Aihepiiristä valvonta, vartiointi ja tarkkailu yhteiskunnallisena ilmiönä, löytyy seuraavia aiheeseesi viittaavia teoksia. Toivottavasti niistä löytyy joitakin vastauksia tiedontarpeeseesi.
Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2003:3,
Tutkimus helsinkiläisten suhtautumisesta kameravalvontaan.
Lindqvist, Minna Karoliina, Helsingin yliopisto 2005
Kameravalvonnan rooli nyky-yhteiskunnassa: onko kameravalvonta vain tekninen toimenpide vai sosiaalista toimintaa.
Heinonen Risto, Valvonta tietoyhteiskunnassa.
Solove, Daniel J, The digital person; technology and privacy in the information age,
Etzioni Amitai, The limits of privacy,
Helminen Klaus Turvallisuushenkilöstön asenne ja toimivaltuudet.
Korhonen Rauno, Poliisin valvontakeinot...
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Valitettavasti Reijo Taipaleen esittämän Tanssi (Baila morena) –kappaleen sanoja ei löytynyt. On etsitty nuottikirjoista, Taipaleen levyjen liitteistä ja karaokelistoilta, mutta turhaan.
Eikä nuottejakaan löytynyt tähän Rafael Garcia Ferron ja Roberto Livin kappaleeseen Baila morena.
Käytännössä tuo "firma, josta kirjastot hankkivat kirjansa" on se ainoa vähätöinen ratkaisu. Tukkuvälittäjän kautta tieto menee kattavasti kirjastoille, mutta siitä ei tietenkään seuraa, että kirjastot tilaisivat kirjaa jonkin tietyn määrän, se päätös tehdään edelleen kussakin kirjastossa. Välittäjä ottaa omansa, joten tämä tie ei taloudellisesti ole kovin tuottoisa. Se hankalampi ja ehdottomasti työläämpi tapa on ottaa yhteyttä suoraan kirjastojen johtajiin siinä toivossa, että heidät saisi suostuteltua hankintaan. Yleensä vastaus kuitenkin on sama, "ostamme kaikki välittäjän kautta" ja jos oma kirja on välittäjällä, se päättyy siihen. Useimmat kirjastot, jotka vielä suoraostoja (mm. omakustanteet) harrastavat, edellyttävät ainakin sen,...
Essi Outinen on tehnyt Helsingin yliopistoon pro gradu-tutkielman "Muinaissuomalaiset henkilönnimet nykykäytössä. Käyttö, assosiaatiot ja asenteet" (2018), jossa on tutkittu mm. nimeä Paju.
Outisen mukaan Paju on muinaissuomalainen luontoaiheinen henkilönnimi. Se herättää mielleyhtymiä pajupuusta ja pajupuun ominaisuuksista, esimerkiksi pajupuun sitkeydestä ja taipuusuudesta. Nykyisin nimeen voi liittyä mielikuvia kokonaisesta elämäntavasta ja ajatusmaailmasta, jota nimenkantajien ajatellaan edustavan. Henkilömielikuvissa Paju mielletään usein nuoreksi aikuiseksi tai lapseksi.
Outinen kirjoittaa: " Etunimi Paju ei esiinny tutkimissani kirkonkirjoissa kertaakaan. Myöskään Väestönrekisterikeskuksen tiedoissa ei ole...
Artikkeli löytyy esimerkiksi "google advanced" haulla osoitteesta https://www.jstor.org/ - artikkelin pääsee maksutta lukemaan kirjautumalla sivustoon.
Vaski-kirjastoista Vaski-kirjastot - verkkokirjasto | Vaski-kirjastot (finna.fi) löytyy Gordon W. Prangen teos Miracle at Midway (2018), jossa kerrotaan taistelusta sekä amerikkalaisten että japanilaisten näkökulmasta. Midwayn taistelusta kerrotaan myös Niklas Zetterlingin teoksessa Kampen om Stilla havet (2012). Pieni artikkeli löytyy suomeksi teoksesta Toisen maailmansodan suuret taistelut (2012).
