Sumea haku (fuzzy search) tarkoittaa sitä, että palvelinohjelmisto etsii annettujen sanojen kaltaisia sanoja tietokannasta. Tällöin hakutulos on kattavampi, mutta siinä voi olla mukana myös epärelevanttia aineistoa, jossa on hakusanaa muistuttava sana. Sumea haku on käytössä mm. Kansalliskirjaston lehtitietokannassa, jossa on siitä määrittely, ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html .
Aiheesta löytyy tietoa asiasanalla sumea logiikka. Aineistoa kannattaa hakea sellaisten kirjastojen tietokannoista, joista löytyy erityisesti informaatioon liittyvää aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston tietokannasta, http://finna.fi .
Teoksia sumeasta logiikasta:
Kosko, Bart
Sumea logiikka
[Helsinki] : Art House , 1993
Niemi...
Elokuvassa Matti tosiaan nostaa ilmeisesti suolakalan pytystä ja syö sen. Kala näyttäisi silakalta, vaikka sitä on vaikea tunnistaa varmasti, kun pää puuttuu ja Matti avaa vatsan. Sillä ei kuitenkaan näytä olevan rasvaevää eli se ei olisi siis muikku, jolla on rasvaevä selkäevän ja pyrstöevän välissä. Salakalla vatsaevä on pidempi ja selkäevä on alempana, joten sen pitäisi näkyä kohdassa, jossa Matti pitelee kalaa.
Kirjassa Matti syö myös, mutta ei kalaa, siinä mainitaan, että hän söi varsinkin voita paljon ja ryyppäsi tuopista piimää ja seuraavana päivänä hän paistoi potattipaistikkaita.
Kalan tunnistukseen löytyy apua LuontoPortista, https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/ ja Vapaa-ajan kalastajien sivuilta,...
Nivara, niverä, nivari ja niveri ovat kaikki niva-sanan johdannaisia ja tarkoittavat "kierosyistä puuta, visaa, pahkaa". Niivermäen niiverin voisi otaksua muokkautuneen tämän sanaryhmän niveri-muodosta.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 1. Suomalais-ugrilainen seura, 1955
Hei!
Olet varmaankin lukenut jotakin Alf Pröysenin Eukko pikkurilli -kirjaa. Kirjan Eukko pikkurilli ja hirvi kannessa on sangossa helmat hulmuten kierivä eukko. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat Eukko pikkurillikirjat:
Eukko pikkurilli (1959)
Eukko pikkurillin kepposet (1986)
Eukko pikkurilli mustikassa (1990)
Eukko pikkurilli ja hirvi (1991)
Eukko pikkurillin joulukirja (1989)
Osa kirjoista on varastossa, mutta niitä saa kyllä normaalisti lainaksi.
Jascha Golowanjuk eli vuosina 1903-1974. Hän oli syntyjään Venäjän juutalainen, asui mm. Tanskassa ja muutti Ruotsiin 1930-luvulla. Löydät lyhyen esittelyn kirjailijasta esim. teoksesta Otavan kirjallisuustieto (1990) s. 248
Helsingin kaupungin sosiaalihuollon keskusarkistosta löytyi tieto lastenkodista:
Kyseessä on Barnavårdsföreningen i Finland / Kallion lastenkoti joka on toiminut myös 1970- luvulla. Kyseessä ei ole Helsingin kaupungin lastenkoti, vaan kaupunki on ostanut ostopalveluna palveluita.
Helsingin kaupungin lastenkodit 1970-luvulla löytyvät mm. kunnalliskertomuksista, niistä ei löydy lastenkotia Hakaniemestä
1974 s. 253 luettelo Helsingin kaupungin lastenkodeista. Näistä ei näytä mikään sijaitsevan Hakaniemessä https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…;
ja 1971 s. 139-140 lista on sama, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…
1956 Kalliossa ollut Kallion...
Tässä vinkki muutamaan kirjaan. Ne ovat lainattavissa Helmet-kirjastoista: https://www.helmet.fi/fi-FI
- Hygge : hyvän elämän kirja / Meik Wiking
- Culture shock! Denmark : a survival guide to customs and etiquette / Morten Strange
- The key to happiness : how to find purpose by unlocking the secrets of the world's happiest people / Meik Wiking
- Luon katseen luoteeseen / Hannu Niklander (esseitä Tanskasta ja muista Pohjoismaista)
Sukunimet-opuksessa (Mikkonen, Pirjo ; Paikkala, Sirkka; Otava 2000) kerrotaan seuraavaa:
"Viljo Nissilä on yhdistänyt (1975) tämän itäsuomalaisen sukunimen sanaan utra 'poloinen, raukka, vanha ukko', vrt. Kalevalan "ukko utra". Viron murteissa udres, udris, utris merkitsee 'nopeaa, reipasta' ja 'ahkeraa'. Etelä-Virossa on puolestaan säilynyt udras, gen. utra merkityksessä 'saukko, saarva'."
