Valitettavasti emme löytäneet alkuperäisen vinyylin kansista soittajatietoja, eikä niitä ollut listattu musiikkitietokannoissakaan. Levyn on tuottanut Esa Nieminen ja tiedetään että Juha Björninen soittaa kappaleella kitaraa. Mutta basistia emme saaneet selville.Netin keskustelufoorumeilla on arveltu, että basisti voisi olla Häkä Virtanen ja Tapio Salo. Muusikoiden.netissä kannatusta saa eniten Tapio Salo: https://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=6&t=132942&o=0 Jos jollakin kysymyksen lukijalla on varmaa tietoa asiasta, niin tiedon voi laittaa meille kommenttina tämän vastauksen perään.
Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuliia on toimintakertomus, missä kerrotaan lisää myös automatiosta:
http://www.lib.hel.fi/File/393adf1f-108f-4142-bf3a-0b0525406036/toimint…
Suomen merimieslähetys -nimistä lehteä ei valitettavasti löydy tämän nimisenä tietokannoistamme. Mutta Fennica (Suomen kansallisbibliografia) ja Linda-tietokannoista löytyi haulla "suomen merimieslähetys" kuitenkin seuraavanlainen viite:
- Lukemista merimiehille: Suomen merimieslähetyksen kirjasia, nrot 1-16. Julkaisija Suomen merimieslähetys, 1982-[1905?]
Näitä julkaisuja voi kuitenkin lukea vain Helsingin yliopiston kirjastossa, lainaksi niitä ei anneta. Lisätietoja voi kysyä suoraan yliopiston kirjastosta, p. 09-191 22740.
Kannattaisi varmaan vielä ottaa yhteyttä Suomen lähetysseuran kirjastoon ja arkistoon http://www.mission.fi/museo/kirjasto/index.html ja kysyä lehteä myös sieltä, p. 09-1297 398.
Tietoa kansainvälisistä ISBN-tunnuksista löytyy Internet-sivulta Publishers' International ISBN Directory, http://www.isbn-international.org/en/directory.html . Luettelo kustantajien ISBN-tunnuksista löytyy painetusta International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section (numerojärjestyksessä). ISBN-numeroista löytyy viitteitä Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta hakusanalla ISBN.
Kustantamon puoleen kannattaa varmaankin kääntyä ja tiedustella asiaa. Voit ehkä myös yrittää kysyä neuvoa Suomen Kääntäjien liitosta, yhteystiedot ja muuta tietoa kääntämisestä löytyy Internetsivulta, osoitteesta http://www.sktl.net/ .
Kuvataideakatemian kirjastossa on taiteilija Endre Nemesistä kaksi kirjaa: Millroth, Endre Nemes ja Endre Nemes: retrospektiv utställning 1926-1972. Kummastakaan ei kysymääsi työtä ollut.
Taiteilija Endre on ilmeisesti asunut osan elämästään Ruotsissa, ja ruotsalaisissa kirjastoissa on paljon kirjoja hänestä. Ruotsin Libris-tietokannasta (http://websok.libris.kb.se/websearch/form?type=simple) saat luettelon kirjoista. Voit ottaa yhteyttä myös Ruotsin verkkotietopalveluun (Fråga biblioteket http://www.eref.se/se-admin/vrl_entry.asp?virtual_desk_id=43). Palvelusta voi kysyä myös suomen kielellä.
Prosper Meniere kuoli tammikuun 6. päivänä v.1862. Kirjastomme käytössä olevasta Ebsco-artikkelitietokannasta löytyi pitkä artikkeli Menierestä. "On January 6, 1862, at age 62, Prosper Meniere died from pneumonia after being ill for only a few days" ( Ear, Nose & Throat Journal, Sep97, Vol. 76 Issue 9, p626, 5p, 2bw. Author(s): Morrison, Andrew W.)
