Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Aiheestasi näyttää valitettavasti löytyvän hyvin niukalti aineistoa, etenkin uutta tietoa. Tilastokeskus on tehnyt vuosina 1981 ja 1991 laajan haastattelututkimuksen, jossa on selvitetty vapaa-ajan toiminnoista mm. luovaa toimintaa ja sen osana kirjoittamista. Tutkimuksen tuloksia on raportoitu Tilastokeskuksen Kulttuuri ja viestintä -sarjassa (1993:2, 1993:3). Lisäksi julkaisussa Roth, Sari: Varhaisen taidekasvatuksen yhteydet nuoruusiän kulttuuriharrastuksiin : tutkimusraportti (1995) on asiaa käsitelty lyhyesti.
Hauilla tietokannoista (Kati, Aleksi, Arto, Fennica, Linda) löytyy viitteitä yhdistämällä asiasanoja 'nuoret' ja 'kirjoittaminen'/'harrastukset'/'vapaa-aika'/'ajankäyttö'. Niistä ei ensisilmäykselle näyttänyt löytyvän...
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyyntölomake: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kaukopalvelupyynnön voi kyllä halutessaan jättää myös kirjastossa paikan päällä.
Lisätietoja: http://www.lib.hel.fi/kaukopalvelu .
Ford Anglian tuotanto aloitettiin vuonna 1939. Olli J. Ojasen kirjassa Autot Suomessa Osa 2: Ford - Englannin Fordit (Alfamer, 1998) kerrotaan Suomeen tuoduista Fordeista. Kirjassa on tietoa myös 1950-luvun Anglioista. Selasin kirjan läpi, mutten löytänyt tietoa milloin ensimmäiset Angliat tuotiin Suomeen. Ehkä katsot itse vielä tarkemmin. Tässä on linkki Suomen Britti-Ford -kerhon kotisivuille, joiden avulla voit löytää tietoa aiheesta. Ks. mm. Linkit-kohta: http://personal.inet.fi/yhdistys/sbfk/
Muita lähteitä:
Maailman moottoriajoneuvot 2 (Tekininen kustannusliike OY, 1987)
Suuri autokirja (Tammi, 1985)
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-kirjastojen aineistohausta: http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2 .
Kuntien tiedottamista käsittelevät ainakin seuraavat kirjat:
- Kunnan viestintä / [toimittanut Satu Tyry-Salo]
- Viestintäjohtaminen kuntahallinnossa : viestintä johtamisen apuvälineenä kuntahallinnossa / Reima T. A. Luoto
- Kunnallinen tiedottaminen ja Jaska Jokunen : tutkittua tietoa ja tutkimattomia tulkintoja / Pertti Hemanus
- Julkisesti palveluksessanne : paikallisviestinnän tienviittoja / toimittanut Marjatta Pöllänen ; [kirjoittajat: Seppo Aaltonen..et al.]
- Suomen kuntien tiedotustoiminnan peruskartoitus / [tekijä: Maija Taskila]
Aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita on mm. seuraavissa lehdissä
- Kuntalehti 2006, nro 11, s. 27-29 (Pietilä, Jyrki, Viestinnän haasteena kunnan ja kuntalaisten vuoropuhelu)
- Tietosuoja 2006, nro 1...
Avaruudessa ääniaallot eivät liiku, eikä kukaan ole siten pystynyt nauhoittamaan auringosta lähtevää ääntä. Auringon pinnalla näkyviä liikehdintöjä, jotka ovat verrattavissa ääniaaltojen värähtelyihin, pystytään kuitenkin muuntamaan ääneksi. Tämä ei edes ole kovin kaukaa haettua, koska ääni itsessään on paikoin hyvinkin rytmistä aaltoliikettä.
Auringon pinnan värähtelyt voidaan nopeuttamalla muuntaa äänentaajuuksille, jotka ovat ihmisten kuultavissa. Tällä tavalla voidaan saada meidänkin kuultavaksemme "auringon ääntä". Seuraavista linkeistä voit kuunnella sitä:
https://www.youtube.com/watch?v=GvMbUxqGuOc
http://soi.stanford.edu/results/sounds.html
Lähteet:
https://www.forbes.com/sites/jillianscudder/2017/02/14/...
Saimaan Sanomat löytyy Helsingistä Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta. Lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin kirjaston asiakaspalvelussa tai e-lomakkeella. Lukijalla tulee olla mukana kuvallinen henkilötodistus ja kansalliskirjastokortti, joka tehdään kirjaston neuvonnassa viimeistään ennen lukusaliin menoa. Kansalliskirjaston sivuilta löytyy hyvin lisätietoa, tarvittaessa voit myös ottaa yhteyttä heidän asiakaspalveluunsa.
