Valitettavasti tällaista tietoa ei ole saatavilla, koska kirjastojen tietokantaan ei kirjata jokaisen taidekirjan sivuilla olevia yksittäisiä taideteoksia. Myöskään yksittäisiä kuvataiteilijoita ei ole mainittu, jos kyseessä on ns. yleisteos eikä tietyn tai tiettyjen taiteilijoiden töille omistettu teos.
HelMet-tietokanta sisältää seitsemän teosta, joissa ainakin käsitellään Georgia O'Keeffen toimintaa. Todennäköisesti hänen töitään löytyy myös ns. yleisteoksista, mutta niiden löytäminen edellyttää suuren taidekirjamäärän läpikäymistä.
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannan kokoelmasta löytyy hakusanalla "O'Keeffe, Georgia" 49 osumaa, joista jotkut lienevät samoja kuin HelMet-kokoelman osumat.
Heikki Poroila
Maksuista voit hakea vapautusta kirjaston perimästä maksusta voit hakea vapautusta tai maksun alentamista vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksessa tulee olla hakijan ja mahdollisen takaajan nimi, henkilötunnus, osoite ja puhelinnumero. Lisäksi vaaditaan tieto kirjaston perimästä aineistosta ja maksuista, selostus tapauksesta sekä hakemuksen perustelut. Tapauskohtaisesti vaaditaan selvitykset taloudellisesta tilanteesta, työttömyydestä, sairaudesta yms. seikoista, joihin hakija haluaa vedota.
Väärinkäyttö- ja rikostapauksissa vapautushakemukseen liitetään jäljennös rikosilmoituksesta ja vakuutusyhtiön päätös. Mikäli varkaus on tapahtunut koulussa/työpaikalla mukaan liitetään rehtorin/työnantajan lausunto siitä, miten henkilökohtaisen...
Kahlil Gibranin teos The Prophet on suomennettu nimellä Profeetta. Kirjan on suomentanut Annikki Setälä. Myös Risto Ahti on tehnyt teoksesta oman käännöksensä, joka sisältyy Gibranin teosten kokoelmaan nimeltä Idän ja lännen profeetta. Ahdin uusittu Profeetta-kirjan käännös on ilmestynyt/ilmestymässä tänä vuonna.
Teosta löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Aino-aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1140178993&ulang=…
Tammisen, Katzenbachin, Rileyn, Jacksonin, Lipman-Blumenin, Krugerin, Skytän, Malikin, Aaltosen, Åhmanin ja Nairin kirjaa ei ole ruotsinnettu. Isaacsin kirja on ja se on nimeltään Dialogen och konsten att tänka tillsammans, kirja on Vaasassa ja lainattavissa. Kotterin teos on käännetty ja se on nimeltään Leda förändring. Meillä ei ole tätä kirjaa saatavilla mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Porvoon kirjastosta. Kouzesin kirja on käännetty ja se on nimeltään Ledarskapets utmaning. Meillä ei ole tätä kirjaa mutta voit kysellä sitä kaukolainaksi Tammisaaren kirjastosta. Tarkistin kirjojen mahdollisia käännöksiä myös Libriksestä, joka on Ruotsin yliopistojen, erikoiskirjastojen ja yleisten kirjastojen kirjastotietokanta.
Pitäisi tietää, minkä vuoden seteleistä on kysymys, sillä sekä markan että viiden markan seteleitä on julkaistu monena eri vuonna. Jos kuitenkin oletamme, että kysyjä tarkoittaa vuonna 1963 käyttöön otettuja seteleitä, oli niissä setelin etupuolella sarjanumero allekirjoitusten molemmin puolin. Sama periaate on yleensä ollut vanhemmissakin seteleissä. Näissä vuoden 1963 pikkuseteleissä ei kääntöpuolella ole mitään muita numeroita kuin setelin arvoa osoittavat.
