Kunnilla on sopimus Gramexin ja Teoston kanssa musiikin julkisesta esittämisestä kunnan tilaisuuksissa, mutta tämä sopimus ei koske äänikirjoja eli luettuja tekstejä. Tekijänoikeuslain 21§:n nojalla on sallittua esittää ei-kaupallisissa tilaisuuksissa mm. tekstin lukemista, kunhan se ei ole tilaisuuden pääasia. Jos kirjaston järjestämässä tilaisuudessa äänikirjojen kuunteleminen ei ole pääasia, tähän pykälään voidaan vedota.
Samainen 21§ antaa kouluille vielä suuremmat valtuudet. Ensimmäisen momentin mukaan julkaistun teoksen saa esittää julkisesti opetuksen yhteydessä, kunhan se ei ole näytelmä- tai elokuvateos. Jos äänikirjan sisältönä ei ole näytelmä, sen saa siis vapaasti esittää opetuksen yhteydessä. Kysymys siitä, onko kirjaston...
Tiedustelemianne teoksia ei ole lainattavissa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista eli Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista tai Vantaalta. Kokoelmiin sisältyvät ainoastaan: Into the darkness Espoon pääkirjastossa Leppävaarassa, puh. 8165 7603; Krispos rising Vallilan kirjastossa, puh. 31085055 sekä yhteisteos: Dreyfuss, Richard/The two Georges/ R. Dreyfuss and Harry Turtledove, Helsingin kirjastoauto-osaston kokoelmissa, tiedusteltavissa lähimmän kirjaston kautta. Netin kautta näette teosten saatavuuden osoitteesta http://www.libplussa.fi.
Kysyin tätä graafikkokollegalta. Hän vastasi, että tämä voi johtua monesta syystä, siitä mitä kuvankäsittelyohjelmassa on tehnyt ja ohjelman ominaisuuksista. Jokin vikatilanne hänen mukaansa on kyseessä ja oli sitä mieltä, että arvauksesi voi olla aivan oikea. Varmin tapa saada vastaus tähän kysymykseen on varmaankin kysyä tuolta Pixlr:istä.
Hei,
Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkiston leikkiperinnekortistosta löytyy ainakin yksi versio säännöistä. Kortistoa ei pääse selaamaan sähköisesti, mutta arkisto on sattumalta julkaissut säännöt Facebook-päivityksessään: https://www.facebook.com/suomalaisenkirjallisuudenseura/photos/a.101503…
"Noppaa.
5 kiveä ensin suoraan kädestä. Sitten 2 yhtä aikaa, sitten 3, sitten 4. Sitten kivet noukitaan, ensin 1 kivi ylös, sitten 2, sitten 3 ja 4 kunnes kaikki tulee. Sitte heitetään kivet käden päälle, jos saa kaikki 5 niin siitä luetaan 10. Ja jos toisen kerran taas saa kaikki 5 niin sitten luetaan 15. Yhä pitää pyytää kunnes kaikki saa."
Kurkijoki. Lilli Lilius 503. 1891. Kati Timuska 12 v."
Jos haluat tarkempia tietoja,...
Kirjastoista löytyy tietoa lukihäiriöistä. Kallion kirjastossa esimerkiksi on oma pieni erillinen kirjakokoelma lukihäiriöistä ja oppimisvaikeuksista. Vuosina (1993-2000) Kallion kirjastossa toimi ns. Lukinurkka, Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n (HERO) tiloihin Vilhonkadulle http://www.lukihero.fi/index2.html.
Heroon voi mennä käymään (Vilhonkatu 4 B 13, avoinna arkipäivisin klo 11.00 - 18.00) tai soittaa puh. 09-68693500. Hero neuvoo ja jakaa tietoa, järjestää koulutusta, vertaistukea ja harrastustoimintaa. Herossa on myös oma käsikirjasto ja sen kirjoja voi lukea Herossa paikan päällä. Voitte kysyä Herosta jotain perustietoa esim...
