Kalevala on Elias Lönnrotin 1830- ja 1840 -luvuilla suomalaisista muinaisrunoista koottu teos. Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Teos painettiin kaksiosaisena. Ensimmäinen osa ilmestyi vuonna 1835 ja toinen osa vuonna 1836. Tämä Kalevala jakautuu 32 runoon ja siinä on 12 078 säettä. Vuonna 1849 Kalevala ilmestyi lopullisessa asussaan 22 795 säettä käsittävänä jaettuna 50 runoon. Erotuksena ensimmäisestä painoksesta vuonna 1849 ilmestynyttä Kalevalaa alettiin kutsua nimellä Uusi Kalevala. Tämä painos tunnetaan nykyisin pelkkänä Kalevalana ja tästä on otettu lukuisia painoksia eri vuosina.(Lähteet: Otavan kirjallisuustieto, 1990 ja Pertti Anttonen: Kalevala-lipas, 1999)SKS.n aineisto Kalevalan...
Kansalliskirjaston yllläpitämässä Fennica-luettelossa (Suomen kansallisbiografia)tilanne oli sama kuin HelMetissä; tanskankielisen alkuteoksen paikannnimi Vejlby on suomenkielisen teoksen nimessä muodossa Veljlby. Tietue on nyt korjattu; myös suomenkielinen paikannnimi on Vejlby. Asia korjaantuu myös HelMet-luetteloon lähipäivien aikana.
William Thakerayn Turhuuden turuilla -teos ilmestyi aiemmin kahtena niteenä nimellä Turhuuden turulla (Otava 1955 ja 1956). Vuoden 2005 painoksen sivumäärä on täsmälleen sama: ensimmäinen osa 385 sivua ja toinen osa 387 sivua. Vaski.finna -verkkosivustolla on vuoden 2005 painoksen tiedoissa ilmoitettu virheellisesti koko teoksen pituudeksi 387 sivua.
Kyllä VR:lle voi lähettää palautetta. Tosin palautesivulla sanotaan: "Vaikka kaikkiin palautteisiin emme voikaan vastata henkilökohtaisesti, jokainen mielipide auttaa meitä toimintamme kehittämisessä." Mutta jos nimenomaan pyydät palautteessasi vastausta, uskoisin, että siihen myös vastataan.
VR:n palautelomake löytyy osoitteesta http://www.vr.fi/heo/palaute/fpalaute.htm
VR:n yhteystietosivulla
( http://www.vr.fi/heo/fyhteystiedot.htm ) todetaan myös seuraavaa:
Voit myös soittaa meille, p. 0307 21 173 (ma-pe klo 9.00-15.00) tai lähettää palautetta postitse osoitteeseen:
VR Osakeyhtiö
VR Henkilöliikenne
Eteläinen asemakatu 2 A
11130 Riihimäki
Kannattaa siis kertoa asiasta suoraan näille tahoille.
Kirjasto ei voi esiintyä asiantuntijan roolissa lääketieteellisissä kysymyksissä. Voit muodostaa kuvaa asiasta tutustumalla vaikkapa seuraaviin teoksiin:
Tekijä Ahonen, Pia : Matalan ja korkean riskin ensisynnyttäjien raskaudenaikaiset odotukset ja synnytyskokemukset / Pia Ahonen
Julkaisutiedot Turku : Turun yliopisto, 2001
Tekijä Curtis, Glade B.: Your pregnancy after 35 /Cambridge (Mass.) : Da Capo Press, 2001
Nettilähteitä:
http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/nn:255
http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/pohjoismaissa-myoehaeine…
http://www.vauva.fi/artikkeli/synnytys/659/synnytys_totta_ja_tarua
Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Yhteistä kirjastonhoitajille on kuitenkin se, että heillä kaikilla on korkeakoulututkinto ja yleensä sen osana tai sen lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset informaatiotutkimuksen opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta, yhteiskuntatieteellisiltä tai humanistisilta aloilta, mutta joukossamme on niin teologeja, oikeustieteilijöitä kuin insinöörejäkin. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-...
Musiikkipedagogit toimivat usein musiikinopettajina esimerkiksi työväen- tai kansalaisopistoissa, joissa he opettavat soittoa, laulua tai musiikin teoriaa. Tehtäviin kuuluu oppituntien valmistelua sekä tuntien pitämistä. Ammatissa tarvitaan musiikin monipuolista tuntemusta, pedagogista osaamista sekä soitto- tai laulutaitoa.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinnon musiikkipedagogi (AMK). Tutkinnon voi suorittaa musiikin koulutusohjelmassa sekä pop/jazz-musiikin koulutusohjelmassa.