Heikki Poroila
Ylikypsissä hedelmissä on käymisprosessissa syntynyttä alkoholia. Juuri syötynä se voi näkyä esim. liikkuvan poliisin käyttämässä seulonta-alkometrissa. Tosin sen vaikutus mittarilukemaan on pieni. Alla linkki uutiseen sanomalehti Kalevassa (2.9.2009):
https://www.kaleva.fi/hedelma-voi-varahdyttaa-alkometrin/2405889
Tätä tietoa ei löytynyt julkisesti käytössä olevista lähteistä. Kuntaliiton väestön ikärakennetaulukossakin on niputettu yli 75-vuotiaat yhdeksi ryhmäksi, joten siitäkään ei ole apua, https://www.kuntaliitto.fi/talous/kuntatalouden-tilastot/kuntien-vaesto…. Tilastokeskuksen Suomi lukuina -taulukotkaan eivät auta, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#. Yksityishenkilöiden tiedot ovat Digi- ja väestötietovirastossa, mutta niiden antamisessa sieltä on rajoitteita, https://dvv.fi/todistukset-ja-henkilotiedot-vaestotietojarjestelmassa. Lisätietoja voit kysyä virastosta, asiakapalvelu, https://dvv.fi/henkiloasiakkaiden-asiakaspalvelu
Siteerata saa ilman tekijän lupaa tietyin ehdoin: julkistetusta teoksesta saa ottaa lainauksia hyvän tavan mukaisesti tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa.Lähteitä:Tekijänoikeus:https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeusTekijänoikeudellisia näkökulmia musiikin käyttöön kirjoissa:https://kustantajat.fi/hyvat-kaytannot/digitaaliset-formaatit/musiikin-kaytto-kirjoissaSitaattioikeus eli miten siteerata tekstiä:https://www.sanasto.fi/sitaatti
Löysin kuvan ja tietoa taskuviulusta ainakin Anne Nilssonin kirjoittamasta ruotsinkielisestä teoksesta "Fioler" (ICA, 1981), mutta parhaiten tietoa ja kuvia taskuviuluista löytyy internetin kautta. Taskuviulu tunnetaan myös nimillä POCHETTE (FIDDLE), KIT VIOLIN, TRAVEL VIOLIN ja saksankielisillä nimillä TANZMEISTERGEIGE ja TASCHENGEIGE. Esim. englanninkielinen Wikipedia tuntee KIT VIOLINin. Taskuviuluista löytyy kuvia ja tietoa esim. englanninkieliseltä sivulta www.owenmorse-brown.com/pochette.htm.
Espanjan suurin järvi on Zamoran.
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin tässä palvelussa. Tarkemman vastauksen voi lukea täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-espanjan-suurin-jarvi
Jos kaipaat kirjaa lainaksi, sitä löytyy monista eri kirjastoista Suomesta, ja voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: https://www.tampere.fi/kirjastot/kirjaston-kokoelmat/kirjaston-kaukopal…. Kaukopalvelu on maksullista.
Mikäli haluaisit ostaa kirjan, tilanne tuntuu olevan hankalampi. Ainakaan tällä hetkellä en onnistunut löytämään sitä verkkoantikvariaateista. Antikvariaateille voi jättää myös kyselyjä kirjasta siltä varalta, että se löytyy myöhemmin.
Italialaissarja Käskijän merkki (Il segno del comando) tuotettiin vuonna 1971 ja Suomessa sitä esitettiin 1973. Tapani Perttu äänitti kappaleen Sata kelloa "Cento campanen" jo 1972, eli ennen sarjan esittämistä Suomessa. Kuitenkin tunnetuin eli Pasi Kauniston versio, niin kuin moni muukin kyseisen kappaleen suomenkielinen versio, äänitettiin 1973.https://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/kaskijan-merkki-sata-kelloa.htmhttps://fenno.musiikkiarkisto.fi/
Kirjastosta voit kysellä Mervi Kosken kirjaa Ulkomaisia nuortenkertojia, osa 1 (näkyy olevan Nurmeksessakin aikuisten osastolla). Netistä löytyy googlaamalla, esim. Penguinin sivuilta: valitse tarkennettu haku, kirjoita Robert Swindells kohtaan täsmällisellä ilmauksella ja rajaa vielä esiintyminen riippuvalikosta sivujen otsikoihin.
Yritin myös googlettaa ynnä muuta, mutta valitettavasti en löytänyt tuota taustakuvaa palveluiden tarjoajien valikoimista. Sen sijaan löysin kyllä Gruppo Motoguzzi Finlandia keskustelufoorumin, http://www.gruppoguzzi.com/popular.html , jossa erittäinkin keskustelu Miltä näyttää guzzistin kännykkä? varmastikin kiinnostaa sinua, http://www.gruppoguzzi.com/forum7/587.html. Siellä on useammankin kännykän logona kysymäsi kuva. Keskustelufoorumissa voi lähettää viestejä kirjottajille, joten sinun kannattaa mennä sinne ja kysyä, mistä kyseiset guzzistit ovat löytäneet logon.
Linkki Espoon kaukopalveluun on Espoon kaupunginkirjaston etusivulla http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Sivulla on myös nettilomake, tee sillä tilauksesi.
