Paperista Ylä-Karjala -lehteä ei Helmet-haun mukaan ole luettavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Lehden voi kuitenkin lukea kirjastoissa paikan päällä ePress -palvelussa. ePress -palvelua ei voi siis käyttää etänä. Uudessa valtakunnallisessa E-kirjastossa Ylä-Karjala -lehteä ei ole myöskään luettavissa. Kysy lisää ePressin käytöstä omasta lähikirjastostasi!
Suomen maakuntakirjastojen yhteistietokanta Mandan mukaan William Wylerin Loma Roomassa -elokuvaa (1953) ei löydy mistään maakuntakirjastosta.
Kaikkia videoelokuvia ei voi edes lainata kirjastosta, vaan tekijänoikeudet rajoittavat videoiden lainausta ja kaikissa kirjaston lainavideoissa täytyy olla lainausoikeus. Tätä kyseistä elokuvaa ei ehkä ole (vielä?) tarjottukaan kirjastoille, mutta se on kyllä saatavana esim. verkkokirjakauppa Amazonissa http://www.amazon.com/exec/obidos/tg/browse/-/404272/ref=sd_str_vi/104-…
englanniksi nimellä Roman Holiday.
Sotamuseon asiantuntija tiesi kertoa, että kyseessä on rannikkotykistön käytössä 1980-1990 -luvuilla olleeseen RAVAL-järjestelmään (rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskentajärjestelmä) kuuluneen laseretäisyysmittari-suunnin -yhdistelmän (LASU MA8530) kuljetuslaatikko. Järjestelmä on pakattu useampaan laatikkoon, ja kysytyssä laatikossa arveltiin laatikoiden muotojen ja kokojen perusteella olleen joko lähetin-vastaanotinyksikkö tai näyttöyksikkö.Lisätietoja ja lähteitä:https://rannikkotykistomuseo.fi/raval/Hurme, R. (1984). Rannikkopuolustuksemme 1980-luvulla. Tiede ja ase, 42(42), 181.Pääesikunta. (1985). Rannikkotykistön automaattisen valvonnan ja ammunnan laskimen opas: RAVALO : luonnos. [Pääesikunta,...
Voit mennä Turun kaupunginkirjaston osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto/
ja siitä eteenpäin verkkokirjastoon.
Klikkaa vasemman reunan Haku-painiketta.
Valitse asiasanaksi Luokka, ja luokkatunnukseksi 82.2
(joka on suomenkielinen lyriikka), sekä valitse kieleksi ruotsi. Kun olet käynyt läpi hakutuloksia, voit suorittaa uuden haun: tällä kertaa luokkatunnus on 82.31 (ruotsinkielinen lyriikka), ja kieli on suomi.
Näillä kahdella haulla löydät esim. ajankohtaisen Johan Ludvig Runebergin teoksen Elgskyttarne : nio sånger = Hirvenhiihtäjät : yhdeksän laulua.
Kyllä. Aineistoa, jota ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa, voi tilata kaukolainoina muualta Suomesta tai ulkomailta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp. Kaukolainojen hinnat ja muita tietoja löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Helsingin….
Kannattaa huomata, että aineistoa voi tilata ainoastaan silloin, jos sitä ei ole saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista – mukaan lukien tieteellisistä kirjastoista. Jos pääkaupunkiseudun kirja sattuu olemaan lainassa, toista kirjan nidettä ei voi tilata kaukopalvelun kautta.
Margit Sandemo on kirjoittanut n. 151 kirjaa, jotka kuuluvat erilaisiin sarjoihin. Lisäksi hän on kirjoittanut 14 yksittäistä kirjaa. Häneltä on siis julkaistu yhteensä n. 165 nimekettä.
Puolaksi Sandemon kirjoja on käännetty todella paljon. Puolan kansalliskirjastosta löytyy 430 Margit Sandemon kirjaa puolaksi, ohessa linkki nimekkeisiin:
http://alpha.bn.org.pl/search~S5?/asandemo+margit/asandemo+margit/1,1,4…
Tietenkin tässä nimekemäärässä ovat myös nimekkeiden eri painokset, joita on keskimäärin 3/nimeke, joukossa on kyllä myös yksittäisiä nimekkeitä. Nimekkeitä on siis käännetty puolaksi karkeasti arvioiden 160, luultavasti Sandemon koko tuotanto on käännetty puolan kielelle.
Arviosi osui oikeaan.
Kotkanpää -leima on Auran kultaseppien käyttämä.
http://www.leimat.fi/fi/nimileimat/kuvioleimat
Kotkanpää tuote näyttäisi tarkoittavan suomikäyttöön valmistettua tuotetta. Silloin kun muu tuotanto on suuntautunut ulkomailla.
"Kellotaulussa on joko T-kirjain tai TISSOT. Muutamissa kelloissa on lisäksi Auran kultaseppien kotkanpää-logo. Perimätiedon mukaan valmistaja on saanut muutaman kellon omaan “Suomi-käyttöön”, jolloin mainittu Auran logo esiintyy kellotaulussa."
http://www.kellomies.fi/?p=5853
Vaasan kaupunginkirjaston kotisivulta löytyy kohdasta Opaste seuraava ohje:
LAINOJEN UUSIMINEN Näpäytä painiketta Lainat.
Nyt Web-kirjasto kysyy tietosi. Kirjoita ensimmäiselle riville kirjastokorttisi numero ja toiselle riville salasanasi. Näpäytä lopuksi OK -painiketta.
