Valitettavasti en löytänyt vahvistusta tällaiselle yhteydelle. Aladin-sukunimeä löytyy myös Suomesta, DVV sukunimihaku, https://nimipalvelu.dvv.fi/sukunimihaku?nimi=Aladin, Tuomas Salste https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/aladin.html. Suomalaisista nimikirjoista sitä ei kuitenkaan löytynyt.Venäläisistä sukunimistä löytyy kirjallisuutta, ehkä niistä löytyisi selitys, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…
Ehkä helpoimmin löydät runsaudensarven kuvia Googlen tai Altavistan kuvahaulla:
http://www.google.com
http://www.altavista.com
Klikkaa kuvat-painiketta ja kirjoita hakulaatikkoon cornucopia, sillä nimellä se tunnetaan roomalaisessa mytologiassa. Amaltheiallakin (tai Amalthealla) kuvia löytyy, mutta ei ihan yhtä hyviä. Lisää runsaudensarveen liittyvästä tarustosta löydät esimerkiksi mytologiasivustosta http://www.pantheon.org
Mikäli aiot käyttää kuvia julkisesti, esim. nettisivuilla, ota ensin selvää tekijänoikeussäädöksistä!
Nykyään uintiharjoittelussa sekä kunto- että kilpauimarit käyttävät apuvälineenä "lättäreitä", eli tekniikkaa ja harjoittelua parantavia kumilenkeillä käsiin kiinnitettäviä käsimeloja.
Olisivatko äitisi pulputtimet olleet jokin aikaisempi uimataito-opetuksessa käytetty, itse tehty versio näistä lättäreistä? Muun muassa alla olevassa linkissä kuvia lättäreistä:
http://www.uintikauppa.fi/uintitarvikkeet/lattarit.html
Helmet-kirjastojen varaston vanhimmista uinnin opetusoppaista ei löytynyt mainintaa tällaisista äitisi pulputtimien kaltaisista opetusvälineistä. Jyväskylän yliopiston sivuilta löytyy laaja Suomalainen uintikirjallisuus -niminen bibliografia, josta löytyy myös vanhoja uinninopetusoppaita:
http://users.jyu.fi/~ikeskine/suokirjat...
Ehdottomasti helpoin tapa löytää yksityisen ihmisen kotisivut on ottaa selville sivujen osoite joko henkilöltä itseltään tai tai jostakin muusta asiantuntevasta lähteestä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kannattaa kokeilla Internetissä olevia hakukoneita, joiden kautta voi etsiä kotisivuja aiheen tai nimen perusteella. On kuitenkin hyvä muistaa, että nämä hakukoneet pystyvät kartoittamaan Internetin tietovarantoja yleensä vain noin 20-30 % tarkkuudella, eli yli puolet kotisivuista jää pimentoon. Ei siis ole mitenkään varmaa, että kotisivu löytyyy hakukoneiden avulla, vaikka sivun varmasti tiedetään olevan olemassa.
Haettaessa yksityishenkilön kotisivuja hakulauseke kirjoitetaan muotoon " Etunimi Sukunimi", eli nimi laitetaan...
Helvi Vasara on kääntänyt kysymyksessä mainitun kohdan Rebekan viidennestä luvusta näin: "Toivoisin olevani kolmekymmentäkuusivuotias rouva", [sanoin hurjasti, sillä muistin vielä hänen naurunsa ja annoin hienon käytöksen mennä taivaan tuuliin], "ja että ylläni olisi musta silkkipuku ja kaulassani helminauha."
