Olisiko joku näistä etsimäsi:
-Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla
-Darnoux, Family houses by the sea
-Global architecture houses –sarjan osa 22
Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Runo, jonka viimeisistä säkeistä on kyse, on nimeltään Sataa. Se kuuluu sikermään Rakkauden maisema. Rakkauden maisema taas on osa kokoelmaa Vaeltanut (1956). Valitettavasti Kirsi Kunnasta on käännetty melko vähän ja ruotsiksi erittäin vähän. Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta löytyy ”Pirkanmaalaista kaunokirjallisuutta”, jossa on Kunnaksen koko tuotanto sekä käännökset:
http://www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/kunnas.htm. Siellä mainitaan teokset Böcker från Finland (1996) sekä Ny finsk lyrik (1960), joissa kummassakin on Kunnaksen runoja, mutta runoa Sataa ei valitettavasti näistä kirjoista löydy.
Samsung E-65 -lukulaitteen mukana tulee käyttöopas sähköisessä muodossa. Lukulaitteiden mukana ei kuitenkaan yleensä tule suomenkielisiä käyttöohjeita, ja tämä koskee ilmeisesti myös Samsung E-65 -laitetta. Turun kaupunginkirjasto tarjoaa suomenkieliset käyttöohjeet lainattaviin e-kirjojen lukulaitteisiin, mutta ohjeet on käännetty itse, eikä E-65 valitettavasti kuulu kokoelmaamme. Vaikuttaa siltä, ettei kyseistä lukulaitetta ole lainattavana muissakaan Suomen yleisissä kirjastoissa. Näin ollen ainoa keino suomenkielisten käyttöohjeiden saamiseksi taitaa olla niiden kääntäminen tai kirjoittaminen itse.
Mikko Piispan ja Mikko Salasuon teosta Taiteilijan elämänkulku. Tutkimus nuorista taiteilijoista 2000-luvun Suomessa (2014) ei ole Hämeenlinnan, Hattulan eikä Janakkalan kirjastoissa. Ei myöskään Glen Elderin teoksia. Muista Suomen kirjastoista kirjoja kyllä löytyy, joten voit jättää kaukolainapyynnön/kaukolainapyyntöjä. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomake löytyy täältä: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaukset . Jos haluat tilata useamman kirjan niin täytä jokaisesta pyynnöstä oma lomakkeensa. Kaukolainan hinta on 8 euroa.
Pensasmustikan taimia on kyllä saatavilla. Ainakin Wickmanin taimisto Närpiössä ilmoittaa myyvänsä suomalaisia ja ruotsalaisia, täkäläistä ilmastoa kestäviä taimia. Wickmanin tuoteluettelo löytyy osoitteesta http://www.tawi.fi/~wiplant/marjakas.html
Mitä-missä-milloin: kansalaisen vuosikirja vuosilta 1950-1970 löytyy Oulun kaupunginkirjaston pääkirjastosta käsikirjaston kokoelmasta. Vuosikirjasta on myös lainattavia kappaleita varastokokoelmassa, ei kuitenkaan joka vuodelta.
Kansalliskirjaston tutkimuspalveluista kerrottiin, että kansalliskokoelmasta löytyvät "Muistolehtiä Vaasasta"- sarjaan kuuluvat kaksi painatetta, jotka mainitsette viestissänne ja että muita sarjassa ei liene ilmestynytkään.
Toinen painatteista on nimeltään: Vaskiluodon radan rakentaja Herman Erik Gummerus. Kirj. O.A. (O.A. = O. Ansas).Julkaisu on mikrokuvatti filmikorteille, jotka ovat käytettävissä kirjaston lehtilukusalissa käsifilmistössä. Filmikortti löytyy hakusanalla Gummerus, Herman.
Tarvittaessa julkaisusta voi Kansalliskirjaston kaukopalvelun kautta tilata myös paperikopion.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/kaukopalve…
Vaikuttaa siltä, ettei tästä sakaalin ja koiran risteytyksestä ole kirjoitettu kovin paljon. Wikipedia esittelee koiran lyhyesti:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sulimovinkoira
Englanninkielisessa Wikipediassa Sulimovin koira mainitaan kerrottaessa sakaalin ja koiran risteytymistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Jackal-Dog_Hybrid
Kiirjaston käytössä olevista tietokannoista ei löytynyt aineistoa aiheesta.
Kyseiset kohdat ovat Shakespearen näytelmän Rikhard III aivan alusta, Glosterin repliikistä.
Tässä koko repliikki:
GLOSTER.
Nyt nurpeuden talven meillä muutti
Aurinko Yorkin kesäks ihanaksi;
Ja pilvet, huonettamme uhkaavaiset,
Syvälle meren helmaan painui kaikki.
