miehen-pelko
Novelli Hammassärky on Juhanin Konkan suomentamassa novellikokoelmassa Tarpeettomia ihmisiä. Kirja löytyy Kuopion pääkirjaston varastosta:
https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a7b97bbf-21e7-46b3-a333-07bd7682…
Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta haku Plussa-tietokannasta pääset Plussa-aineistohakuun. Voit antaa pikahaku-kohtaan maantieteen luokan 418.2 jolloin pääset selaamaan Venäjää käsitteleviä teoksia. Voit kokeilla myös tarkennettua hakua, jolloin voit yhdistellä useampia hakusanoja. Ainakin hakusanoilla Venäjä ja luonto löytyi useampia teoksia, hakusanoilla Venäjä ja geologia tai kallioperä tai kasvillisuus sen sijaan ei. Maantieteen yleisteoksista Venäjää käsittelevistä osista löydät tarvitsemaasi tietoa, esim. Geo - maantiedon suuri tietosanakirja osa 6 (Neuvostoliitto), Maailmantieto osa 7 (Neuvostoliitto) tai uudempi Maailma tänään osa 14 - IVY ja Baltian maat (Venäjä). Myös yleistietosanakirjoista...
On harmillista, kun löytää kiinnostavan kirjailijan, mutta tämän kirjoja ei sitten myöhemmin enää suomennetakaan. Kustannustoiminnassa on varmasti lukuisia eri syitä, minkä perusteella päätetään mitä kirjoja julkaistaan. Kustannustoimintahan on ennen kaikkea liiketoimintaa, joten kustantamoissa mietitään tarkkaan, mikä kirja kannattaa kääntää. Jo kääntäjän korvaukset työstään nostavat kirjan hintaa verrattuna suoraan suomeksi kirjoitettuun teokseen. Painoksen koollakin on merkitystä. Saadaanko koko painos kannattavasti myytyä. Lisäksi viihdekirjallisuudessa on nykypäivänä valtavasti tarjontaa. Tästä massasta kustantamot valitsevat vuosittain vähän jotain vanhaa ja vähän jotain uudempaa.
Kustantamoihin voi...
Sinun on mahdollista tulostaa omalta laitteeltasi, eli vaikkapa läppäriltä tai älypuhelimesta. Sitä varten sinun tarvitsee luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tästä eteenpäin voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Lisäohjeita löydät täältä:
https://print.lib.hel.fi/custom/ohje.html
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/...
Kyseessä on Helena Anhavan runo kokoelmasta Maininki ennen aaltoa (1997, s. 65). Runo alkaa rivillä "Se on käsitetty väärin".
Runo sisältyy myös mm. teokseen Muista runolla (toim. Irina Björkman ja Heini Kantala, 2009, s. 34).
Lukinurkka ei enää toimi Kallion kirjastossa eikä muissakaan kirjastoissa. Lukitoiminta on keskitetty HEROon (Helsingin seudun erilaiset oppijat ry). Heron osoite on Vilhonkatu 4 B 13, puh. 68693500. Yhdistyksen omat nettisivut löytyvät osoitteesta http://www.lukihero.fi .