Kennedyn klaanista löytyy James Pettersonin teos The Kennedy curse (2020) ja Lennart Pehrsonin Familjen Kennedy: en amerikansk dynasti (2011). Elämäkertateoksissa käsitellään myös sukua, esimerkiksi:
Kennedy Rose F.: On aika muistella (1974)
Heymann C. David: Jacqueline: nainen nimen takana (1989...
Andersen, H. C.
Kootut sadut ja tarinat. 1 / suom. Maila Talvio ; kuvat V. Pedersenin ja L. Frölichin ; Hans Christian Andersen
Porvoo : WSOY, 1951
470 sivua : kuvitettu
Kysymäsi satu on H.C. Andersenin "Matkatoveri". Löydät sadun mm. Andersenin Koottujen satujen ensimmäisen osan sivulta 54.
Pahoittelut, että haluamiasi kirjoja ei ole ollut kirjastoautossa paikalla ja sen vuoksi käyntisi ovat menneet hukkaan. Kirjastoauton aineisto ei ikävä kyllä ole reaaliajassa. Mikäli haluat varmistaa jonkin tietyn kirjan olevan autossa, se kannattaa varata. Kirjastoauton toimistoon voi myös soittaa tai laittaa sähköpostia ja sopia asiasta sitä kautta.
Oletan, että kyseessä oli Vantaan kirjastoauto tuon pysäkin nimen perusteella. Yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin takaa:
Yhteystiedot löytyvät linkin takaa: https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjastoauto_Vantaa/Y…
Estonian uppoamista käsitellään ainakin jollain tapaa näissä suomenkielisissä kaunokirjallisissa teoksissa:Katja Kettu: HitsaajaRobert Åsbacka: UrkujenrakentajaAnna Lassila: PopcornprinsessaVironkielinen romaani Elme Väljaste: Elu võib alata lõpust on saatavilla kaukolainaksi muutamista Suomen kirjastoista.Sinua saattaisi kiinnostaa myös artikkeli "'Ja yhtäkkiä tulvahtaa keittiö täyteen merivettä': katastrofi, dystooppisuus ja trauma Estonian onnettomuuden kaunokirjallisissa kuvauksissa". Artikkeli on julkaistu e-kirjassa Pakkovaltiosta ekodystopiaan: kotimainen nykydystopia (Helsingin yliopisto, 2017).
Kysyin asiaa lasten ja nuorten kirjastolaisilta.Heille tuli tästä mieleen Anu Holopaisen Molemmin jaloin, joka ilmestyi 2006. Pääteema kirjassa on jokin muu, mutta mukana on myös muistamaasi "vastaleiri" asetelmaa. Linkki Helmet hakuun.Itselleni muistuivat mieleen vain vanhempia kirjoja esim. Lilian Kallion Ugudipuu vuodelta 1975 Linkki kirja-arvosteluun. Myös Joanna Russin Naisten planeetta, julkaistu 1975, on hieman tuon tapainen. Tosin kirjailija ei ole suomalainen. Linkki kirja-arvosteluun. Doris Lessingin tieteiskirjoissa on myös vanhan ja uuden elämäntavan kohtaamista. Linkki Helmet hakutulokseen.Tein myös tarkennetun Helmet-haun aihesanoilla nuortenkirjallisuus, tieteiskirjallisuus ja suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin haun 1990-...
Suomessa on paljon kääntäjiä, jotka kääntävät muistakin kielistä kuin englannista. Valtaosa heistä löytyy Suomen Kääntäjien ja Tulkkien Liiton sivujen kautta. Liiton hakupalvelussa voi selata kääntäjiä ja tulkkeja ja nähdä kunkin työkielet. Kohdasta Tarkenna hakua voi rajata tulokset esimerkiksi kaunokirjallisuuden kääntäjiin ja yläkulman valikosta Kieli tai kielet, joista käännetään tai tulkataan edelleen tietystä kielestä kääntäviin.Lähde:SKTL – Kääntäjä- ja tulkkihakupalvelu
Mikäli Sinulla on rästissä maksuja Helsingin kaupunginkirjastolle, kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupungin pääkirjaston perintään, p. 09 - 310 85307 tai sähköpostitse perinta@lib.hel.fi . Maksuja voi suorittaa pankkitilin kautta; kirjastossa ei ole siis välttämätöntä käydä paikan päällä.