Graham Greenen teos J'accuse on suomennettu vuonna 1983 nimellä Nizzan pimeä puoli : j'accuse - minä syytän. Suomentaja on Marja Toivio.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.994133873506253
Uusia suomennoksia Charles Dickensin teoksista on tehty lähinnä Joululaulu tai Saiturin joulu -nimillä tunnetusta teoksesta (alkuteos on A Christmas Carol). Se sopii hyvin kaikenikäisille. Kyseisestä teoksesta on olemassa esimerkiksi Marja Helasen suomennos vuodelta 1984 (teos julkaisu nimellä Joululaulu: aavetarina joulusta), Tero Valkosen suomennos vuodelta 2001 (Valkosen suomentama teos julkaistu nimillä Joululaulu vuonna 2001 ja Saiturin joulu: joululaulu vuonna 2012), Antti Aution suomennos vuodelta 2007 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu) ja Jussi Korhosen suomennos vuodelta 2018 (teos julkaistu nimellä Saiturin joulu).Kovin monesta muusta Charles Dickensin romaanista ei vaikuta olevan tehty uusia suomennoksia...
Mikäli olet kuullut runon Esko Salmisen esityksestä Eskon runot ja pari matkakumppania, se voisi olla Federico García Lorcan Uskoton aviovaimo (suom. Matti Rossi). Aivan tuollaista säettä ei runossa ole, mutta tematiikaltaan se on samantyylinen ja esityksessä nähdyistä runoista lähinnä etsittyä vastaava. Eskon runot ja pari matkakumppania -esitys löytyy Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-50646614
Katselepa näiltä sivuilta:
http://www.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
http://www.kirjastot.fi/showhierarchy.asp?hid=1129
Kirjoja aiheesta voit hakea Vaasan kaupunginkirjaston aineistohaulla osoitteessa
http://lib.vaasa.fi:8080/sessionF14998E82638454B3A3C96C1C74A2605/
kirjoita Aihe/kohde kohtaan kirjastot + historia
Eläinten jälkikuviokortteja ei kirjastossa ole, sen sijaan kyllä kirjoja joissa on eläinten jälkiä:
Bang, Preben: Jälkiä luonnossa : nisäkkäiden ja lintujen jälkiä ja jätöksiä. 3. p. Otava, 1983
Bang, Preben: Mikä tästä meni? : eläinten jäljillä. WSOY 1999
Siivonen, Lauri: Jäljet lumessa : opas nisäkkäiden ja lintujen talvisista jäljistä. Gummerus, 1982
Kirjastoissa on runsaasti äänitehosteita CD-levyillä, joista voi löytyä myös ketun haukuntaa. Levyjen sisältö on tarkistettava levyltä, sisältöjä ei kaikkien osalta ole kirjattu luetteloon.
Yhdysvaltalaiseen Siskoni on noita -televisiosarjaan perustuvia kirjoja on suomennettu tähän mennessä viisi. Viimeisin suomennos, Myrskyn silmässä, ilmestyi tänä keväänä. Kirja julkaistiin Yhdysvalloissa alun perin vuonna 2004, jonka jälkeen sarjassa on ilmestynyt laskujeni mukaan 11 kirjaa.
Alkukielisiä kirjoja esittelee ainakin The Charmed Ones -internetsivusto:
http://www.thecharmedones.com/charmed_books.htm
http://www.thecharmedones.com/charmed_books_2.htm
Suomessa kirjasarjaa kustantaa Sanoma Magazines Finland.
Lokakuussa ilmestyy sarjaan 6. kirja "Epäilysten verkko".
Tikkurilan kirjaston lastenosaston avustuksella löytyi Kirsi Kunnaksen satu "Kanan kaupunkimatka", jossa esiintyy myös lehmä. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1957. Satu löytyy seuraavista kirjoista:
TEKIJÄ Kunnas, Kirsi
TEOS Tiitiäisen tarinoita / Kirsi Kunnas ; kuv. Maija Karma
PAINOS 4. p. - 5. p. 1973. - 6. p. 1980. - 7. p. 1987. - 8. p. 1989. - 13. p. 2000. - 16. p. 2008
Tiitiäinen, metsäläinen : suomalaisia satuja / kuv. Kristina Segercrantz ; [toim. Kaarina Miettinen]
PAINOS 2. p. 1991
JULKTIEDOT Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989
ULKOASU 247 s. : kuv.
