Sarjanumerolla F4002952 merkitty Singerin ompelukone on valmistettu vuoden 1913 loppupuolella (July/December) Skotlannissa Clydebankissa. Ko. ompelukoneita valmistettiin 220000 kappaletta.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Ilmatieteen laitos on kerännyt säähavaintotietoja vuosikymmenien ajalta ja tätä tietoa pääset vapaasti tarkastelemaan. Avaa Havaintojen lataus sivusto ja valitse etsittäväksi tiedoksi ilman lämpotila ja havaintopisteeksi Kaisaniemi. Voit tietoja vaikka kuukausi kerrallaan ja kirjata ylös lämpimimpien lauantaiden päivät.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lauantaiden päivämäärät voit tarkistaa vaikka vuoden 1986 almanakasta :
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Maani on yksi runoista Riitta Nelimarkan ja Leena Krohnin yhteistyönä syntyneessä kirjassa Galleria (WSOY, 1982): kuvituksena on valokuvia tekstiileiksi kudotuista Nelimarkan kuvista ja kirjan nimiösivulla "lauluiksi" kutsutut runot ovat Krohnin käsialaa.
Galleria | Kansalliskirjasto | Kansalliskirjaston hakupalvelu (finna.fi)
Pohjois-Savon alueen vanhemmista lehdistä on mikrofilmit Kuopion pääkirjaston varastossa seuraavasti (2024):Savon Sanomat vuoteen 2022 astiIisalmen Sanomat vuoteen 2004Warkauden Lehti vuoteen 2008Mikrofilmejä pääsee lukemaan varaamalla haluamansa mikrofilmin verkkokirjastosta kuopio.finna.fi ja ajan mikrofilmin lukulaitteelle pääkirjaston aikuistenosaston asiakaspalvelusta, puh. 017 182 318.
Perusteos: Dahlgren, Östen: Elintarvikekemia. 1997
Kypsennykseen ja pakastamiseen liittyviä tutkimuksia esim.
Makkonen, Pirjo: Kypsennysmenettelyn valinta lihan mureusominaisuuksien perusteella : matalalämpökypsennys. 1995. EKT-sarja 999.
Kinnunen, Arvo: Elintarvikkeiden uudet prosessointi- ja kypsennysmenetelmät. 1998. Teknologiakatsaus 63.
Kalapakasteiden laatu vuonna 1988. Elinkeinohallitus. Kuluttaja-asiain osaston julkaisuja 15.
Opinnäytteitä:
Papinaho, Petri: Lämmön siirtyminen ja siihen liittyvä kosteuden diffuusio lihassa ja lihavalmisteissa... Helsingin yliopisto, lihateknologian laitos. Pro gradu 1990.
Hihnala, Esa: Lihan ja lihaeinesten teolliset kypsennysmenetelmät...Helsingin yliopisto, lihateknologian laitos 1989.
Kannattaa...
Kirjaston kokoelmista haluamiasi kirjoja kyllä löytyy, mutta jos keräät kirjoja itsellesi kirjaston kirjoista ei ole paljon apua. Kirpputorit ja antikvariaatit ovat varmasti niitä paikkoja joista kirjoja voisit löytää. Oletko jo kokeillut nettihuutokauppaa? Osoitteessa http://www.huuto.net on tällä hetkellä kaksi Merri Vikin Lotta-kirjaa myynnissä.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Lotta-kirja valikoimaa pääset katsomaan tästä linkistä: http://www.helmet.fi
Näyttää siltä, ettei Maria Montessorin elämäkertoja toistaiseksi ole suomennettu. Ainakaan Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta niitä ei löydy.
Muilla kielillä niitä kyllä on olemassa. HelMet-kirjastosta löytyy esim. seuraavat:
englanniksi Kramer, Rita, Maria Montessori : a biography. London : Hamish Hamilton, 1989
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
ja ruotsiksi Signert, Kerstin, Maria Montessori : anteckningar ur ett liv. Lund : Studentlitteratur, 2000
http://www.helmet.fi/record=b1351369~S9*fin
Myrkkykaapin kuvaa on etsitty kirjastojen sensuuria ja kirjastojen historiaa käsittelevistä kirjoista. Myös Suomen yleisiin kirjastoihin on lähetetty tiedustelu kuvien löytämiseksi. Ikävä kyllä tästä Suomen kirjastojen historiaan liittyvästä aiheesta ei ole säilynyt paljonkaan kuvia. Liitteenä kuva, joka löytyy kirjasta Helen, Olli: Sakastin kaapista torin laidalle : Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta.
Kangasalan kunta, 2013. ISBN 978-951-96325-3-7
Myöskään kaikilla kirjastoilla ei ole ollut varsinaisesti kaappia, jossa kiellettyjä kirjoja on säilytetty, vaan esim Mikkelin kaupunginkirjasto - maakuntakirjastossa niitä on säilytetty puulaatikossa varastossa. Ylen ottamia kuvia Mikkelin kaupunginkirjaston kielletyistä kirjoista löytyy...