Kirjojen tekijänoikeudet ovat aina kirjan kustantajalla ja lupa kirjoissa esitettyjen aineistojen käyttöön pitäisi näinollen kysyä kunkin kirjan kustantajalta. Suosittelisin sinua käyttämään google maps -palvelua. Osoitteesta maps.google.com voit etsiä erilaisia karttoja käyttöösi.
Pogostan Sanomien näköispainoksia löytyy myös vapaasti netissä noin vuoden ajalta. Painettua lehteä voi Helmet-kirjastoissa lukea vain Kallion kirjastossa, Helsingissä.
Jos etsitte tiettyjä lehden numeroita, kannattanee ensin varmistaa löytyvyys kirjastosta -->
Kallion kirjaston yhteystiedot:
Viides linja 11
00530 Helsinki
kallion_kirjasto@hel.fi
(09) 3108 5053
Pääkaupunkiseudun lasten cdrommit löytyvät Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/). Pelkästään Kauniaisten romppukokoelmaa ei voi erikseen hakea, hakutulos näyttää saatavuuden kaikkien neljän kunnan kirjastoissa. Tee ASIASANAhaku ja kirjoita asiasanaksi LAPSET. Valitse pudotusvalikosta vaihtoehto (Näytä:) VAIN CD-ROMEJA. Tuloksena on n. 200 viitettä, rajaamalla kielen vielä suomeen viitteitä tulee n. 100 kappaletta.
Oletan, että kyseessä on netin kautta tehtävän varauksen tekeminen.
Voit varata kirjan menemällä kirjastomme kotisivulle osoitteeseen https://kirjasto.vaasa.fi/. Voit jo tässä vaiheessa kirjautua omiin tietoihisi (sivun oikeassa yläkulmassa lukee Kirjaudu). Kirjautumiseen tarvitaan joko kirjastokortin numero (löytyy kirjastokortin takapuolelta) tai henkilötunnus ja nelinumeroinen pin-koodi, joka on sama kuin lainausautomaattia käyttäessä.
Kirjautumisen jälkeen etsi haluamasi teos ja klikkaa sen nimeä, jonka jälkeen klikkaa varaa. Valitse haluamasi noutopaikka, vaihtoehdot tulevat esiin klikkaamalla nuolinäppäintä. Sen jälkeen tallenna varaus. Voit nyt kirjautua pois tiedoistasi, klikkaa oikeasta yläkulmasta kohtaa Kirjaudu ulos.
Kyseessä lienee Miina Supisen romaani Kultainen peura (2024).https://otava.fi/kirjat/kultainen-peura/https://satakirjastot.finna.fi/Record/satakirjastot.1717312?sid=4843240528
Jotta voit käyttää kirjastokorttia puhelimella, sinulla täytyy olla kirjastokortti, PIN-koodi ja älypuhelin.Mene nettiselaimella Vaski-verkkokirjaston osoitteeseen vaskikirjastot.fiPaina ruudun yläosassa oikealla olevaa "ukkelin" kuvaa. Puhelimen näytölle tulee kirjautumisikkuna.Kirjaudun verkkokirjastoon kirjoittamalla ylempään kenttään kirjastokorttisi tunnus (kortissa oleva numerosarja, myös siinä olevat kirjaimet) ja alempaan kenttään tunnuslukusi eli PIN-koodisi.Avaa valikko painamalla uudestaan "ukkelin" kuvaa. Valikon keskiosassa on kohta "Kirjastokortit".Paina tekstiä "Kirjastokortit", niin saat näkyviin kirjastokorttisi viivakoodin.Jos painat viivakoodia, saat sen näkyviin isompana. Voit vielä kääntää puhelinta 90 astetta, niin...