Kirjastolla ei ole tallessa asiakkaiden lainaushistoriaa. Asiakkaat voivat itse halutessaan tallentaa lainaushistoriansa Helmet-haun omissa tiedoissa, mutta lainaushistoriaan kertyvät vain ne lainat, jotka on tehty sen jälkeen kun lainaushistorian tallentaminen on aloitettu. Helmet-kirjastoissa lainaushistorian tallentaminen on ollut mahdollista keväästä 2007 lähtien.
Suurimman osan Grönlannin sähköstä, vedestä ja lämmöstä tuottaa valtion omistama energiayhtiö Nukissiorfiit. 70% energiasta on uusiutuvaa, loput tuotetaan öljyä polttavissa voimaloissa. Uusiutuvasta energiasta suurin osa tulee vesivoimasta. Juomavesi saadaan enimmäkseen sulamisvesistä.
Kallioperän ja ikiroudan vuoksi putket täytyy vetää maan pinnalle ja eristää pakkaselta. Siitä ja muista rakennussuunnittelun ja rakentamisen erityispiirteistä kertoo Design Manual for Building in Greenland: https://issuu.com/brianhurup-felby/docs/designmanual_jan09.
Nukissiorfiitin kotisivut: https://nukissiorfiit.gl/kl/ (grönlanniksi/tanskaksi)
Nukissiorfiit Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Nukissiorfiit
Grönlannissa ei kuitenkaan ole...
Hammaslahden seudun kyläyhdistyksen sivuilla on lyhyt kuvaus alueen sota-ajasta: http://www.hammaslahti.fi/historia.html
Lisäksi aihetta on käsitelty seikkaperäisemmin teoksessa "Yhteinen kutsu - kirjoituksia maanpuolustuksen vaiheista Pohjois-Karjalassa" (2000), jonka sivuilla 173-178 on Vesa Tuomisen kirjoittama artikkeli "Pyhäselän seudun vaiheita sotavuosina".
Jatkosodan alussa Huoltokeskus 1:n Ampumatarvikekenttävarikko 2 sijoitettiin Hammaslahteen:
"Simosen mailla - Hammasjärven päässä - sijaitsi jättimäinen ammusvarasto ja Häyrylän talossa sotatoimisto. Hammasjärvellä koottiin ponttoonisiltoja tulevia vesistön ylityksiä varten. Koko Hammaslahden asemantienoo oli ajoittain iso telttakaupunki"....
Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas -kirjassa kerrotaan Suomen rahojen hinnat kuntoluokkineen. Sen mukaan vuoden 1939 10 markan setelin arvo on 0,50-75 euroa riippuen paitsi setelin kunnosta myös kulmakuviosta ja vesileiman asennosta, joiden yhdistelmiä voi olla neljä erilaista. Ne käyvät ilmi kirjasta.
Vuoden 1922 500 markan seteli on 35-600 euron arvoinen (tyyppi I-III) tai "ilman laattanumeroa" 200-1800 euroa tai "laattanumero" 200-1500 euroa, kaikkein parhaassa kuntoluokassa olevalle setelille ei ole määritelty hintaa, se on harvinainen, merkinnällä R.
Kirjastot hankkivat aineistonsa useimmiten jonkin kirjakaupan tai muun sopimustoimittajan kautta. Kustantajat eivät siis itse tarjoa kirjoja kirjastoille eivätkä kirjastot tilaa kirjoja suoraan kustantajilta. Kustantaja tai kirjailija voivat toki ilmaista kirjakaupoille toiveen siitä, että julkaisua ei markkinoitaisi kirjastoille.
Kirjastojen valintaperusteet vaihtelevat kirjaston koon ja asiakaskunnan mukaan, mutta yleensä kirjastoon pyritään valitsemaan teoksia, jotka kiinnostavat kyseisen kirjaston asiakkaita ja joita lainataan. Isompiin kirjastoihin hankitaan myös vähälevikkistä kirjallisuutta. Opiskelijoiden tarpeet pyritään myös huomioimaan. Kirjaston valinnoissa pyritään siihen, että kokoelma olisi monipuolinen ja tuore.
Seuraavia voisi kokeilla, kysy lähikirjastostasi näitä:
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia / Cécile Eyen ; suomentanut Terhi Leskinen JULKTIEDOT Karkkila : Kustannus-Mäkelä, 2005 ULKOASU [25] s. : kuv. ; 29 cm
ISBN 951-882-465-7 (sid.)