Yliopistoissa voi myös opiskella musiikkialaa. Alempi korkeakoulututkinto on musiikin kandidaatti, ylempi musiikin maisteri. Taideyliopiston musiikikasvatuksen koulutusohjelman tutkintoja ovat kandidaatti ja maisteri,...
Keskustelin asunnottomien hätämajoituksesta Helsingin seurakuntayhtymässä työskentelevän diakoni Kimmo Kajaksen kanssa ja tutustuin hätämajoitusta koskeviin julkaisuihin verkossa. Helsingissä tai muualla maassa eivät kirkot hätämajoitusta nähtävästi tarjoa vaan sen takaavat muut toimijat. Asian voi vielä tarkistaa.
Seuraava koskee Helsinkiä ja on lainaus Hoivan sivuilta:
"Aikaisemmin hätämajoituksesta huolehti Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö. Helsingin kaupunki kilpailutti hätämajoituspalvelut vuonna 2020 ja sitäan kautta diakoni siirtyi 1.1.2021 lähtien Diakonissalaitoksen Hoivalle. Palvelunan ostaa Helsingin kaupunki."
https://www.hoiva.fi/blog/diakonissalaitoksen-hoiva-jarjestaa-hatamajoi…
Kotimaisilta valmistajilta tai myyjiltä ei äkkiseltään näyttäisi löytyvän molemmin puolin hammastettuja vannesahan teriä. Maailman markkinoilla sellaisia kuitenkin on saatavilla. Verkosta voi etsiä vaikkapa hakusanalla "double-sided bandsaw blades".
https://dudr.cz/en/row/double-sided-bandsaw-blades/
https://www.applebywoodturnings.co.uk/double-sided-bandsaw-blade-x-8mm-…
https://burtonmill.com/products/double-cut-saws
https://www.selectsawmill.com/en/sharpening_blade.htm
Jukka Mallisen toimittamassa "Kuka puhuu - kaksitoista runoilijaa Suomesta ja Venäjältä" -teoksessa (Atena 1997)on rinnakkaistekstit.
Reclamin vuonna 1983 julkaisemassa (pieni ja punainen) "Russische Lyrik" -teoksessa on venäjän ja saksankieliset tekstit rinnakkain.
Turun kaupunginkirjastossa on hiljan alettu käyttää asiasanaa "rinnakkaistekstit" tällaisista teoksista, mutta sitä ei ole tehty takautuvasti.
Kysymälläsi termillä "toimittaja-arvioinnit" ei Lahden kaupunginkirjastossa eniten käyttämistämme tietokannoista Helecon (pohjoismaisten suurimpien kauppakorkeakoulujen yhteistietokanta), Tenttu (Teknillisen kirjaston tietokanta) ja Linda (tieteellisten kirjastojen yhteistietokanta) juuri muuta löytämiesi tutkimusten lisäksi löytynyt. Laajentaessamme hakua toimitusketjuihin (supply change management) ja tavarantoimittajiin, materiaalitalouden arviointiin, toimittajayhteistyöhön ja ostojen suunnitteluun löysimme joitain viitteitä tavaratoimittajien arvioinnista, joista saattaisi olla hyötyä gradusi teossa - esim. Koskinen, Henri: Tavaratoimittajan arviointi; Ahovirta, Ari: Toimittajayhteistyön kehittäminen laatupalkintoperiaatteilla;...
Lainaa vain-kappale löytyy seuraavilta Maaritin cd-levyiltä:
Esittäjä: Maarit, levyn nimi: Laakson liljasta metsän tyttöön: kaikki parhaat. Ilmestynyt 2002.
Esittäjä: Maarit, levyn nimi: Maarit. Ilmestynyt 1990.
Kyseessä lienee kansanedustaja-kirjailija Aino Suholan Ritva Oksaselle kirjoittama (monologi?)näytelmä Korva elämän kyljessä (1994), jota Oksanen on esittänyt Tampereella 90-luvun puolessavälissä. Minkään kirjaston kokoelmista sitä ei taida löytyä.