Yleisradion Fono-tietokannan ja Kansalliskirjaston Viola-tietokannan perusteella kappaletta ei olisi suomennettu. Fono-tietokannasta löytyy tiedot Ylen koko äänilevystöstä, joka on Suomen suurin musiikkiarkisto. Violassa taas ovat tiedot kaikista vuoden 1901 jälkeen julkaistuista kotimaisista äänitteistä ja kattavasti myös vuoden 1977 jälkeen julkaistuista nuoteista. Myöskään Musiikkiarkiston ja Suomen äänitearkiston Fenno-tietokannasta ei löytynyt kappaleesta käännösversioita. Näillä rajauksilla käännöstä ei siis löydy, mutta esimerkiksi vuotta 1977 vanhemmista nuoteista tietoa ei ole kattavasti saatavilla. Lähteet: fono.fi, kansalliskirjasto.finna.fi (suora linkki kansallisdiskografiaan), fenno.musiikkiarkisto.fi.
Jos toonika eli I asteen sointu on C-duurisointu, F-duurisointu (f a c) on IV asteen sointu eli subdominantti.
Lähteitä:
Murto, Matti: Soivat soinnut 1 : johdatus harmoniaoppiin ja sointujen soittoon:
file:///C:/Users/musiimet/Downloads/m091-5.pdf
Vaahervaara, Tapani: Sointuasteet ja rakenteet:
https://sites.google.com/site/korvaparantola/aloitus/sointuasteet-ja-ra…
Nyberg, Jan: Soinnut ja niiden muodostus:
https://sites.google.com/oppivantaa.fi/jannyberg/musaluokkaextra/musiik…
Jyväskylässä on toiminut sekä Jyväs-Matti että Jyväs-Martti. Jyväs-Matin toimiala oli arvopaperien ja raaka-ainesopimusten välittäminen. Jyväs-Martin taas maatalouskoneet ja -tarvikkeet.
Leena Lehtolaisen Väärän jäljillä (kymmenes Maria Kallio -dekkari) ilmestymisajankohta on ennakkotietojen mukaan 8.8.2008. Ilmestymispäivästä kuluu yleensä muutama viikko siihen, että kirjat ovat kirjastoista lainattavissa. Kirjaa on tilattu HelMet-kirjastoihin, esim. Lumon kirjastoon on tulossa kaksi kappaletta.
Crasman-blogissa on artikkeli vuosikertomusten muuttumisesta ja hiukan tietoa mm. kolmannen aallon verkkovuosikertomuksista.Tässä linkki siihen:
https://blog.crasman.fi/verkkovuosikertomus-muuttaa-muotoaan
Muuta tietoa emme valitettavasti löytäneet. Voisiko olla niin, että niistä käytetään myös jotakin muuta nimitystä?
Manja voi olla hellittelymuoto venäläisestä nimestä Maria. Se on myös muunnos Suomessakin käytetystä nimestä Amanda.
Runar Schildtin Lihamylly-teoksen Manja on puolalaissyntyinen. Nimen puolalainen kirjoitusasu olisi Mania ja se on hellittelymuoto nimestä Maria.
https://www.doria.fi/handle/10024/146139
https://www.babynamespedia.com/meaning/Manja
https://nimikirja.fi/Amanda
https://sjp.pl/Mania
Parhaita kirjoja aiheesta on Tuomas Kuhmosen teos Agenda 2007: Suomen maatalouden EU-historia ja -tulevaisuus. Fin-Aguuri 1998. Jonkin verran tietoja löytyy myös seuraavista teoksista:
Sovala, Markus: Suomen EU-jäsenyys ja maataloustuki. Palkansaajien tutkimuslaitos 1995,
Maatalousyritysten taloudellinen sopeutuminen Euroopan liiton jäsenyyteen. Helsingin yliopisto 1994 ja
Maataloustieteen päivät 2000: talous ja teknologia. Maatalouden taloudellinen tutkimuslaitos 2000.
Aiheesta löytyy myös erittäin paljon aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleita, joita voi etsiä Aleksi- tietokannasta asiasanoilla Euroopan unioni ja maatalous ja Suomi. Tätä tietokantaa voi käyttää myös itse kirjaston asiakasmikroilla. Se löytyy otsakkeen Tietokantoja verkossa...
Olisiko taiteilijan nimi Lasse Talosela eikä Tolosela? Tämänniminen taiteilija on elänyt Sodankylässä. Hän on myös opettaja ja painija. Hän on mm. suunnitellut sodankyläläisen Torvisen kyläseuran patsaan.
http://maalainen.blogspot.fi/2008/03/sandwich-man.html
http://sodankyla.yhdistysavain.fi/kylat/torvinen/kylaseura/
Lasse Toloselasta (tai Taloselasta) ei löytynyt tietoa taiteilijamatrikkeleista eikä muistakaan taiteen alan lähteistä.
Kollega Helsingin kaupunginkirjastosta ehdotti H. G. Wellsin romaania Aikakone (The Time Machine). Hän kuvailee kirjaa seuraavasti: Eletään vuotta 802 701 ja eloi-kansa elelee leppoisaa elämää. Maan alla asustavat morlokit valmistavat eloille tarve-esineet ja (palkkioksi?) syövät heitä.”
Kollega Turun kaupunginkirjastosta ehdotti Roald Dahlin kirjaa Iso kiltti jätti. Hän muistelee
kirjassa olleen ainakin ihmissyönti-teemaa.
Jos kirjaa ei ole hankittu Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmiin, voit tilata sen kaukolainaksi toisesta kirjastosta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä lomakkeella, puhelimitse, sähköpostitse tai missä tahansa Kuopion kirjaston toimipisteessä. Alla lisää tietoa ja linkki lomakkeeseen:
https://kuopio.finna.fi/Content/asiakkaana
https://my.surveypal.com/app/form?_d=0&_sid=450140277&_k=8e9L9VbUNMydWE…