Merenneidoista on hiljattain ilmestynyt erinomainen hakuteos: Niinisalo, Suvi, Vedenneitojen lähteillä, Jyväskylä 2006, ISBN: 9517964412. Pääkaupunkiseudun yhteishakemistosta osoitteessa www.helmet.fi näet teoksen saatavuuden seuraavasti: kirjoita etusivulle kohtaan ISBN edellä annettu ISBN-numero niin näet mihin teos on hankittu, varaus-laatikkoa klikkaamalla sen voi varata haluamaansa kirjastoon (tarvitaan kirjastokortin numero sekä siihen liitetty 4-numeroinen pinkoodi eli tunnusluku , varaus maksaa 50 snt noudettaessa) Muita kirjoja voi selata samassa hakemistossa klikkaamalla etusivun sanahakua ja kirjoittamalla siihen: merenneidot (tai vedenneidot).
Voit lähettää käsikirjoituksesi kirjankustantamoon luettavaksi ja arvioitavaksi. Suomen kustannusyhdistys ry:n jäsenkustantajat löytyvät ylemmästä linkistä ja myös muita alemmasta:
http://www.kustantajat.fi/jasenkustantajat/
http://www.kirjasuora.fi/its-kustantajat.html
Voit myös kustantaa kirjan itse esimerkiksi Book on Demand -palvelun kautta. Tietoa palvelusta ja hinnoista:
http://www.bod.fi/etusivu.html
Turun kaupunginkirjastoon on joskus paljon aiemmin tilattu suomenkielinen Burda, mutta lehti lakkasi ilmestymästä välillä suomeksi. Tilasimme silloin lehden englanninkielisen version. Sillä on ollut suuri kysyntä, joten säilytämme sen eikä pääkirjastolla ole enää taloudellisesti mahdollisuutta tilata kahta versiota, vaikka lehti 2013 ilmestyykin myös suomeksi. Sen sijaan muutamista lähikirjastoissa suomenkielinen Burda Style löytyy: Runosmäki, Lauste, Nummi, Maaria , Varissuo sekä Ilpoinen. Lehdet ovat varattavissa.
Suomenkielisenä julkaistuja äänikirjoja voi etsiä mm. kirjastojen verkkosivuilta. Esimerkiksi www.outikirjastot.fi - > tarkka haku. Haun voi rajata valitsemalla cd-äänilevy ja jos haluaa suomenkielisiä, kieleksi suomi. Etsittäessä kertomakirjallisuutta suomeksi valitaan hakusanan tilalle luokka 84.2 ja rajaukset cd-äänilevy, kieli suomi.
Myynnissä olevia äänikirjoja on kirjakauppojen sivuilla. www.suomalainen.com ja hakusana äänikirjat.
Luettelot vanhenevat nopeasti. 2004 on tehty bibliografia: Kertomakirjallisuutta kuultuna /Pirkko Cajanus, Maria-Leena Tuominen.
Pohjoismaisten kirjastojen tietokannoista löytyy luettelo. (Scandinavian Library Catalogs) https://wessweb.info/index.php/Scandinavian_Library_Catalogs_and_Databases
Helpoimmin kaikista Norjan kirjastoista saa etsittyä LibWebistä. http://www.lib-web.org/europe/scandinavia/norway/ Tosin jokaisen kirjaston tietokantaa joutuu kurkkaaman erikseen. Tietokannoissa on yleensä saatavuus ja sijainti tiedot.
Erikoisemmat kirjat (kuten vävysi löytämä) ovat varmaankin Norjan kansalliskirjaston aineistoa. Sen tietokanta löytyy linkistä. https://www.nb.no/en/the-national-library-of-norway/
Kirjoja voi pyytää kaukolainaksi Suomeen. Helmet kirjaston kaukopalvelusivustolta löydät tarkemmat ohjeet ja hinnat. https://www....
Sanakirja Svenska Akademiens ordbok selittää sanontaa käytettävän "om mjuka, lättsmälta, behagligt verkande födoämnen, ss. gröt o. d., men äfv. om tilldragelser m. m. som verka behagligt på sinnet" Eli sanontaa on käytetty pehmeästä, helposti sulavasta ruoasta, esim. puurosta, mutta myös helpoista mukavista asioista, jotka kuvainnollisesti asettuvat sydämeen kuin pumpuli. Sanonta on ilmeisen vanha, esimerkit ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Sanakirja ja selitys löytyvät alla olevasta linkistä:
https://www.saob.se/artikel/?unik=B_3723-0174.8ic9&pz=3
Kreivitär du Barry (syntymänimeltään Jeanne Bécu) oli Ludwig XV:n viimeinen virallinen rakastajatar vuodesta 1768 aina kuninkaan kuolemaan vuonna 1774. Ludwig XV:n pojanpojalla Ludwig XVI:lla ei ollut rakastajattaria.
