Kariston verkkokaupan kautta voi ostaa ainakin Anni Polvan Tiina-kirjoja:
https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/polva-anni
Antikvariaatti.net-portaalin kautta löytyy myös hänen kirjojaan:
https://www.antikvariaatti.net/kirjat?q.type=1&q.category=&q.seller=&q.language=&q=polva+anni&sort=newest&offset=60
Voisiko kyseessä olla Goethen moniosainen muisteluteos "Tarua ja totta elämästäni" (suomennos J. A. Hollo)?
Teos sisältyy myös Goethen Valitut teokset -sarjaan sekä sarjaan Maailmankirjallisuuden mestariteoksia. Ne ovat lainattavissa ainakin Helmet-kirjastoista.
Isorotta eli rotta (rattus norvegicus) on kaikkiruokainen ja erittäin sopeutuva ravintonsa suhteen. Ravinto on pääosin kasvispohjaista, mutta se vaihtelee sen mukaan mitä on tarjolla. Rotat saattavat syödä linnunmunia ja -poikasia sekä pieniä nisäkkäitä.
Yleensä rotat eivät saalista aikuisia lintuja. Linnut varovat nisäkkäitä ja suurin osa linnuista on liian suuria ja vahvoja, jotta rotat voisivat ne kukistaa. Rotat kuitenkin syövät kuolleita ja vahingoittuneita lintuja. Voidaankin olettaa, että videon kyyhkynen on vahingoittunut tavalla, joka estää sitä pakenemasta rottaa. Avokaatopaikkojen väheneminen ja ihmisen elinympäristön parantaminen kaventaa rottien elinmahdollisuuksia. Tämä voi johtaa siihen, että rotat joutuvat tekemään enemmän...
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa...
Jazzikansa tulee löytyy Dave Lindholmin levyltä Sirkus (1973). Tähän aikaan Lindholm käytti taiteilijanimeä Isokynä Lindholm. Laulun alku menee näin: Jazzikansa tulee kyllä tänne / soittaa meidät kellariin / Kevyt katse ja raskas askel, / tätä niin toivottiin.
Sanat löytyvät kirjasta Isokynä Lindholm: Puhtaat laivat tai kirjasta Dave Lindholm: Sanat: sitähän se kaikki on. Sanat löytyvät myös netistä googlaamalla Isokynä Lindholm Jazzikansa tulee lyrics.
Tällainen saari löytyy ainakin Disneyn Aladdinin toisesta jatko-osasta, Aladdin ja varkaiden kuningas (1996). Elokuvassa etsitään aarretta "katoavalta saarelta", joka paljastuu olevan jättiläismäisen kilpikonnan selässä.
meillä yleisessä kirjastossa on vähemmän tämänkaltaista kirjallisuutta. Verkkokirjastossa voi tehdä hakuja yhdistelemällä erilaisia termejä kuten palkat, Yhdysvallat, talous ja tuloerot.Koitin katsella meidän kokoelmaamme, ja joitakin katsomisen arvoisia teoksia sieltä poimin. Norberto R. Keppe: Työ ja pääoma, David Harvey: Uusliberalismin lyhyt historia sekä Yanis Varoufakis: Maailmantalouden Minotauros. Kaikissa näissä käsitellään joltakin kantilta Yhdysvaltain taloudellista kehitystä ja 1970-luvun talousjärjestelmän ja rahapolitiikan muutosta. Tosiaan vastaako tämä kysymyksenasetteluun palkkakehityksen jäännistä jälkeen tuottavuuden kasvusta on hieman kyseenalainen, mutta ainakin taustoittavat kehitystä.Suosittelen myös kääntymistä...
Haettaessa tietoa kirjeenvaihdon historiasta ongelmia aiheuttaa se, että monia asioita on tutkittu käyttäen lähteenä kirjeenvaihtoa, mutta tutkimuksen kohde onkin ollut esimerkiksi sotahistoria. Eli kun käytetään hakusanoina kirjeitä, kirjeenvaihtoa ja historiaa saadaan runsaasti lähteitä, mutta vain harva niistä käsittelee sinun aihettasi.
Lähihistoriasta (1980-90-lukujen) löytyy lähinnä artikkeleita siitä, miten sähköposti ja tekstiviestit ovat hävittämässä tavan lähettää kirjeitä ja kortteja postin kuljettamina. Esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2007, nro 26, s. 2565) on Laura Kolben artikkeli Jäähyväiset kirjeille.
