Voit palauttaa ystäväsi puolesta hänen lainaamansa kirjat mihin tahansa HelMet-kirjastoon, olivatpa lainat myöhässä tai ei. Palauttaessahan ei tarvita kirjastokorttia ja lainatun aineiston voi näin ollen palauttaa kuka vain.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kansalliskirjasto on digitoinut Hakkapeliitta-lehden numerot, mutta ne ovat vapaasti verkon kautta käytettävissä vain vuoteen 1929 asti. Sitä uudemmat vuosikerrat täytyy tutkia jossain ns. vapaakappalekirjastossa, joista kysyjän kotikuntaa lähinnä on Kansalliskirjasto Helsingissä. Toinen vaihtoehto on mennä omaan kirjastoon ja pyytää heitä tilaamaan kyseinen numero Kuopiossa sijaitsevasta Varastokirjastosta. Varastokirjaston palvelut ovat maksuttomia, mutta oma kirjasto saattaa veloittaa postikulut.
Vaikka valokuva on noinkin vanha, ei sen käyttäminen suurelle yleisölle tehtävässä historiikissa ole automaattisesti sallittua ilman lupaa. Kaikki valokuvat nauttivat 50 vuoden suojaa ottamishetkestä ja tämä suoja on jo kadonnut. Jos kuva...
Salapoliisityö ei auttanut, valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta hakukoneista, Kirjasammosta tai valtakunnalliselta tietopalvelulistalta.
Tuo pdf löytyy Vihreän kirjaston sivulta, https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto/kirjastojen-hiilijalanjalkilaskenta.Tietoa Vihreä kirjasto -hankkeesta ja yhteystiedot, Kirjastojen ympäristötyö näkyväksi ja teräväksi -hanke | Kirjastot.fi
Tätä kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta. Löysin sivuilta Syreenin syntyhistorian ja sanakirjassa tunnetaan sekä merkienanto sireeni että kasvi sireeni.Kotus ei kuitenkaan kerro, missä päin Suomea eri nimityksiä käytetään. Linkki Syreenin synty, Linkki Kotus sanakirja.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy yli sata tietoyhteiskunta-aiheista kirjaa, joista kuitenkin vain muutamat näyttävät käsittelevän tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näistä esimerkkeinä ovat "Tietoyhteiskunta seisakkeella" (1999), "Tuleva tuhat" (1999) ja Yrjö Ahmavaaran "Hyvinvointivaltion tabut" (1998). Lisää nimekkeitä löydät selaamalla kirjaston
aineistorekisteriä osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Käytä hakusanaa tietoyhteiskunta.
Kotimaisten aikakauslehtien viitetietokannasta Aleksista löytyy joitakin aiheeseen sopivia artikkeleita, kuten esimerkiksi Mäkinen, Eija: "Syrjäytyvätkö ikäihmiset tietoyhteiskunnasta" (Kotiliesi 1999:20, s. 22-28), Ekberg, Jan: "Sekä Euroopan että Suomen...
Sopisiko esimerkiksi A.S. Byattin Ragnarök: Jumalten tuho? Hieno, runollinen ja tiivis teos, ei ole mikään tiiliskivi, eikä myöskään fantasiagenreä. Teos kertoo nuoresta tytöstä, joka on Englannin maaseudulla paossa toisen maailmansodan pommituksia ja uppoutuu lukemaan skandinaavisia jumaltaruja. Tytön kertomus on oikeastaan enemmän kehyskertomus, joka nivoutuu hienosti skandinaavisten tarujen maailmaan.
Suomalaisesta mytologiasta ammentavista romaaneista taas voisin vinkata vaikkapa Johanna Sinisalon teosta Sankarit, jossa Kalevalan hahmot saavat romaanissa uudet elämät rocktähtinä, misseinä, tietokonevelhoina, huippu-urheilijoina jne 1990-luvun Suomessa. Tai Seija Vilenin romaania Pohjan akka, jossa Kalevalan...
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemminkin. Alla aikaisempi vastaus ja linkki siihen:
Suomen kirjakieli ei kultapoju tai kultapoika -sanoja tunne, mutta murteellisesti sitä käytetään usein juuri hiukan ironisessa merkityksessä. Sillä voidaan tarkoittaa lellikkiä, lellipoikaa, eli vaikkapa opettajan suosikkia koulussa. Ilmaus "elää kuin kultapoika" taas tarkoittaa huolettomana elämistä. Kultapojalla on tarkoitettu myös hamekangasmallia, jossa on käytetty punaisia, keltaisia ja vihreitä lankoja.
Alla linkki Suomen murteiden sanakirjan sivuille, jossa sanan käyttöä on selvitetty:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kultapoika&sms_id=SMS_4ee8fedaa122b4acf93485e6de6062af
https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-...
Täma Markku Pölösen tv-sarjassa Karjalan kunnailla soiva Vesa Mäkisen säveltämä kappale löytyy cd-levyltä, mutta valitettavasti kirjastojen kokoelmissa ei ole siitä nuottia:
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tango+Miikkula&type=AllFi…
Samassa viestiketjussa pilponaati on kuultu myös pohjalaisen ja karjalaisen suusta. Vauva.fi keskusteluissa myös Heinolassa ja savonmaalla.