Nyt kiertää voiton seppel' otsaamme,
Aseiden pirstat voitoksina riippuu,
Kolea häikkä ilojuhliin vaihtuu
Ja jylhä marssi vienoon tanssisoittoon.
Vihainen vaino otsans' oikoo rypyt
Eik' enää, rautaratsun selkään nousten,
Pelota hengilt' ärjää vihamiestä,
Vaan luutun suloviettelystä noutain
Tepittää sieväst' impikammioon.
Mut minä, — jot' ei leikintekoon luotu
Eik' ilvehtimään mielaan peilin kanssa, —
Tekoa raakaa, vailla lemmen hurmaa,
Mill' irtaan immen eessä imarrella, —
Niin,...
Sinun kannattaa olla yhteydessä Koivukylän kirjastoon, jonka yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Koivukylan_kirjasto/Yhteystiedot
Kyse on ilmeisesti Tuntemattoman sotilaan henkilöistä.
Hietanen kaatui kesällä 1944.
Koskela kaatui kesällä 1944.
Lahtinen kaatui keväällä 1942.
Lehto ampui itsensä syksyllä 1941.
Riitaoja kaatui syksyllä 1941.
Korsumäki kaatui syksyllä 1941.
Alokas Hauhia kaatui asemasotavaiheessa.
Täydennysmies Asumaniemi kaatui kesällä 1944.
Viirilä ammuttiin kesällä 1944.
Mäkilä kaatui kesällä 1944.
Täydennysmies Korpela kaatui kesällä 1944
Hopea-alaa käsittelevistä kirjoistamme en löytänyt tietoa Helsingissä sijainneesta Hopeatakomo Oy:sta.
Esineistön kuvia on runsaasti sekä internetissä yleensä että Finnassa:
https://www.finna.fi/ (hakusanaksi Hopeatakomo)
Kansalliskirjaston digitoiduista aineistosta löytyy ainakin yrityksen mainoksia, mutta myös muuta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=hopeatakomo&orderBy=RELE…
(Heikki Sepän englanninkielisessä haastattelussa on pieni pätkä (s. 9), jossa hän kertoo työstään Hopeatakomossa.
https://www.aaa.si.edu/download_pdf_transcript/ajax?record_id=edanmdm-A…)
TRANSILVANIASTA (aikaisemmin TRANSSILVANIA) on tietoa suomenkielisenä
mm. tänä vuonna (2002) ilmestyneessä RISTO KARIN hakuteoksesessa
HISTORIAN ABC osassa 5 sivuilla 415-417.
Lisäksi Transilvaniasta on kaksi teosta:
MIKKO SAVOLAINEN: TRANSILVANIA. 1990.
OSMO LAMPINEN: Romanian unkarilaiset. 1989.
Maakuntakirjastojen yhteisessä tietokannassa MANDAssa on 17 viitettä
Transilvaniasta, joista 9 kpl suomenkielisiin kirjoihin , näistä viittausta mm
kaunokirjallisiin teoksiin,esim. kansansatukokoelmaan, runoantologiaan.
Manda-viitteiden joukossa muun muassa ruotsinkielinen käännös
Raymond T. McNally: Vem är Dracula. Verkligheten bakom myten
( Englanninkielinen alkuteos In search of Dracula. A true history
of dracula and vampire legends...
Isak Julinin kirjapaino sijaitsi vuonna 1918, kuten arvelitkin, Tampereella Hämeenkatu 29:ssä. Samalla tontilla sijaitsi hänen kirjakauppansa. Hämeenkatu 31:een hän rakennutti elokuvateatterin. Isak Julin myi yrityksensä vuoden 1918 lopulla.
(Lähteet: Nurmi: Isak Julinin kirjankustannustoiminta Tampereella, Tammerkoski 1957, s. 125-126; Raevuori: Tampereen kauppaseura ja sen miehiä, s. 462-466)
Esimerkiksi Tarja Heikkilän teoksessa "Tilastollinen otos" (Edita 2008)
otannasta sanotaan, että sen tulee olla "edustava pienoiskuva perusjoukosta".
Otannasta on esimerkki, jossa 4000 henkilön suuruisesta perusjoukosta tehdään 200 yksilön otos, eli joka 20. otetaan mukaan tutkimukseen (s. 35).
Otokselle asetetaan myös muita vaatimuksia kuin lukumäärä, esim. s 41 kirjassa todetaan
"Edustavan otoksen saaminen edellyttää myös, että
- otosyksiköt on valittu arpoen eikä harkiten
- jokaisen otokseen valitun on kuuluttava tutkittavaan perusjoukkoon
- jokaisella perusjoukon yksilöllä on mahdollisuus päästä otokseen".
Ennen tutkimuksen tekemistä kannattaa tutustua tähän tai johonkin muuhun tilastollisista menetelmistä kertovaan teokseen, niin saa...
