Roppo saattaa liittyä karjalaisiin ristimänimiin Trupho, Ruppana (venäjän Trufan) tai Trohpi, Rohpi (venäjän Trofim).
Toisaalta Ropo nimeen voisi sisältyä esim. Robertin, muinaissaksassa Hrodebert, kansanomainen puhuttelumuoto, joita ovat meillä olleet mm. Ropi, Rope, Roppo ja Ruoppo.
(Uusi suomalainen nimikirja. O 1988)
Suomeksi on ilmestynyt vain nuo kaksi jotka tiedät. Ruotsiksi on kolmas, nimeltään Dårarnas ö. Se on ilmestynyt tänä vuonna (2007). Suomalaiselta kustantajalta ei ole vielä tullut ennakkotietoa, tuleeko ja milloin tämä kolmas kirja suomeksi.
Miniboksi ei ole mikään virallinen, kattava tai vakiintunut hakutermi.
Sitä käytetään kirjastoissa lähinnä kertomaan hyllypaikasta, jos paikka ei ole ihan looginen, esim. luokkajärjestyksen mukainen (vaikkapa luokka 788.33 levyt tässä ja 788.33 miniboksilevyt jossain muualla). Esimerkiksi Kirjasto Kympissä miniboksi-merkinnän saa sellainen cd-paketti, jota ei voi pussittaa, koska se on paksumpi, usein useita levyjä tai tekstiliitteitä sisältävä.
Kaikki kirjastot eivät tee huomautusta miniboksista, ja tietokantaa selatessa kävi ilmi, että kirjoitusasukin on melko vaihtelevaa. Tiedonhaun välineeksi tuota merkintää ei ole tarkoitettu, eikä se kokeilujeni perusteella sellaisena oikein toimikaan.
Voisikohan kyseessä olla Sara Razai ja Djävulen är en lögnare -kirja? Razai oli haastateltavana Efter Nio -ohjelmassa 29.8.2016 (uusinta 30.8.2016).
Ohjelma Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/1-3160482
Sara Razai: https://www.forlaget.com/author/sara-razai/
Tässä pieni listaus kysymykseesi liittyen. Hyvin monet perusdekkarit noudattavat tuota mainitsemaasi kaavaa ja esimerkiksi perinteiset Agatha Christien dekkarit toistavat erityinen paikka (kartano, juna, laiva, hotelli jne.), salaisuus, sinnikäs etsivä murhaaja metsästämässä -kaavaa. Listauksessa on useampi ei-dekkari.
Tunnethan kirjaston Lukuvalmentaja -palvelun? Oheisesta linkistä pääset katsomaan, miten kirjaston lukuvalmennus toimii ja vaikkapa lähettämään tarkemman toivomuksen lukuvalmentajallemme.
Kirjaston lukuvalmentaja https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit/Kirjaston_Lukuvalmentaja
Lucinda Riley : Enkelipuu linkki Helmet (viihde) http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=...
Suomen kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy tietoa Jorma Hietalasta. Netistä löytyvien kuvien perusteella omistamanne teoksen signeeraus näyttää kyllä kovasti Jorman Hietalan signeeraukselta. Mikäli haluatte varmistua teoksen tekijästä, teidän kannattaa kääntyä asiantuntevan taideliikkeen puoleen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-laytaisin-lisatietoa-henkilosta-jon…
https://finna.fi/Record/varkaudenmuseot.pju-47495?imgid=1
Digihautaus.fi -verkkopalvelussa on vapaamuotoisesti kuvattu, mitä asioita digitestamenttiin on hyvä kirjata, mutta valmista mallipohjaa ei palvelussa ole: https://www.digihautaus.fi/digitestamentti/
Lisäksi löytyi malliasiakirja digitaaliseksi tahdoksi, josta voi olla myös apua: https://www.hok-elannonlakipalvelu.fi/fileadmin/user_upload/lakinostot/Digitaalinen_tahtoni_lomake_2022.pdf
Combretum-suku on saanut suomenkielisen nimen kombretumit. Kasvien suomenkielisten nimien ontologiasta (Kassu) löytyy nimet neljälle sukuun kuuluvalle lajille, joista puita on kolme: rautakombretum (Combretum imberbe), silkkikombretum (Combretum molle) ja tulikombretum (Combretum paniculatum). Neljäs on puumainen köynnöskasvi koukkuköynnös (Combretum indicum). Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-tietokannasta löytyy vielä kolme kombretumia lisää: hikkakombretum (Combretum bracteosum), korvakombretum (Combretum hereroense) ja piikkikombretum (Combretum aculeatum). Kaiken kaikkiaan Combretum-lajeja on maailmassa kolmisensataa (Combretum — The Plant List).
Kaukopalvelulomake löytyy kirjaston sivulta http://www.lib.hel.fi/ kirjasto-info. Sieltä pääsee suoraan täyttämään lomakkeen. Toinen mahdollisuus on kirjastoissa täytettävä lomake.
Hinnat löytyvät samasta paikasta.
Kirjastoalan erikoistietokantoja Library and Information Science Abstractsia(LISA) ja EBSCO -tietokannasta löytyvää Library, Information Science @ Technology Abstractsia(LISTA)kannattaa kokeilla, mutta on syytä rajata aihealue tarkemmin, sillä psykologia on hakusanana liian laaja. Usein on hyödyksi aloittaa haku tietystä tutkijasta, jonka työstä on kiinnostunut. Copac -tietokantaa kannattaanee myös kokeilla.
The British Libraryn Internetsivuilla, osoitteessa www.bl.uk, kirjastoammattilaisille tarkoitettujen linkkien joukossa on tutustumisen arvoinen Internet Library for Librarians, jossa on esim. luetteloita kirjastoalan tieteellisistä lehdistä.