Kansalliskokoelman aineistosta voi tilata jäljenteitä kirjaston jäljennepalvelusta mahdollisuuksien mukaan. Jos haluat tietyistä artikkeleista jäljenteitä, voit tiedustella asiaa jäljennepalvelusta.
Saimaan Sanomat Kansalliskirjastossa: https://kansalliskirjasto.finna...
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
Vakke ja Mimmi -nimistä kirjaa ei löytynyt tietokannoista. Ainoa lähellä oleva on Robert Dalletin Vakke ja leikit, mutta siitäkään ei löytynyt tietoa, onko siinä Mimmi-nimistä kissaa. Finnan kuvailutiedoissa on tieto, että kirjassa esiintyy kuitenkin koira.Finna.fi: Vakke ja leikit https://finna.fi/Record/vaari.2438787?sid=5045265493
Kysymyksesi tavoittaa paremmin lastenkirjastotyötä tekevät ihmiset, jos esität kysymyksen Kirjastot.fi -sivujen Lasten-keskustelulistalla. Ensin sinun pitää rekisteröityä foorumien rekisteröityneeksi käyttäjäksi. Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/saat tietoa rekisteröityneeksi käyttäjäksi liittymisestä. Sivulta löytyy myös linkki rekisteröitymissivulle. Sen jälkeen voit valita itse, mille keskustelulistoille haluat liittyä.
Cornelia Funken Tintenwelt-trilogiasta on käännetty kaksi osaa: Mustesydän (2004) ja Musteloitsu (2006). Kolmas osa (Tintentod) ilmestyi 2007. Käännöksen ilmestymisajasta ei ole annettu tietoa. Aikaisemmat käännökset on julkaistu alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeisenä vuonna. Ehkäpä käännös ilmestyy tänä vuonna. Käännökset on julkaissut Otava, ehkä kustantajalta löytyisi tietoa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat sanoittaneet laulun Enkelin kosketus ja se on CD-levyllä Lupaus. Tähän löytyy myös nuotti nimeltään Sade : Lupaus, johon sisältyy Enkelin kosketus. Molempia on saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista.
www.helmet.fi
Gootteja Suomesta löytyy ja heitä kutsutaan ihan vaan gooteiksi. Gooteista tietoa löytyy esimerkiksi Gavin Baddeleyn kirjasta Goth chic: johdatus pimeän puolen estetiikkaan.
Prepsit ovat vähän vaikeampi tapaus. Preppy-termiä tunnuttiin käyttävän vähän, mutta siitäkään ei löytynyt hirveästi tietoa. Valitettavasti emme löytäneet sanalle suoraa käännöstä, mutta lähinnä oleva termi lienee fruittari. Ainakin molemmissa tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä.
Ohessa hieman linkkejä joista voi vertailla näitä kahta ja tehdä omat johtopäätökset niitten pohjalta.
http://www.nelonen.fi/tyyliassari/preppy.html
http://www.urbandictionary.com/define.php?term=preppy
http://urbaanisanakirja.com/word/fruittari/598/
http://www.iltalehti.fi/muoti/...
Helmet-kirjastokorttia ei tarvitse uusia, jos se toimii edelleen. Jos kirjastokorttia ei käytä kolmeen vuoteen, se poistuu rekisteristä. Silloin täytyy hankkia uusi kirjastokortti.
Emme valitettavasti onnistuneet löytämään kyseistä runoa mistään kirjasta. Tietokannoista ei ollut apua, eikä kukaan meistä muistanut sitä. Eeva Kilven kootuista runoista se saattaisi löytyä, mutta kaikki kirjan kappaleet ovat tällä hetkellä lainassa:https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2411242?sid=5182484828Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Mistä teoksesta se on mahdollisesti peräisin?
Uusin tieto aiheesta löytyy osoitteesta http://www.ZoomDinosaurs.com, josta valitset kohdan Dinonews. Sieltä löytyy toisena artikkeli Biggest Carnivore Found in Argentina. Juttu on päivätty 29.4.1999, joten tieto on ainakin tuore. Kyseessä on theropod, joka oli isompi kuin gigantosaurus (joka on isompi kuin T.rex. Myös toinen linkki löytyy smasta listasta: New Theropod Found in England, kesäkuulta 1998, voit itse vertailla kumpaa arvellaan suuremmaksi.