Päinvastainenkin suuntaus näyttäisi olevan: postcrossing on kansainvälinen korttirinki, jonka perusideana on lähettää...
Päiväkodit voisivat ilahtua tällaisesta lahjoituksesta. Helsingin kaupungin päivähoidon yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.hel.fi/hki/sosv/fi/P_iv_hoito/Neuvonta+ja+yhteystiedot
Pasilan kirjastossa pitäisi olla kyseinen lehti mikrofilmattuna. Sitä voi käydä lukemassa paikan päällä ja siitä voi saada tarvittaessa maksullisia kopioita.
Lehti löytyy myös mikrofilmattuna Suomen kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta.
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupunginmuseoon sekä Arkkitehtuurimuseoon, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta.
Muista käytettävissä olevista lähteistä, kuten Helsingin Sanomien Aikakoneessa olevista artikkeleista, ei löytynyt vahvistusta sille, että katto olisi varta vasten suunniteltu ilmalaivalle.
Talon piirustukset teki Lars Sonck ja se valmistui kahdessa vaiheessa vuosina 1924 ja 1929. Kirjasta Herrasväen ja työläisten kaupunki käy ilmi, että Arenan kaltaisen, korttelinkokoisen asuin- ja liiketalon rakentaminen oli aikanaan suurisuuntainen hanke. Ehkä tieto siitä, että näin valtavan rakennuksen katolle mahtuisi myös ilmalaiva, on saanut ihmiset ajattelemaan, että tämä on ollut tarkoitus alunperinkin.
Yle...
Taideyliopiston Sibelius-akatemian ja kuudentoista konservatorion lisäksi kitaransoittoa voi opiskella pääaineena muutamissa ammattikorkeakouluissa, kuten Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja Metropoliassa. Lisäksi Suomessa on useita kansanopistoja, joissa voi opiskella kitaransoittoa päätoimisesti.
Henry Rider Haggardin Ayesha-sarjan kirjoja ei ole suomennettu lainkaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.goodreads.com/series/72235-ayesha
Hieman vastaavia ratkaisuja, joissa liikkumista melko leveällä valtioiden tai osapuolten välisellä rajavyöhykkeellä on huomattavasti rajoitettu, ovat esimerkiksi Koreoiden välinen demilitarisoitu vyöhyke ja Kyproksen poikki kulkeva demarkaatiolinja.
Maijaliisa Dieckmann on julkaissut useita historiallisia Porvooseen sijoittuvia romaaneja. Esim.
-Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet
-Fredrika-rouvan koulu
-Keisari ratsastaa kaupunkiin
-Kolme hopeasormusta
-Hopeasormuksen taika
-Kartanon aaveratsastaja
Lempi Jääskeläisen Nunna-romaanin päähenkilö on nimeltään Cecilia. Lisäksi teoksessa on mm. Marja, Jadviga ja Teresa. Ursula-nimistä henkilöä romaanista ei löydy.https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_16424
Erään alueella toimivan kiinteistönvälittäjän tietojen mukaan kyseisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto SARC (nyk. Sarc + Sigge Arkkitehdit Oy). Suunnittelijan tai suunnittelijoiden henkilöllisyyttä en saanut selvitettyä. Rakennus on valmistunut vuonna 2008. Nykyinen Katajanokka on rakennettu pitkälti vuonna 1977 hyväksytyn asemakaavan mukaan, jonka ovat suunnitelleet Vilhelm Helander, Pekka Pakkala ja Mikael Sundman. 6621-2017_ark-byroo_Helsinki_MerikasarmiA.pdf
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyy mm. seuraavia artikkeleita kysymästäsi aiheesta:
Osta hyvä omatunto / Kelola Kati
MONDO 2007:4, s. 70-71
Helpotusta omantunnon tuskiin / Artto Juhani
KEHITYS 2007:1, s. 31
Lentoliikenne mukaan päästökauppaan / Kauppinen Juha
SUOMEN LUONTO 2007:4, s. 10
Ekoturismia vai egoturismia / Mustonen Pekka
KUMPPANI 2006:5, s. 10-11
Reilusti matkaan / Tarvas Tuomo
KUMPPANI 2005:1, 18-23
Reilusti Suomessa / Järvinen Elina
SUOMEN KUVALEHTI 2006:29, s. 40-47
Hyvällä omallatunnolla : ilmastoystävällinen matkailu...
Helsingin Sanomat 9.12.2006
Kaikki mainitut aikakauslehdet löytyvät Kotkan pääkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi. Helsingin Sanomien artikkelit ovat...