Helsingin kaupunginkirjasto on siirtynyt maaliskuussa 2002 tehoperintään ja perintätoimiston käyttöön, joten kannattaa hoitaa asia nyt hyvissä ajoin pois päiväjärjestyksestä: http://www.lib.hel.fi/ajankohtaista/perinta.htm .
Talvi- ja jatkosotaa käsittelevää kaunokirjallisuutta Neuvostoliiton kannalta ja heidän omien kirjailijoidensa kuvaamina ei ole kovin paljon ilmestynyt Suomessa. Seuraavat teokset olen löytänyt:
Gusarov, Dmitri: Korpi ei tunne armoa, 1980 – partisaanien hyökkäys suomalaisten selustaan
Gordijenko, Anatoli: Kuoleman divisioona, 2003 – talvisodan kuvaus
” ” : Syväri, kuoleman joki, 2006 – jatkosotaan sijoittuva
Simonov, Konstantin: Todistaja, 1988 – kertoo Stalinin ajan Neuvostoliitosta, mutta kirjaan sisältyy kuvaus talvisodan alkamisesta
Tsakovski, Aleksandr: Piiritys, 1972 – Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon; viittauksia talvisotaan
Gordijenkon kirjat ovat aikuisten lainausosastolla luokassa 84.2 (...
2010-luvulla Etelä-Korean pääkaupungiksi suunniteltiin Sejongin kaupunkia, joka sijaitsee 120 kilometriä nykyisestä pääkaupungista Soulista etelään. Sejongiin siirrettiin useita Etelä-Korean ministeriöitä ja valtionhallinnon toimintoja, mutta pääkaupungin siirtämisesti sittemmin kuitenkin luovuttiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sejong_(kaupunki)
Kirjaston lähteistä en onnistunut tietoa löytämään. Suomi-Venäjä -seurasta annettiin muutamia linkkejä venäjän- ja englanninkielisiin sivustoihin, joista voisi löytyä tietoa:
https://ru.russianarts.online/114267-kakie-byvayut-matryoshki/ -
https://www.vipdoll.ru/%D0%B8%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80%D0%B8%D1%8F-%D0%BC%D0%B0%D1%82%D1%80%D0%B5%D1%88%D0%BA%D0%B8/
https://en.wikipedia.org/wiki/Matryoshka_doll
Hei,
Omat asiakastietosi voit tarkistaa ja niitä voit myös tarvittaessa muokata kirjautumalla verkkokirjastoon osoitteessa keski.finna.fi. Kirjaudu sisään oikeasta yläkulmasta kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla. Oikeaan yläkulmaan tulee valikko, josta valitsemalla Omat tiedot näet, mitkä yhteystiedot sinulla on tallennettuna kirjaston tietokantaan (kohdassa kirjaston ylläpitämät henkilötiedot).
Ann Cleevesin Vera Stanhope -dekkareihin perustuvasta tv-sarjasta ei ole Helmet-kirjastoissa lainattavia dvd-tallenteita.https://helmet.finna.fi/Joissakin Suomen kirjastoissa on lainattavissa dvd Vera Stanhope -sarjan ensimmäisestä kaudesta, joten voit tilata sen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.https://finna.fi/Record/eepos.2287507?sid=4713343238https://helmet.finna.fi/Content/kaukopalvelu
HelMet-aineistohaun hakutuloksissa teoksen nimi on linkki saatavuustietoihin eli klikkaamalla hiirellä nimen kohdalta näet sijainnit ja lainatilanteen. Saatavuustietojen näkeminen ei edellytä viitteiden ruksittamista ja tallentamista. Sähköpostiin tai näytölle lähetetyistä viitteistä ei enää pääse saatavuustietoihin. Hakulistojen tulostamisesta ja lähettämisestä sähköpostiin löytyy ohje Helmetistä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#tulostaminen
