Valitettavasti näin tuoretta tietoa ei näytä löytyvän.
Netissä on luettavissa suomalainen tutkimus
Suomalainen palkkataso EU-vertailussa
http://akateemisetnaiset.fi/wp-content/uploads/2014/11/Suomalainen-palk…
josta löytyy monipuolisia palkkatilastoja vuosilta 2007-2011.
Näiden mukaan keskipalkka nousi Italiassa tuona jaksona 2178 eurosta 2274 euroon. Ottaen huomioon, että talouskasvu ja inflaatio on EU:ssa näinä vuosina ollut vähäistä, luulisi tuon jälkimmäisen lukeman edelleenkin olevan melko lähellä vuoden 2015 arvoa.
Tutkin sekä antikvariaattien verkkoluetteloita että kansallisbibliografiaa.Tällä perusteella sanoisin, että tuorein nidottu keltakantinen Neiti Etsivä -kirja on Neiti Etsivä ja hehkuvan silmän arvoitus (1976). Samana vuonna julkaistiin vielä myöskin uusintapainoksia sarjan varhaisemmista osista keltakantisina versioina, mutta vuoden 1978 julkaisut ovat jo olleet sidottuja painoksia uudenlaisilla kansikuvilla.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.antikvaari.fi/
https://www.antikka.net/index.asp
Videokasettina Pessi ja Illusia on lukuisissa suomalaisissa kirjastoissa: Sysmä, Vesilahti, Jyväskylä, Rovaniemi, ja Lestijärvi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mukaan Pessi ja Illusia -elokuvaa ei ole julkaistu Suomessa toistaiseksi DVD:llä, siksi sitä ei ole Suomessa saatavissa kirjastoissa. Pessi ja Illusia -elokuvan reitti saksaankielisille markkinoille ei ole tiedossamme.
Elokuva on katsottavissa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Radio- ja televisioarkiston katselupisteissä: https://kavi.fi/fi/rtva/ohjelmien-katselu-ja-kuuntelu/ohjelmavirta
Lähteitä:
Amazon https://www.amazon.de/Pessi-Illusia-Feenland-Eija-Ahvo/dp/B00KASQV8C
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=Pessi+ja+Il…...
Koko Hubara ääntää teoksensa Bechi nimen 'behi'. Nimen terävä h-äänne on samankaltainen kuin esimerkiksi saksan kielen sanassa 'ich'.
Voit kuulla Koko Hubaran lausuvan itse nimen esimerkiksi netistä löytyviltä videoilta, joilla häntä haastatellaan.
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
Sopivia kirjoja ovat mm. seuraavat teokset: Retkeilijän kiviopas (Geologian tutkimuskeskus 2004); Taipale, Kalle: Kivet (Wsoy 1995) sekä Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001).
Sanoilla "Vaahdoten pauhaa virta suuri" alkava kansanlaulu tunnetaan nimellä Räiskyvä Dnjepr tai Räiskyvä Dnjepr-joki, tai pelkkä Dnepr.
Pekka Mirola on sovittanut kappaleen mieskuorolle, sovitus löytyy nuottijulkaisusta "Kolme venäläistä kansanlaulua" (Fazer, 1986). Helsingin liikennelaitoksen mieslaulajat on levyttänyt kappaleen levylle "50 laulun vuotta 1953-2003 / La strada".
Nimella Dnepr laulu löytyy ainakin näistä nuottijulkaisuista:
Musiikki. 7-9 : peruskoulun seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan musiikkikirja (Otava, 1979)
Opistojen laulukirja (Fazer, 1968)
Laulun taika : nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja (Raittiuden ystävät, 1977)
Suomalainen paikannimikirja ei noteeraa Lienperää, mutta voisi otaksua, että nimen alkuosan tausta on vastaava kuin joillakin kirjaan päätyneistä Lie-alkuisista nimistä (mm. Lielahti, Liesjärvi, Liesvesi, Lietvesi). Se voi pohjautua 'vetelää savea, mutaa, sakkaa' ym. merkitsevään sanaan lieju, 'vesiperäistä maata ja liejua' merkitsevään sanaan lieto, 'liejua, veden kuljettamaa hiekkaa' merkitsevään sanaan liete tai 'mutaa, liejua' merkinneeseen käytöstä kadonneeseen sanaan 'liesi'.
Marilyn Monroesta on olemassa dokumenttielokuva nimeltä Marilyn: legendan muotokuva. Elokuva käsittelee Marilyn Monroen elämää ja myös hänen kuolemansa tutkimuksia. Marilyn Monroen elämää käsittelee myös näytelmäelokuva nimeltä Norma Jean ja Marilyn. Nämä kaksi elokuvaa löytyvät monesta kirjastosta, mm. Lahden kaupunginkirjastosta.