SAP on yritysten ja julkisyhteisöjen käyttämä taloushallintoon liittyvä tietojärjestelmä, jolla voidaan kontrolloida esimerkiksi kirjanpitoa ja varastotoimintoja.
Itse "SAP" on lyhenne saksankielisistä sanoista. Laajemmin se tulee esille SAP-ohjelmistokonsernin koko nimessä: "Systeme, Anwendungen und Produkte in der Datenverarbeitung Aktiengesellschaft", eli alkuosa vapaasti käännettynä "järjestelmät, sovellukset ja tuotteet".
Useissa Puolustusvoimien julkaisuissa esiintyvä numerosarja, "SAP-koodi", liittyy siis Puolustusvoimien omaan julkaisutoimintaan sekä sen taloushallintoon.
Ei ole luvallista. Kirjastoilla on hyvin rajoitetusti oikeuksia tehdä tekijänoikeuden suojaamista teoksista kopioita omaan kokoelmaan. Kansalliskirjastolla on oikeus tehdä näin, kun sen kokoelmista puuttuvaa teosta ei voi ostaa. Tieteelliset ja maakuntakirjastot voivat turvasyistä tehdä kopioita tuhoutumisalttiista teoksista, mutta vain jos sellaisen kappaletta ei voi ostaa.
Teoksen vapaa lukemisoikeus verkon kautta ei sisällä muiden oikeuksien luovutusta, kuten oikeutta tehdä kopioita. Tekijänoikeuslain 12§ antaa oikeuden tehdä muutaman kopion yksityiseen käyttöön, mutta kirjaston kokoelmaan tehtävä kopio ei ole koskaan yksityistä käyttöä.
Heikki Poroila 27.2.2014
Varsinaisia seikkailu- tai tehtäväratakirjoja emme onnistuneet löytämään, mutta näissä kahdessa kirjassa edetään kuitenkin sankareiden kanssa seikkailusta toiseen. Piilopaikka puussa (suomennos: Anne Luukkanen) -kuvakirjassa Petteri Kaniini ystävineen ratkaisee kolme salaista oravatehtävää. Jukka Lemmetyn Leo Z ja pillerinpyörittäjä -kuvakirjassa seikkaillaan Löytöretkimuseossa.
Tarkoitat ilmeisesti Nathan Evansin tunnetuksi tekemää uusiseelantilaista kansanlaulua ”The Wellerman”, josta käytetään myös nimiä ”Wellerman” tai ”Soon may the Wellerman come”. Laulu sisältyy esimerkiksi nuottiin ”Chart hits of 2021” (Hal Leonard, [2021]; HL00386448; nimeke takakannessa: ”Easy piano arrangements of 20 smash hits”). Nuotissa on helppo pianosovitus, sanat ja sointumerkit. Myös verkosta löytyy useita nuotinnoksia tästä laulusta, osa niistä voi olla maksullisia. Tässä yksi esimerkki:
https://musescore.com/user/6695411/scores/6613120
Museoviraston korjauskorteista löytyi tietoa öljymaaleista, joita on käytetty puupintojen maalauksessa. Kortin mukaan lyijyä on käytetty lyijyvalkoisessa, joten saattaa olla mahdollista, että lyijyä on. Kortissa kerrotaan tarkemmin öljyväreistä sekä siitä, milloin mikäkin väri on ollut suosittua. Asiasta kannattaa kysyä tarkemmin Kysy museolta -palvelusta, jossa on museoalan asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin tai Museoviraston kirjastosta, kirjasto@museovirasto.fi.
Suomen kirjastojen luetteloista ja kansallisbibliografiasta ei löytynyt turkinkielistä suomen historiaa, ei myöskään internetistä. Suomi-Turkki kulttuuriseuran puheenjohtaja kertoi, että Suomessa ei tällaista kirjaa ole julkaistu.
Turkin kansalliskirjaston (http://www.mkutup.gov.tr ) tietokannasta (hakusivun osoite: http://kitap.mkutup.gov.tr:4500/ALEPH/eng/NLT/NLT/NLT/FIND-A ) hakusanalla Finlandiya löytyy 37 dokumenttia, joiden kaukolainaus Suomeen on todennäköisesti mahdollinen, mikäli näiden joukossa on halutunlainen teos.
Ankaran yliopistosta (http://www.ankara.edu.tr ) voi tiedustella, olisiko Suomen historiasta tehty siellä opinnäytteitä.
Suomalaisia ystävyysseuroja:
Suomen turkkilainen yhdistys r.y.
http://fintur.hypermart.net/...
Suomessa julkaistuista lehdistä löytyy tutkimustietoa mm. seuraavista lähteistä:
Aikakauslehtien liitto, katso kohdasta Tutkimustietoa aikakauslehdistä, osoitteessa
http://www.aikakauslehdet.fi/
Sanomalehtien liitto, katso Tietoa ja tilastoja, levikit osoitteessa http://www.sanomalehdet.fi/I
Ilmaislehdistä on tehty Suomen ilmaislehdet 2004 -tutkimus. Tutkimuksen loppuraportti valmistui helmikuussa 2005 ja se on julkaistu Sanomalehtien Liiton toimesta.
Lehdistä koottuja tietoja löytyy myös vaivatta Suomen lehdistö -lehden numerosta 6/2005
Opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamien vuositilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2009 155 kirjastoautoa ( ja yksi vene). Vuoden 2010 tilastotietoja ei vielä ole käytettävissä. Ne on luvattu julkistaa 1.4.2011.
Kirjastoalan yleiseltä sivulta www.kirjastot.fi, voi käydä tarkistamassa uusimmat tilastotiedot. Hakemistosta löytyy sekä tilastot että erikseen kirjastoautot
