Tarkoitat varmaan teosta Ammattia oppimassa / toimittaneet Anu-Hanna Anttila ja Anu Suoranta (Väki voimakas, ISSN 0782-2332; 14). Tätä ei löydy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmasta, mutta voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Hei,
kaukolainauksen yleinen periaate on, että jos asiakkaan kysymää aineistoa ei ole asiakkaan oman kunnan kirjastossa ollenkaan, niin sen voi kaukolainata toisen kunnan kirjastosta. Kaukolainauksen tekee kirjasto, koska se on kirjastojen välistä lainausta ja siitä peritään maksu, joka vaihtelee kunnittain.
Tässä tapauksessa kannattaa olla yhteydessä Raahen pääkirjastoon, jossa tarkistetaan onko tarvitsemaasi kirjaa tms. kirjaston omissa kokoelmissa vai onko se lainassa toisella asiakkaalla. Sen jälkeen sinun kanssasi keskustellaan joko aineiston varaamisesta (aineisto lainassa) tai kaukolainauksesta (aineistoa ei ole kokoelmissa ollenkaan). Jos kysymääsi aineistoa ei ole Raahen kaupunginkirjaston kokoelmissa, niin se voidaan silloin...
Kaarlo Haapasen kirjat Leskien kortteli (Tammi, 1982), Kersojen korttelit (Pietarsaaren sanomat, 1986) ja Kortteliympyrä (Pietarsaaren sanomat, 1987) kuuluvat useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin.
Ette mainitse, minne haluaisitte kirjat tilata. Mikäli kirjoja ei ole lähikirjastossanne tai kirjastoverkkoalueellanne, voitte tilata kirjat kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hyvä kysyjä!
Suomenkielisiä matkakirjoja Etelä-Afrikasta ei oikein ole ilmestynyt, englanninkielisiä kylläkin.
Maantieteen hakuteos nimeltään Maailma tänään, osa 18, on aika uusi, vuodelta 1996. Se on Tieteen kuvalehden hakuteos ja sisältää paljon tietoa Eteläisestä Afrikasta, myös sen eläimistöstä ja
kasvillisuudesta.
Suonmenkielinen video löytyy kokoelmistamme nimellä Etelä-Afrikka (tekijä on Folke West,
kesto 40 min.).
Lisäksi sarjoissa Maailma nyt, osa 7 (W+G, 1993) ja Maailman ympäri, osa 3 (WSOY, 1987, josta uusi painos on ilmestynyt nimellä Maailman maat ja kansat, osan nimi: Kongosta Kapkaupunkiin) on
tietoa Etelä-Afrikasta. Eläimistöstä löytyy tietoa mm. kirjasta Kauneimmat kansallispuistot, osa 1,
(W+G, 1990, Maailman...
Luku 2006 tarkoittaa ilmestymisvuotta ja luku 40 lehden numeroa. Suomen lääkärilehdessä on juokseva sivunumerointi, joten sivut 4085-4091 löytyvät lehdestä numero 40/2006.
Sellon kirjaston Pajassa Espoossa voi digitoida kaitafilmejä. Täältä lisätietoja:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Palvel…
Jos haet kirjan siitä kirjastosta, jossa se on hyllyssä, tuon pitäisi kyllä onnistua. Varminta on kuitenkin soittaa kirjastoon ja pyytää ottamaan kirja hyllystä. Muuten voi käydä niin, että kirja lähteekin tulemaan jostakin toisesta kirjastosta.
Jos taas kirja on eri kirjastossa kuin mistä sen haluaisit hakea, kirja ei todennäköisesti ehdi vielä samana päivänä toiseen kirjastoon, koska kirja kulkee yleensä lajittelun kautta, mikä vie aikaa.
Kantakortista pitäisi käydä ilmi joukko-osastot ja taistelupaikat. Joukko-osastojen digitoitujen sotapäiväkirjojen avulla voi muodostaa paremman kuvan papan vaiheista. Joukko-osastosta saattaa olla myös historiikki. Näitä kannattaa hakea joukko-osaston nimellä esimerkiksi Finnasta. Samaten yksittäisestä taistelusta voi olla olemassa kirja, artikkeli tai opinnäyte. Nämäkin löytyvät melko hyvin Finnan kautta. Yksi vaihtoehto kantakortissa mainittujen paikkojen ja joukko-osastojen tietojen löytämiseen on Kansa Taisteli -lehden arkisto. Papan tiedot voi kantakortin tietojen perusteella lisätä Sotapolku.fi -palveluun, jossa joukko-osaston polusta saattaa olla graafinen esitys. Joitakin melko suppeita henkilötietoja voi olla Suomen rintamamiehet...
Kirjaa on Satakirjastoissa useampi kappale lainattavissa. Myytäviä kirjoja löytyy sivustolta Antikvaari.fi https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1045013
Netistä löytyvissä lehtijutuissa käytetään yleisesti muotoa lompakonvartija yhteenkirjoitettuna. Myös erikseen kirjoitettuna sanaa tosiaan käytetään. Katsoessani Nykysuomen sanakirjasta vartija sanan kohdalta, löysin hieman vastaavan tapauksen eli lauseessa Olenko minä veljeni vartija, sanat on kirjoitettu erilleen. Tähän perustuen sekä kollegan kanssa keskusteltuani, sanoisin että erikseen kirjoitettuna merkitys on hieman eri. Erikseen siis ollaan jonkin tietyn lompakon tai veljen vartija, kun taas yhteenkirjoitettuna lompakonvartija on yleinen taloudesta huolehtija tai ostohalujen rajoittaja.