Saarenvirta, Sinimarja
Älkää huutako! : satu perheen ero- ja muutostilanteisiin / tarina ja runot: Sinimarja Saarenvirta ja Petteri Ponsimaa ; kuvitus: Sinimarja Saarenvirta
Helsinki : Kirjalito, 2004
Holmberg, Tiina
TEOS Ville Vilkastuksen tunneseikkailu / Tiina Holmberg ; kuvat: Johanna Moisio
JULKTIEDOT Jyväskylä : Pesäpuu, lastensuojelun erityisosaamisen keskus, 2003
Tämä laulunpätkä on Marseljeesista (La Marseillaise), Ranskan kansallislaulusta, jonka on säveltänyt Claude-Joseph Rouget de Lisle. Laulun sanoituksesta on useita erilaisia suomenkielisiä versioita. Matti Pesosen sanoituksessa lauletaan: ”Nyt eespäin astu voiton tiellä, sä joukko nuori, pelvoton! Missä lippumme liehuu, siellä Ranskan kunnia turvattu on, Ranskan kunnia turvattu on…” Elokuvassa lauletaan Ranskan kunnian sijasta ”maamme kunnia turvattu on”. Muista suomenkielisistä versioista en löytänyt vastaavaa kohtaa.
Marseljeesin suomenkielisiä sanoituksia (alkusanat / sanoittajan nimi):
”Jo nosta pääsi köyhä kansa” / tuntematon.
”Ken oikeutta puolustaapi” / Edla Saarto.
”Nyt eespäin astu voiton tiellä” / Matti Pesonen.
”Siis eespäin,...
Kyseinen Jean Sibeliuksen sävellys on Kung Kristian II (op. 27, Kuningas Kristian II) Adolf Paulin samannimiseen näytelmään. Sarjan kolmannen osan , Musette, rytmiin kaupunkilaiset sommittelivat sanat "minä menen Kämppiin takaisin".
http://www.sibelius.fi/suomi/musiikki/nayttamo_kungkristian.htm
Verkon urbaanin sanakirjan mukaan sanalla "keila" on muutamia merkityksiä. Yksi niistä on tyhmä tai yksinkertainen ihminen.
https://urbaanisanakirja.com/word/keila/
Wikipedian nettislangi-sanakirjan mukaan taas: "Keila tarkoittaa näin internet maailmassa huono tasoista pelaajaa, joilla ei ole peliälyä."
https://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Nettislangi
Tällaisille uudemmille kansan suussa syntyneille sanoille ei useinkaan löydy tiettyä lähdettä tai syntyhistoriaa. Ne leviävät myös verkossa. Mahdollinen selitys voisi olla keilan yksinkertainen olemus, se seistä tönöttää mykkänä paikallaan ja osaa vain kaatua.
Panit maitoa tulemaan on suomenkielinen versio John Martin Sommersin kappaleesta Thank God I'm a Country Boy. John Denver levytti kappaleen vuonna 1974 albumilleen Back Home Again. Suomenkielisen sanoituksen teki Paul Brück, joka myös ohjasi mainoksen.
https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-panen-maitoa-tulemaan-maitotyton-matka-valion-mainoksesta-seksuaaliterapeutiksi/6012502#gs.5x4970
Kirjan on kirjoittanut Tilly Bagshawe.
Sidney Sheldon kuoli vuonna 2007. Sittemmin hänen perikuntansa on valinnut Tilly Bagshawen kirjoittamaan samantyylisiä teoksia, joiden markkinoinnissa käytetään ilmaisua "Sidney Sheldonin". Ensimmäinen näistä kirjoista, Sidney Sheldonin Timanttidynastian perilliset (Sidney Sheldon's Mistress of the game, 2009) oli jatko-osa Sheldonin vuonna 1982 julkaisemalle Master of the game -kirjalle, joka julkaistiin suomeksi nimellä Timanttidynastia. Muut seitsemän sarjan kirjaa eivät ole jatko-osia vaan itsenäisiä teoksia.
Tilly Bagshawen kotisivut: https://www.tillybagshawe.com/sidney-sheldon?pg=1
Sidney Sheldon Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Sidney_Sheldon#Novels_2
Felicity Wood: Ghosting to...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun infossa on kerrottu tarkemmin palvelusta, https://www.kirjastot.fi/kysy/tietoa-palvelusta
Kysy kirjastonhoitajalta on suomalaisten kirjastojen yhteinen palvelu. Mukana on kaupungin- ja kunnankirjastoja, erikoiskirjastoja ja tietopalveluryhmiä. Kirjastojen tietopalvelun ydintehtävä on löytää sopivia tiedonlähteitä tiedonhakijalle. Antamamme vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto hänen löytämistään tiedonlähteistä.
Kirjaston tietopalvelussa on aina siis pyrkimys auttaa kaikissa kysymyksissä maan ja taivaan väliltä, mutta meidän asiantuntemustamme on sopivan tiedonlähteen etsiminen, jotta kysyjä saa sitä tutkimalla tietoa ja iloa siitä, mistä sitä tarvitsi. Tiedonlähteiksi...