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat. Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Seppo-nimi on peräisin Kalevalasta ja tarkoittaa seppää. Kalevalassa ”seppo” Ilmarinen oli Väinämöisen avustaja kaikissa vaikeissa tehtävissä. Hän myös takoi taivaan kannen ja Sammon. Seppoa alettiin käyttää etunimenä 1900-luvun alussa. Se otettiin almanakkaan vuonna 1929.
Myös Kalevi-nimi juontaa suomalaiseen kansanrunostoon. Muinaisrunoissa puhutaan kalevanpojista, joita olivat mm. Lemminkäinen ja Väinämöinen. Nimitys saattaa olla ”talonpojan” vastakohta ja siten ilmaista kantajansa ylhäistä alkuperää. Mikael Agricolan Psalttarissa (1551) mainitaan Caleauan-poiat, jotka on sijoitettu hämäläisten palvomien epäjumalien joukkoon. Kaleva-sanan alkuperäistä merkitystä sen sijaan ei ole pystytty selvittämään yksimielisesti. Kaleva-nimi...
Lehti tulee Espoossa Tapiolan kirjastoon ja Helsingissä Itäkeskuksen kirjastoon.
Pääkaupunkiseudun kirjastoihin tilatut lehdet löytyvät myös HelMet aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Ei ole olemassa ohjelmaa luokitteluun. Aineisto, niin kotimainen kuin ulkomainenkin, luokitellaan kirjastoissa kirja kirjalta käytössä olevan luokitusjärjestelmän mukaan. Sama teos voi siis saada eri kunnissa eri luokan.
Yleiset kirjastot luokittelevat, Helsingin kaupunginkirjastoa lukuunottamatta, Yleisen kirjastoluokituksen eli YKL:n (http://fi.wikisource.org/wiki/Yleinen_kirjastoluokitus)mukaan. Helsingin kaupunginkirjasto käyttää omaa luokitustaan HKLJ:tä
(http://hklj.kirjastot.fi/) Tieteellisillä kirjastoilla on myös omia luokituksiaan.
Jorma Nenosesta on aikaisemminkin kyselty ja ikävä kyllä hänestä edelleen on hyvin vähän tietoja saatavana.
Tässä edellisten etsintöjen tulokset.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/asiasanahakemisto/kysymykset/?WordI…
Helmet-kirjastoissa ei ole käytössä mitään niin sanottua laitoslainaa, jossa olisi pidempi laina-aika. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta. Kysymääsi nuottia on useampikin tällä hetkellä hyllyssä. Voit uusia lainasi Helmet-haun omissa tiedoissa viisi kertaa.
Ilkka lehti tulee Espoossa Selloon (säilytysaika yksi kuukausi) ja Tapiolaan (säilytysaika kaksi viikkoa).
Helsingissä Ilkka tulee Itäkeskukseen (säilytysaika kuukausi), Kallion kirjastoon (säilytys yksi viikko), Kirjasto 10 (säilytys yksi viikko), Pasilaan (säilytys neljä kuukautta, Rikhardinkadun kirjastoon (säilytys neljä kuukautta), Töölön kirjastoon (säilytys kaksi kuukautta)sekä Vuosaaren kirjastoon (säilytys yksi viikko)
Lisäksi uusin verkkolehti löytyy osoitteesta http://www.ilkka.fi/
Ilkkaa voi lukea myös ePressissä Espoon ja Helsingin kirjastoissa. Arkisto ulottuu siellä 10 kuukauden päähän.
Valitettavasti näihin kysymyksiin on vaikea antaa täsmällistä vastausta, voin vain esittää arveluja. Vertailua varten tulisi olla tiedot kaikista painetuista ja julkaistuista tietokirjoista sekä tulisi määritellä pitääkö kirjan tekijän/tekijöiden olla suomalaisia vai riittääkö, että kirja on käännetty suomeksi. Aluksi kuitenkin pitäisi määritellä mitä tietokirjalla tarkoitetaan. Esimerkiksi kirjastoluokituksen mukaan myös raamattu (Helsingin luokka 220) kuuluu tietokirjoihin. Silloin hyvä ehdokas paksuimmaksi tietokirjaksi voisi olla jokin vanha raamatun painos. Esimerkiksi Finna.fi:stä löytyy esineinä vanhoja raamattuja, jotka kuvien ja kuvailutietojen perusteella ovat melkoisia möhkäleitä. Salon historiallisessa...
Sukunimi on yleinen Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta. Sukunimi saattaa olla johdannainen sanoista soikka tai soikko. Digi- ja väestöviraston Nimipalvelun mukaan sukunimi on ollut Suomessa yhteensä 3051 henkilöllä.
Lähteet: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet
Nimipalvelu / Digi- ja väestövirasto https://dvv.fi/nimipalvelu
Hei!Valitettavasti kirjaa ei näytä tällä hetkellä olevan saatavana toimittajiltamme, joten sen ostaminen ei ole mahdollista. Sitä ei myöskään löydy minkään suomalaisen kirjaston kokoelmista eli kaukolainakaan ei onnistu. Mutta jos kirjasta on tulossa elokuva, on mahdollista että siitä saataisiin uusintapainos tai jopa suomennos. Seuraamme asiaa ja hankimme kirjan (Keuruulle) heti kun sitä meille tarjotaan.