Lähteet:
Château de Versailles -sivusto: https://en.chateauversailles.fr/discover/history/great-characters/madam…
Adams, Christine & Adams, Tracy: The Rise and Fall of the French Royal Mistress (https://ageofrevolutions.com/2021/06/07/the-rise-and-fall-of-the-french…)
Tove Ditlevsenin novellikokoelmaa "Den onde lykke" (1963) ei valitettavasti ole suomennettu. Myöskään kokoelman yksittäisiä novelleja ei ole luettavissa suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
José Narosky on argentiinalainen kirjailija, joka on pääasiassa tunnettu aforismeistaan. BookBrowse-sivuston mukaan Naroskyn mietelausetta ”In war there are no unwounded soldiers” on siteerattu englanniksi jo Goldie Bloomin teoksessa The Paperback Shoe (2009). Valitettavasti en onnistunut selvittämään, missä yhteydessä Narosky on kyseisen lauseen alun perin julkaissut tai lausunut. En myöskään löytänyt varmaa tietoa, että sitä olisi käytetty jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän (Veterans Day) puheessa. Kyseessä on toki tunnettu lause, jota on varmasti käytetty paljon erilaisissa puheissa. On siis hyvin mahdollista, että joku on siteerannut kyseistä Narowskyn lausetta myös jossakin Yhdysvaltain veteraanipäivän puheessa. Varmaa kuitenkin...
Kuulostaa niin tutulta, että ulkomuistista uskallan väittää kyseessä olevan lyhyt absurdi tarina Daniil Harmsin teoksesta Sattumia. En pysty tätä nyt tarkistamaan nopeasti, koska kyseinen teos ei ole omassa kirjastossani.
Daniil Harms: Sattumia Keski-kirjastoissa
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=harms+sattumia&type=AllFields&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FKeski%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc
Eipä löydy varsinaisesti mitään tietoteosta suomeksi Saksan kansallissosialistisen armeijan rivisotilaista ja heidän taustoistaan.
Englanniksi löytyy kirja nimeltä Cartlidge, Cherese, Life of nazi soldier. 2001.
Kaunokirjallisia teoksia Saksan armeijan taisteluista toisessa maailmansodassa löytyy Porin kaupunginkirjaston osalta osoitteesta https://satakirjastot.finna.fi/
Haun voi tehdä esim. sanoilla toinen maailmansota Saksan armeija, https://satakirjastot.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookf…
Kysymyksesi on varsin laaja kun etsit tietoa niin monelta eri elämänalueelta. Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä HelMet-tietokannasta www.helmet.fi voit etsiä tietoa aiheesta seuraavalla tavalla: hakutapa sanahaku. Hakulause voisi olla esim. seuraavanlainen: nuoret and naiset and not (kaunokirjallisuus or romaanit). Hakua voi rajata vielä aineistotyypin (esim. kirjat) ja kielen (esim. suomi) mukaan. Näin saat rajattua haun tietokirjallisuuteen, jossa asiasanoina on käytetty sanoja naiset ja nuoret. Hakutuloksessa ovat mm. teokset Kuuntele minua!: nuorten naisten elämää monien kulttuurien Suomessa ja Pysy nuorena -elä kauemmin: tyttöjen ja naisten tupakkatietokirja. Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla on käytettävissä...
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Internetsivulta löytyvät hakemasi termit. Heidän osoitteensa on http://www.kotus.fi. Klikkaa 'tietoa kielistä' ja 'ruotsi', niin löydät luettelon ruotsin kielen kehitysvaiheista.
Mitään uudempaa suomenkielistä teosta ruotsin kielen kehityksestä ei ole, joten hankalissa käännöstehtävissä kannattaa kysyä neuvoa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta. Mikael Reuter, ruotsinkielisen osaston esimies, on paras asiantuntija tässä tapauksessa.
Mikäli haluamaanne kirjaa ei löydy Pirkanmaan kirjastojen kokoelmista, siitä on mahdollista tehdä kaukolainapyyntö.
Tietoa kaukopalvelun periaatteista ja maksuista sekä linkki tilauslomakkeeseen löytyy kirjaston sivuilta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/kaukopalvelu/. Tilauksen voi tehdä myös paikan päällä kirjastossa.
