Oskar Riedingin viulukonsertto h-molli op. 35 Izthak Perlmanin ja The Juilliard Orchestran (joht. Lawrence Foster) tulkisemana on kuultavissa äänitteeltä Concertos from my childhood (1999).
https://areena.yle.fi/1-50460798
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Concertos+from+my+childhood&type=AllFields
Näyttää siltä, että levyä ei ole oman kirjastoalueesi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan omaan kirjastoosi.
Emme mekään onnistuneet löytämään mitään kattavaa teosta missä olisi esitelty Ruotsin linnoja. Helmet-verkkokirjastosta löytyy lähinnä tietoteoksia, jotka ovat keskittyneet johonkin yksittäiseen linnaan, sekä yksi teossarja liki sadan vuoden takaa, jossa on paneuduttu Ruotsin eri alueiden linnoihin, tässä suora linkki tekemääni hakuun: Helmet -- linnat ruotsi
Yleisemmissä matkaoppaissa voi toki olla esitelty myös linnoja, mutta sellaista kattavaa listausta ei kirjoista tunnu löytyvän. Lähtisin siis hakemaan tietoa verkosta. Näistä linkeistä voi olla apua ainakin alkuun pääsemisessä:
Keski-Ruotsin parhaat matkavinkit | Ruotsi 365.fi
Luettelo Ruotsin linnoista – Wikipedia
Historianopettajan matkassa: Ruotsin linnat | Somero (...
Hengenpelastusmitali on tunnustus erittäin rohkeasta, neuvokkaasta tai oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Se tosin on useimmiten annettu henkilöille, jotka ovat asettaneet oman henkensä vaaraan toisen pelastaessaan. Hengenpelastusmitalia haetaan hengenpelastusmitaliehdotuslomakkeella. Lomakkeet käsittelee Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja tekee lausunnot hengenpelastusmitalilautakunnalle. Hengenpelastusmitalilautakunta käsittelee hengenpelastusmitaleja koskevat ehdotukset ja sisäministeriö esittää ne tasavallan presidentille.
Lähde ja lisätietoja
Avi: Kunniamerkit ja mitalit https://avi.fi/tietoa-meista/tehtavamme/muut-tehtavamme/kunniamerkit-ja…
Avi: ...
Hopeaa rajan takaa on ilmestynyt dvd-muodossa tuplana yhdessä Sissit -elokuvan kanssa. Molemmat ovat vuodelta 1963 ja molempien ohjaaja on Mikko Niskanen. Dvd:tä ei valitettavasti ole pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa,
mutta sitä pitäisi olla saatavilla alan liikkeissä ja verkkokaupoissa, esim :
http://www.filmifriikki.fi
http://www.cdon.com
http://www.discshop.fi/shop/ds_produkt.php?lang=&id=14469&lang=fi&subsi…
Runon nimen mukaisia kaikenkattavia hakemistoja ei toistaiseksia tietääkseni ole. Tiedustelemanne runot saattaisivat olla Eino Leinon Omenankukat ja Saima Harmajan Sireenit. Löysin ne Sinikka Pellisen kokoamasta antologiasta Suuri runokirja (Gummerus 1995), osastosta Keväästä kesään, tietysti ne sisältyvät myös Leinon ja Harmajan runokokoelmiin.
Käväisemällä kirjastossa ja tutkimalla luokan 38.1 sisältöä, löydät varmasti tietoa uhmaiästä, ja lisää kuvakirjoja aiheesta voit etsiä kirjoista Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa 1 ja 2 sekä Aihepiirit aakkosissa - näihin teoksiin on siis koottu vinkkejä kuvakirjoista, jotka käsittelevät jotakin tiettyä aihetta. Voit katsoa "uhman" lisäksi esim. otsikoiden "itsepäisyys", "tahto","kiukku", "suuttumus","riidat", "tottelemattomuus" tai "tunteet" alta.
Listaan tähän muutaman Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa - teoksista löytyneitä ehdotuksia:
-Ross, Tony: Tahdon hampaani,
-Bergström, Gunilla: Enkä! Mikko Mallikas sanoo
-Jeram, Anita: Niina Nurinnarin
-Louhi, Kristiina; Tomppa tahtoo
Kaikkien yllämainittujen teosten saatavuuden näet niin...
Kysymiäsi teoksia ei valitettavasti löydy Suomen kirjastojen
tietokannoista. Ulkomaisisten kirjastojen tietokantoja on osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/.
Verkosta löytyy vapaa digitoitu versio teoksesta vuodelta 1853. http://archive.org/stream/gliecatommiti00unkngoog#page/n7/mode/1up
Ja kirja löytyy WorldCat -luettelosta:
Hecatommithi, overo Cento Novelle.
by Giovanni Battista Giraldi Cinthio
Book, Language: Italian, Publisher: Venetia, 1608.
Sijainti: National Library of Scotland
University of Cambridge
University of Edinburgh, Main Library
Tekijänoikeussyistä runoa ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen. Mainittu kirja Lähteenkirkas hiljaisuus on saatavilla Hämeenlinnan kirjastossa (ja Janakkalan kirjastossa), mutta ei Hattulassa, joka ilmeisesti on lähikirjastonne. Sinne teoksen voi tilata seutuvarauksena, joka maksaa 2,50 euroa.