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja / kuvittanut Kristina Segercrantz
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1999
SARJA Suuri suomalainen satukirjasto ; 3
TEOS Suomalaisten...
Uutuuskirjat saa Vaski-tietokannassa esiin laajennetun haun kautta oikeasta yläreunasta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Jos haluaa esimerkiksi Naantalin pääkirjastoon tulevat aikuisten kaunokirjallisuuden suomenkieliset uutuudet viimeisen puolen vuoden aikana, voi täyttää hakulomakkeesta asianomaiset kentät ja saa listauksen uutuuksista. Osa kirjoista saattaa olla vielä vasta tulossa kirjastoon.
Näillä hakuehdoilla tuli tällä kertaa tällainen lista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/search?p_p_state=normal&p_p_lif…
Varsinaista koottua listaa kaikista jonakin vuonna ilmestyneistä kirjoista tuskin löytynee nykyisin mistään, mutta erilaisia tapoja haalia niitä esiin on moniakin.
Turun kaupunginkirjaston kokoelma on mukana Vaski Finna tietokannassa https://vaski.finna.fi/ Sieltä uutuuksia etsiessäsi tarkennetun haun puolella on käytössäsi vuosiväli-rajoitin. Kaunokirjallisuuteen saa hakua rajattua käyttämällä sijaintina esim. suomenkielisten romaanien kirjastoluokkaa 84.2 tai runojen 82.2. Myös kieli on mahdollista valita, mutta toisaalta em. luokka sisältää jo kielen. Jos vielä rajoitat hakua aineistotyypin suhteen kirjoihin, alkanee tulosjoukko olla jo aika lähellä haluamaasi. Erityisesti esikoiskirjailijoiden tuotantoa etsittäessä käyttökelpoinen apu...
Catharina Gripenbergin runokirja "Ödemjuka belles lettres från en till en" on Porvoon pääkirjastossa paikalla. Voit hakea sen lainauksesta nimelläsi. Toinen kysymäsi teos on lainassa meiltä (eräpäivä 21.6-07). Loviisa on lähin paikka, mistä teos "På diabilden är huvudet proppfullt av lycka" on saatavissa tällä hetkellä. Koska tämä kirja kuuluu kokoelmiimme emme voi kaukolainata sitä muualta. Jos sinulla on mahdollisuus, voisit hakea sen itse Loviisan pääkirjastosta. Soittamalla Loviisan kirjastoon voit pyytää, että he ottavat kirjan sivuun sinua varten. Loviisan pääkirjaston puhelinnumero on: 019-555 330.
Rikhardinkaun kirjastossa sijaitsevan taidelainaamon lainat eivät ole ilmaisia. Lainan hinta vaihtelee teoksen hinnasta riippuen 20–200 €/kk.
Lisätietoja löytyy osoitteesta:
http://www.helsingintaiteilijaseura.fi/hts/?q=node/50
Valitettavasti Hämeenlinnan kaupunginkirjaston nykyisessä järjestelmässä ei ole mahdollista tallentaa asiakkaiden lainaushistoriaa. Joissakin muissa kirjastoissa, kuten pääkaupunkiseudulla, se on mahdollista.
Olemme esittäneet toiveen järjestelmäntoimittajallemme kyseisestä toiminnosta.
HelMet -aineistohaulla löytyi hakusanalla "sanoitukset" muun muassa Pirjo Kukkosen tutkimus Ilon ja surun sointu : folkloresta poploreen. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1353408__Ssanoitukset__Ff%….
Lisäksi löytyi esimerkiksi hengellisten laulujen taustaa (Unohtumattomia : rakkaiden laulujen taustaa / [toimittanut] Pia Perkiö) sekä kotimaisten viihdelaulujen sanoituksissa esiintyvien naishahmojen taustoja avaava teos ( Kaunis Veera ja muita naislegendoja / Anne Lampinen)