Marilyn Monroesta on vuosikymmenten aikana tehty muitakin filmejä, joko dokumentteja tai näytelmäelokuvia. Niitä ei kuitenkaan ole Lahden kirjastossa. Kirjastoissa on tietenkin useita elokuvia, joissa Marilyn Monroe on mukana näyttelijänä. Esimerkiksi Lahden kirjastossa on seuraavat elokuvat: Piukat paikat, Joki jolta ei ole paluuta, Herrat pitävät vaaleaveriköistä, Niagara, Kesäleski, Sopeutumattomat ja...
Rainer Maria Rilken runokokoelmasta Hetkien kirja: runoja vuosilta 1899-1908 löytyy runo nimeltä Syksy. Voit tarkistaa kirjan saatavuustiedot Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form2 (tai kirjaston kotisivulta http://www.jkl.fi/kirjasto valitsemalla ylhäältä Aineistohaku)
Uusin Harry Potter (Harry Potter and the Half-Blood Prince)ilmestyy 16.7.2005. Harry Potterista löytyy paljon sivuja netistä. Tarkimmat tiedot saat kirjailijan omilta sivuilta: http://www.jkrowling.com/.
Uusimmasta kirjasta kerrotaan myös suomenkielisillä fanisivuilla: http://hpfanit.nocrew.org/. Suomalaisen kustantajan Tammen sivuilta löytyy tietoa Potterista: http://www.tammi.net/harrypotter/flash/index.html. Kirjan hankkimista kirjaston kokoelmiin voit seurata kirjaston hakupalvelusta: http://webkirjasto.htk.fi/.
Suosittelen, että tutustut pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-verkkokirjastoon ( https://www.helmet.fi/ ). Valitse etusivulta kohta "Tarkenna hakua". Kirjoita hakukenttään haluamasi ilmaukset, esim "Zarah Leander" (ilman lainausmerkkejä), valitse aineistovalikosta haluamasi tallennemuto, esim. CD-levy ja napsauta lopuksi painiketta "Hae".
Samalla tavoin voit hakea rillumareita. Käytä hakuterminä sanaa "rillumareimusiikki" tai "rillumarei**". Sekä Zarah Leanderia että rillumareita löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista varsin runsaasti. Sen sijaan Liisa Tuomen levytyksiä ei HelMetistä löydy, mutta eipä niitä näytä löytyvän Ylen Fono-tietokannastakaan. Mahtoikohan Tuomi koskaan tehdä levytyksiä, vaikka olikin säteilevä esiintyjä...
Kirjastot ovat tilanneet tämän teoksen jo kesällä mutta kirjoja ei ole tullut vielä kirjastoon. Kirja on ilmestynyt syyskuussa joten ei sen tulo kirjastoihin varmaan enää kauaa kestä. Teos löytyy jo muualta, esim. Turussa, Lahdessa, Tampereella. Tiedustelen asiaa myös hankintatoimistostamme.
Kansalliskirjaston lukusaliin tilatusta aineistosta saa ottaa valokopioita tietyin rajoituksin. Kirjaston jäljennepalvelu valmistaa tilauksesta valokopioita ja tarjoaa mahdollisuuden itsepalvelukopiointiin silloin, kun kokoelmien käyttösäännöt ja aineiston kunto sen sallivat.
Omalla kameralla voi ottaa aineistosta valokuvia, jos se tapahtuu muita asiakkaita häiritsemättä ja aineistoa vahingoittamatta.
Teidän kannattaa tarkistaa vielä Kansalliskirjastosta, onko ko. teoksen suhteen joitain rajoituksia kopioinnille tai kuvaamiselle.
Kansalliskirjaston yleisneuvonta:
kk-palvelu (at) helsinki.fi
puhelin (09) 191 23196
Asiakaspalvelut: kk-palvelu(at)helsinki.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/valokuvaam…
http://www....
Oletan seuraavassa, että kysyjä haluaa tietää, minkä laulun alkusanat hän on kysymykseen kirjoittanut. Kysymyksessä on Erkki Frimanin sävellys "Orvokkiseppele" Vexi Salmen tekstiin. Kappale on suosittu häävalssi.
Heikki Poroila
Tieteelliset kirjastot ovat hallinnollisesti oman kehysorganisaationsa osa. Suomen tieteelliset kirjastot ovat pääosin yliopistojen ylläpitämiä. Niiden rinnalla on joukko tutkimuslaitosten, virastojen ja muiden oppilaitosten kirjastoja. Erillinen laki on olemassa Eduskunnan kirjastosta, Varastokirjastosta ja Näkövammaisten kirjastosta. Kansalliskirjastona toimii Helsingin yliopiston kirjasto. Sitä koskevat säädökset löytyvät yleisestä yliopistolaista ja asetuksesta. Yliopistolaki 27.6.1997/645.
Kysy kirjastonhoitajalta-etätietopalvelun arkistosta (http://tietopalvelu.kirjastot.fi/asiasanahaku_main.asp?id=1663&arkisto=…) löytää hakusanalla tieteelliset kirjastot 25.1. 2000 päivätyn vastauksen, jossa selviteään Suomen...