Kaivattu kirja saattaisi olla Heather S. Buchananin Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon (WSOY, 1988). Siinä perheineen puunkolossa elelevä Jori menee naimisiin teepannussa takanreunalla asuvan Matildan kanssa. Puunoksaan takertuneesta ilmapallosta rakennetaan ilma-alus, jolla lennetään hääpaikalle. Seremonian jälkeen vastavihitty pari lähtee etsimään omaa kotia. Ensin hiiret yrittävät asettua kastelukannuun, mutta lopulta rauhallisempi ja miellyttävämpi asumus löytyy hylätystä nukketalosta.
Jorista ja Matildasta kertovia kirjoja on useita, ja Jori ja Matilda muuttavat nukketaloon on ilmestynyt myös osana kirjaa Jori ja Matilda : tarinoita hiiriperheestä (WSOY, 1995)
Helsingin kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksua alle 15-vuotiaan kortilla lainatusta aineistosta. Poikkeuksena kuitenkin videot ja cd-romit. Tarkempia ohjeita näet Kirjastopalvelun oppaasta osoitteessa http://www.lib.hel.fi/virkku/
Katso kohta MAKSUT http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h23/q110.htm
Kysyin tätä graafikkokollegalta. Hän vastasi, että tämä voi johtua monesta syystä, siitä mitä kuvankäsittelyohjelmassa on tehnyt ja ohjelman ominaisuuksista. Jokin vikatilanne hänen mukaansa on kyseessä ja oli sitä mieltä, että arvauksesi voi olla aivan oikea. Varmin tapa saada vastaus tähän kysymykseen on varmaankin kysyä tuolta Pixlr:istä.
Sukunimi Helkamaa lienee samaa perua kuin muut Helka-alkuiset sukunimet. Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että Helkala saattaa pohjautua skandinaaviseen naisennimeen Helga tai merkitykseen, jonka pohjana ovat helatorstain tai helluntain aikoihin poltetut helkatulet. Pohjimmiltaan molemmat ovat peräisin muinaisista skandinaavisista kielistä.
Oskar Merikannon oopperan ”Pohjan neiti” (joskus myös ”Pohjan neito”, teosluettelossa ”Pohjan neiti, OM206”) synnystä ja esityksistä löytyy tietoa, mutta löytämissäni lähteissä ei mainita muita säveltäjiä teokselle. Merikanto osallistui tällä sävellyksellään vuonna 1898 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran järjestämään ensimmäisen suomenkielisen oopperan sävellyskilpailuun. Oopperan libreton kirjoitti Antti Rytkönen. Se perustuu Lorenz Nikolai Achtén Kalevala-aiheiseen ruotsinkieliseen tekstiin. Kilpailuun ei tullut muita osallistujia, ja palkintolautakunta päätti 16.03.1899 antaa pääpalkinnon ”Pohjan neidin” säveltäjälle Oskar Merikannolle. Lausunnossaan palkintolautakunta toteaa sävellyksestä mm. näin: ”Sopivissa paikoin on suomalaisia...
Hei!
Omaa sukunimeä ei voi vaihtaa Helmet.fi:n omissa tiedoissa, vaan se täytyy tehdä paikanpäällä kirjastossa. Nimenmuutoksen yhteydessä sinulle tehdään uusi kirjastokortti. Ota mukaan uusi henkilöllisyystodistus tai muu todistus nimen muutoksesta.
Helmet-kirjastoilla ei ole yhteistä sähköpostiosoitetta, mutta palautetta voi jättää yhteisen palautekanavan kautta osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Palaute(3938). Muissa kirjastoasioissa kannattaa ottaa yhteys omaan lähikirjastoon. Kirjaston aukioloajat ja yhteystiedot voit etsiä osoitteessa Helmet.fi > Kirjastot.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen nykyisessä järjestelmässä omien tietojen tarkistaminen ei ole mahdollista. Uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön keväällä 2003, ja silloin asiakastietojen katselu, lainojen uusiminen ja varausten teko onnistuu myös
internetin kautta
Hei!Jyväskylän pääkirjastossa on asiakkaiden käytössä kirjojenvaihtohylly, joka sijaitsee 1. kerroksessa hissin vieressä. Voit tuoda hyllyyn muutaman ehjän, uudehkon ja edelleen ajankohtaisen kirjan kerrallaan.
Vahvistuksia näille tiedoille ei löytynyt. Kannattanee kuitenkin jatkaa selvitystä alla mainitun kirjan kautta. Kirja esittelee Seitsemän veljeksen ja osin myös Nummisuutareiden henkilöhahmojen esikuvia. Tekijöiden mukaan Nummisuutareista ilmestyy lähitulevaisuudessa oma selvityksensä.
Seitsemän veljestä - myyteistä faktoiksi : Aleksis Kivi Hämeen kultasilla teil’ / Heikki Harju, Ahti Gåpå (2009)
Tällaista tietoa ei ole kirjastossa kerätty eikä tilastoitu. Kirjasarjat voivat vaihdella paljonkin kouluittain. Koulujen vuosikertomuksissa on yleensä mainittu opetuksessa käytetyt oppikirjat ja niitä tietoja voi kysyä suoraan kouluista. Myös opetushallituksesta (www.oph.fi) tai OAJ:n paikallisyhdistyksistä (www.oaj.fi) voi kysellä tietoja.