Teatterikeskus ry. Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613, sieltä kannattaa kysyä. Teosta saa todennäköisesti helpoiten sen kirjoittajalta, yhteystiedot ym. seuraavasta nettiosoitteesta:
http://www.eduskunta.fi/fakta/edustaja/372/aino5.htm
Katso myös Tamperelainen -paikallislehden juttuarkistosta sivu
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/oksanen_ritva.html
Mielestäni ei ole mitään tyhmää siinä, jos puhutaan syömisestä ja siinä yhteydessä kertoo, miten itse nauttii blinit - tai mitä muuta tahansa. Syömiseen liittyvät asiat kiinnostavat ihmisiä ja joskus sitä sanoo ääneen sellaista, josta joku toinen saa mielenkiintoisen idean. Mikäs sen mukavampaa?
Sen sijaan minusta olisi vähän tyhmää ruveta väittämään, että makuasioissa on vain yksi totuus. Jos joku toinen syö blininsä smetanan ja suolakurkun kera, hän on aivan yhtä "oikeassa" kuin se, joka valitsee täytteeksi jotain muuta. Usein perinteiset yhdistelmät ovat melko onnistuneita, siksi ne ovatkin jääneet käyttöön. Mutta mikään ei estä kokeilemasta makuja. Itse esimerkiksi valmistin vastikään uunissa haudutettua turskanfilettä, jonka olin...
Nytpä täytyy valitellen todeta, etten annettujen vihjeiden perusteella onnistunut kaivatunlaista runoa jäljittämään. Kysymyksen epäily Kirsi Kunnaksesta osuu kyllä oikeaan siinä, että hänen tuotannostaan löytyvät sekä "kirahvi karahvi" että alkusointuinen vesipuhveli. Ongelmana vain on se, etteivät ne ole peräisin samasta runosta - eivätkä edes samasta kirjasta: kirahvi Karahvi Kerafiini tavataan kirjassa Hassut aakkoset, "Vesipuhveli velimuhveli" Tiitiäisen pippurimylly -kokoelman runossa Kylpyläelämää. "Kihveli kahvelia" en ikävä kyllä kyennyt paikantamaan lainkaan.
Olisikohan kenties kuitenkin mahdollista, että etsitty melko pitkä runo olisi aakkosten kirjaimet yksitellen läpikäyvä Hassut aakkoset...
Valitettavasti apuni on kovin vähäinen. Mel Brooksin elokuvaa Mieletön maailmanhistoria ei löydy Tampereenkaan kaupunginkirjastosta eikä ilmeisesti muistakaan kirjastoista Suomessa. Kannattaa vielä kysellä suurimpien kaupunkien videovuokraamoista.
Sonja on venäläinen hellittelymuoto Sofiasta, joka on kreikkalainen nimi ja tarkoittaa viisautta tai rakkautta viisauteen.
Näin ilmoittaa Pentti Lempiänen kirjassaan " Suuri etunimikirja".
Etsit varmaankin säveltäjä Jacques Offenbachin can can -musiikkia ooperasta Orphée auf Enfers (suom. Orfeus manalassa). Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutamia CD-äänilevyjä, jossa kyseinen kappale on kuultavissa, esim. "Klassinen musiikki elokuvissa", "Ballet favorites", "Can-can and other dances from the opera". Kirjastossamme on myös DVD-taltiointi kyseisestä oopperasta. Aineiston saatavuutta voit tiedustella Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta ma-pe 11-20 ja la 11-16, puh. 014-624448. Kirjaston verkkosivuilla on myös mahdollisuus hakea kaikkea kirjaston aineistoa osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi
Hyvä asiakas
Jussi Adler- Olsenin kirjat kuuluvat Kauniaisten kirjaston kokoelmaan. Valitettavasti ovat kaikki tällä hetkellä lainassa.
Voitte tehdä varauksen haluamaanne kirjaan HelMet-kirjastotietokannan kautta tai sitten tulla kirjastoomme ,niin teemme Teille varauksen
Valitettavasti en löytänyt minkään suomalaisen kirjaston kokoelmista kvartettisovitusta Joey Tempestin ja Mic Michaelin kappaleesta Carrie. Monista kirjastoista löytyi Europen The final countdown -nuotti (ISBN 0861754115)ja Real Rock Book : svenska låtar (9789197575492), mutta näissä on vain sanat, melodia ja sointumerkit. Kappaleesta on siis laadittava uusi sovitus. Netistä löytyy tilauksesta sovituksia tekevien muusikoiden yhteystietoja. Jos haluaa itse sovittaa, apua voi löytyä vaikkapa teoksesta Timo Lehtovaara: Sovitusopas : harrastajaryhmien vetäjille omien sovitusten laatimisen avuksi. (Sulasol, 2014, 978-951-9141-35-0) Kirjaa on saatavissa mm. Helmet-kirjastoista.