Mitään muuta virallista lähdettä tähän vastaukseen ei löytynyt, mutta Kotimaisten kielten keskuksella on olemassa kielineuvonnan puhelin,...
Sanastokeskuksen TEPA-termipankissa englanninkielisen termin photovoltaic effect suomenkielinen käännös on valojänniteilmiö, photo-electric effect characterized by the production of an electromotive force.
Sanastokeskus TSK ry (entinen Tekniikan Sanastokeskus ry) on riippumaton asiantuntijaelin, joka tuottaa erikoisalojen sanasto-, luokitus-, ontologia- ja käsitemallinnustyöhön liittyvää tietoa ja asiantuntijapalveluja http://www.tsk.fi/tsk/fi.
TEPA-termipankki on erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma https://termipankki.fi/tepa/fi/.
Paul Eluardin runosta Liberté eli Vapaus on kaksi suomennosta.
Anja Samooja suomensi runon vuonna 1948 julkaistuun antologiaan Kerho 33 : runoja, novelleja, esseitä (toim. Toini Aaltonen, Otava, s.153 – 156).
Aale Tynnin suomennos sisältyy teoksiin Tulisen järjen aika : kymmenen modernia ranskalaista lyyrikkoa (1962, WSOY, s. 65 - 68), Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista runoutta (vuosien 1974 ja 2004 painoksissa s. 943 – 947) ja Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987, s. 519 – 520).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa HelMet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Kirjastojen atk-järjestelmien historiaa voi tutkia teoksesta Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet / Jarmo Saarti. Opetusministeriö 2000.
Aineistotietokantoja saatiin näkyviin Internetiin1990-luvun puolen välin jälkeen Tampereella, jossa oli jo 1990-lopulla ensimmäisenä myös etävaraaminen ja -uusiminen. Yleisten kirjastojen palvelut siirtyivät avoimeen verkkoon aiemmin kuin yliopistokirjastojen.
Käytin Finna-hakua.
Aluksi tein tarkennetun haun sanalla varhaiskasvatus ja aiheella kaunokirjallisuus. Lisäksi rajasin ilmestymisaikaa 2000-2023. Haku löysi muutaman romaanin.
Theorin, Johan: Sankta Psykon kasvatit ; Linna, Martti: Syysmarkkinat sekä Pulli, Elina:Tukkasurma
Kokeilin Kirjasammon hakua. Sanalla varhaiskasvatus, löytyivät esim. Heli Kuhlberg:Tärkeän työn tekijät; Vuorinen, Katri: Unelma-ammatti, vai onko sittenkään sekä Ylinen, Hanna-Leena:Tarha Linkki Kirjasampoon.
Helmet-haulla löysin vielä muutaman ehdokkaan: Vuorinen, Juha:Kristian siviilipalvelusmiehenä : sotaromaani ; Välipaikka, Tuija:Maailman vahvin tyttö sekä Pihlajamäki, Tiina: Rant. Ta. Li. Linkki hakutulokseen
Vastaan tuli myös teos "Mitä...
Kyseessä on samettipunkki. Voit lukea niistä lisää alla olevista linkeistä.Ötökkätieto: Samettipunkit https://www.otokkatieto.fi/species?id=483Suomen luonto: Ötökkä kuin punaista samettia https://suomenluonto.fi/uutiset/otokka-kuin-punaista-samettia/Luontoportti: https://lehti.luontoportti.fi/fi/kysyluonnosta/mika-otokka-kyseessa.html
Luettelointia ja sen perusteita käsitellään Informaatiotutkimuksen perus- ja aineopinnoissa. Luetteloinnin opetteluun vaikuttavat monet asiat, esim. millä järjestelmällä (esim. Pallas, Voyager...) ja millä formaatilla (esim Finmarc-yhtenäisformaatti) luettelointi tehdään. Yleisissä ja tieteellisissä kirjastoissa on omat käytäntönsä eri kirjastojärjestelmien vuoksi.
Mm. TYT eli Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus järjestää erilaisia maksullisia koulutuksia luetteloinnista. Parhaiten koulutustarjontaa voi seurata joko suoraan TYTin sivuilta (http://www.uta.fi/laitokset/tyt/online/index.html) tai esimerkiksi liittymällä kirjastot.fi-sähköpostilistalle, jolloin kaikki alan koulutustarjonta tulee omaan sähköpostiin.
Suurimmaksi osaksi...
Ainakaan tällä hetkellä ei ole tietoa uusista suomennoksista. Anne McCaffrey on kyllä kirjoittanut huomattavan määrän teoksia - listan löydät esimerkiksi kirjailijan kotisivulta osoitteesta http://www.annemccaffrey.net/books/index.html.
Tässä muutama nettisanakirja:
http://www.ilmainensanakirja.fi/
http://www.sanakirja.org/
http://dictionaries.travlang.com/FinnishSpanish/
Linkkejä espanjan kielestä kiinnostuneille:
http://www.tkukoulu.fi/~jatta/eslinkit.html
YLE TV2 alkoi esittää Pikku Kakkosta 11.1.1977. Aluksi ohjelma tuli kolme kertaa viikossa ja jaksot olivat puolen tunnin mittaisia. Vanhojen Pikku Kakkosten juontoja voi katsella Elävästä arkistosta. Lisää tietoa vanhoista YLE:n ohjelmista löytyy esim. Rouva Ruudun TV-palstalta Muistikuvaputki | yle.fi