Kysymykseen ei valitettavasti ole olemassa mitään yksiselitteistä vastausta. Erilaisten ulkomaankaupan tilastojen valossa voidaan kyllä vertailla eri tuotannonalojen keskinäistä asemaa Suomen ulkomaankaupassa, mutta tämähän ei vielä kerro mitään täsmällistä yksittäisten tuotteiden välisistä suhteista tai niiden tunnettuudesta nimenomaan suomalaisina tuotteina.Suomalaisten tuotteiden tunnettuus eri maissa vaihtelee myös melkoisesti.(Esimerkiksi 2001 tehdyssä puhelinhaastattelututkimuksessa kävi ilmi, että vain 3% amerikkalaisista tietää Nokian suomalaiseksi yritykseksi.) Vuoden 1989 Mitä Missä Milloin - teoksen mukaan Suomen suurin yritys ulkomailla vuonna 1988 oli Kone -yhtymä. Koneen kansainvälistymisstrategia aloitettiin 1960 -luvulla ja...
EU-kääntämisestä voit saada tietoa osoitteelta http://europa.eu.int/comm/dgs/translation/index_sv.htm, jossa on "Eu kommissionens översättningstjänst". Suomen kielen käyttöohjeita löytyy osoitteelta http://europa.eu.int/comm/translation/bulletins/kielik/index.htm. Myös http://www.kotus.fi/ löytyy hyviä vinkkejä ja sieltä voi valita myös ruotsinkielisiä sivuja. Toinen hyvin käytännöllinen osoite on "Publikationshandboken", http://eur-op.eu.int/code/sv/sv-cover.htm, josta löytyy mm. "Särskilda regler för svenska språket". Siellä viitataan myös "Anvisningar för översättningsarbetet". Se on Brysselissä tehty vuonna 1995, juuri kääntäjille apuvälineeksi tarkoitettu pieni vihko, jota minun saamieni tietojen mukaan ei ole päivitetty ja osaksi...
Hei,
Näyttäisi, että noista mainitsemistasi vain ensimmäinen on suomennettu.
Suomennoksia voi tarkistaa Fennica-tietokannasta, josta pitäisi löytyä suomalainen julkaisutuotanto kokonaisuudessaan.
1) Brown Bear, Brown Bear, What Do You See?
Ruskea karhu, ruskea karhu, mitä näet tiellä? (Weilin + Göös, 1985)
2) The Very Quiet Cricket
3) The Very Lonely Firefly
4) The Very Busy Spider
Valitettavasti emme tunnistaneet runoasi. Kovin toisenlainen teksti, mutta silti erilaisuudesta ja sen arvostamisesta kertovat runo on Outi Palinin runo Emil ei oppinut lukemaan. Runo kuuluu ainakin kokoelmaan Runo puhuu lapsesta. Toimittanut Terttu Tupala. Kirjapaja, 1984
Katsoin helmetin ja googlen lisäksi Linnea-tietokannoista sekä joistakin ulkomaisista tietokannoista, mutta en löytänyt mistään mitään kirjaa.
Löysin pari lehtiartikkelia, olisikohan niistä apua:
"Jeff Porcaro:Totoa toinen puoli". Toto-yhtyeen rumpalin haastattelu.
Rytmi 1987:2 s.4-8
Tätä lehti pitäisi olla ainakin Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston lähivarastossa.
"Toto:perhe on koossa taas." Yhtyeen haastattelu.
Soundi 1999:4 s.20
Tämä lehti on myös Tikkurilan kirjastossa.
Toto-yhtyeestä on varmaan tietoa myös laajoissa musiikkiensyklopedioissa, joita löytyy isoista kirjastoista, esim. Espoon pääkirjasto, Helsingin Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto.
Isabel Allende kertoo itse oman tarinansa kirjassaan Paula. Paula on Allenden tytär, jonka sairasvuoteen ääressä Allende kertoo elämästään, perheestään, urastaan ja pakolaisuudesta. Kirja on saatavisaa helmet-kirjastoista ja sen saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi .
Ensimmäinen Fitzgeraldin suomen kielellä julkaistu romaani on Kaunis ja kadotukseen tuomittu (alkuteos The beautiful and damned) Helsinki : Otava, 1954. Sen on suomentanut Antero Hälvä.
Lähde: Fennica-tietokanta https://finna.fi