Löysin myös Pilponaatti yhtyeen jo vuodelta 2003. Onko yhtye ottanut nimen limpsalta vaiko limpsa yhtyeeltä. Ehkä joku kommentoija osaa vastata tarkemmin.
https://m.facebook.com/pages/category/Musician-Band/Pilponaatti-192603047589038/?locale2=fi_FI
Leena Krohnin suomennos Nils Ferlinin runosta löytyy kokoelmasta Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja (WSOY, 1985). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa. Tässä linkki saatavuustietoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1088131
Muistellut säkeet ovat Monta naista -sikermän viidennestä runosta, kokoelmasta En osaa seisahtaa (Kirjayhtymä, 1969). Painopaikka on Simonpaino Oy, Helsinki.
Kyllä maanpuolustuskorkeakoulun kandidaatin/maisterin tutkinto vastaa Suomen muissa yliopistoissa suoritettuja kand/maisterin tutkintoja. Kyseessä on ylempi korkeakoulututkinto.
Tällaista tiedotuskeskusta ei valitettavasti ole. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi-palvelun osasta Kirjastot, http://www.kirjastot.fi/kirjastot/. Tiedottamista voi harkita esim. maakuntakirjastojen kautta, jolloin osoitteita ei tarvitse kerätä ihan niin paljon, http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/maakuntakirjastot/ . Kirjastot.fi-sivustosta löytyy lisää tietoa kirjastoille tiedottamisesta Kirjastot.fi:n kautta, http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen . Keskustelufoorumeista Kirjasto-Kaapeli on varsin luettu, joten sen kautta tiedotteet saavuttavat suuren kirjastoyleisön, samoin Ammattikalenterimme kautta, mutta näiden sopivuus tiedottamiseenne riippuu tietenkin siitä, mitä aioitte tiedottaa. Kirjastot.fi:n kautta...
Helmetin etusivulla oranssilla pohjalla oikeassa reunassa on uutisissa maininta Proxy error virheilmoituksesta.
Tiedotteen vinkki virheen korjaamiseen: Kirjaudu ensin Omiin tietoihin ja tee varaus vasta sen jälkeen. Näin vältät Firefox-selaimella satunnaisesti esiintyvän varausongelman. Ongelmaa selvitetään.
10. elokuuta 2011
Erkki ainamo on työskennellyt Yleisradiossa, mutta "Soi iltakellot" - laulun sanoituksen tarkkaa vuotta ei osattu kertoa edes Yleisradion arkistosta. Heidän mukaansa tarkkoja tietoja sanoittajista ei välttämättä löydy, säveltäjistä kyllä löytyy.Ylen arkiston antaman tiedon mukaan voi sanoa varmasti vain, että sanoitus on tehty ennen vuotta 1974, joka on hänen kuolinvuotensa.
Ainamo on toiminut suomentajana 1940-1960 luvuilla ja tässä on tietoja joistakin hänen sanoituksistaan ja suomennoksistaan:
Olavi Virta: Laila, tango, säv. Reino Terho [= Einari Marvia], san. Era. 1948 Fazer/Decca
Taru Pyhälä: Kuin päivänpaiste (Så skön som solen), laulelmafoksi, säv. Jerry Högstedt, san. Per-Anders [= Göran Hedén], suom. Erkki Ainamo [sama sävelmä...
Kirjallisuuden sanakirja (Yrjö Hosiaisluoma, 2003) määrittelee kirjaksi nimitettävän painotuotteen minimipituudeksi 48 sivua. Tämä on myös Unescon vakiintunut kirjan vähimmäispituuden määritelmä.
Tilastokeskuksen mukaan kirja on "[...] ei-aikakautinen painettu julkaisu, joka on yleisön saatavissa. Sivumääräkohtaista rajoitusta ei ole, mutta 4-48 -sivuiset julkaisut rajataan omaksi ryhmäkseen, pienpainatteiksi." http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/kirja.html
Näiden määritelmien mukaan lehdet eivät siis olisi kirjallisuutta. Jotkut lehdet toki ovat yli 48 sivua pitkiä, mutta Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ne rajautuvat pois kirjan määritelmästä sillä perusteella, että ne ovat aikakausjulkaisuja. Lehdillä ei myöskään ole ISBN-tunnuksia...
Hei,
lähes kaikesta siitä materiaalista mitä ei kotikuntasi kirjastossa ole, voi tehdä kaukolainapyynnön. Kaukolainaus on aina maksullista ja sen hoitaa asiakkaan kotikunnan kirjasto. Kaukolainapyynnössä kannattaa esittää niin tarkat tiedot kuin mahdollista haluamastasi materiaalista esimerkiksi artikkelista kirjoittajan nimi, artikkelin nimi, missä teoksessa tai lehdessä artikkeli on, mielellään vielä painovuosi ja lehden numero. Mutta jos Sinulla ei näitä kaikkia tietoja ole, niin pyynnön voi tehdä niillä tiedoilla mitä Sinulla on käytettäissä. Suurin osa kirjastojen materiaaleista on kaukolainattavissa.
Raahen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy kaukolainapyyntölomake, jolla voi tehdä kaukolainatilauksen. Osoite löytyy osoitteesta:...
