Lähetätkö kirjastokorttisi numeron, niin uusin lainasi. Helmet-kirjastojen lainathan voi uusia kolmesti, jollei niihin ole varauksia.
Lainat voi uusia myös Helmet-sivuston kautta sivuston yläreunassa olevan Kirjaudu-linkin kautta. Tarvitset kortin numeron lisäksi myös nelinumeroisen tunnuslukusi:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Johtajasopimuksen malli löytyy esim. teoksista Nyberg, Juha: Työsuhteen asiakirjat. WSOY 1995 ja Hietala, Harri: Työsopimusopas. Yritystietokirjat 1997. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Selasin Hesarin arkistoa hakulauseella "ulkona sataa", mutta en löytänyt hakutuloksista mitään kirjoittamiseen liittyvää. On siis mahdollista, että artikkeli on julkaistu jossakin muussa lehdessä.
Helmet-kirjastoissa saa digitukea myös puhelimen käyttöönottoon iästä riippumatta. Voit etsiä, missä kirjastoissa annetaan digitukea osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut. Valitse pudotusvalikosta Digituki.
Muita Helsingin kaupungin järjestämiä digitukipalveluja voi etsiä täältä: https://digituki.hel.fi/fi/mist%C3%A4-l%C3%B6yd%C3%A4n-digitukea/
Helsingin uudessa tulostusjärjestelmässä on ollut tosiaan harmittavia ongelmia ja epäselvyyksiä, jotka ovat tulleet esille vasta käytettäessä. Tähän mennessä esille tulleisiin ongelmiin on ylläpitävä taho luvannut tehdä korjauksia niin pian kuin mahdollista.
Yksi syy siihen, että lopullisesta tulosteesta puuttuu osia, saattaa olla paperikoossa. Kannattaa ainakin tarkistaa tulostusasetuksista, että valittuna on paperin koko A4 (tai A3, jos tulostaa isompaa), koska tulostusohjelmassa saattaa olla oletuksena Letter-koko, joka jostain syystä ei sovi yhteen eurooppalaisen A4-koon kanssa. Kannattaa myös aluksi yrittää selvittää yhdessä kirjaston henkilökunnan kanssa tulostuksen epäonnistumisen syytä, jotta ainakaan sama virhe ei...
Iniöstä (ent. Wäster) on kahdenlaisia tietoja pituudesta ja leveydestä. Se rakennettiin 1908 ja vanhimman Turun kaupunginkirjastosta löytyneen "Suomen kauppalaivaston" (1922: 3) mukaan sen pituus oli 21.46 metriä ja leveys 4.65 metriä, kun taas "Suomen kauppalaivaston" (1928: 9) mukaan pituus oli 21.92 metriä ja leveys 4.65 metriä, myös paino vaihtelee näissä tiedoissa."Navis Fennica: Suomen merenkulun historia osa 2:ssa" (1994) on myös mainintoja Iniön vaiheista, tosin ei mittoja.
Saksan- tai englanninkielisiä kirjoja Suomen sienistä ja kasveista ei tosiaankaan tunnu löytyvän, lukuunottamatta joitain tieteellisiä esityksiä, joita et varmaankaan tarkoittanut. Suomenkielisissä on kuitenkin miltei aina latinankieliset nimet mukana, etenkin jos on vähänkin laajempi teos kyseessä. Kaikki muu tieto on sitten tietenkin suomeksi, eli enpä tiedä kuinka hyödyllisiä ovat saksalaiselle lukijalle. Saksassa on varmaan kuitenkin saatavilla esim. koko Euroopan tai Pohjois-Euroopan kasvistoa käsitteleviä teoksia, joissa on Suomi mukana. Tämän lisäksi Internetistä löytyy jonkin verran englanninkielisiä sivustoja aiheesta, ohessa linkkejä:
http://sienet.luontonetti.com/en/
http://www.arctic-flavours.fi/english/chantarelle.htm
http://...
Suositan hankintapyynnön jättämistä kirjastoon teoksesta Fade (Dream Catcher 2) / Lisa McMann. Sen hankkimiseksi on hyvänä perusteena että osat 1 ja 3 jo on hankittu. Hankintapyyntölomake
https://www.webropolsurveys.com/Answer/SurveyParticipation.aspx?SDID=Fi…
Hei,
kaupungin kirjaston kokoelmista löytyy linkin kautta näkyvät teokset. Halssilan kirjastosta oheisia teoksia ei löydy tällä hetkellä, mutta voit tehdä varauksen teoksiin halutessasi.
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?boo1=AND&dat1=aika&dat2=vuoroka&dat3=ki&dat4…
Uusi päivä -ohjelman osassa 736 soi venäläinen sävelmä, joka on tullut tunnetuksi nimellä Venäläinen surumarssi (Вы жертвою пали, Vy z̆ertvoju pali), tällä kertaa sovitettuna vaskiorkesterille. Kappaletta käytettiin Venäjän vallankumouksen uhrien hautajaisissa. Säveltäjästä ei ole täyttä varmuutta, mutta kappale pohjautunee venäläiseen kansansävelmään.
Kappale on kuultavissa useilta äänitteiltä, mm. Solistiseitsikko Imperialin CD:ltä Punaiset ja valkoiset laulut : Songs across the political divide (2014).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Surumarssi_(vallankumouslaulu)
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/02/19/kumouslaulujen-klassikkoja
https://areena.yle.fi/1-3257950
Oletan, että olet etsimässä avoimesti julkaistua tutkimustietoa aiheesta. Kaupallisista hakupalveluista ja vertaisarvioituja lehtiä sisältävistä e-aineistoista tutkimustietoa on toki mahdollista löytää, mutta se on maksullista.
Näistä tietokannoista/hakukoneista voit etsiä kokonaan avoimesti julkaistua tutkimustietoa, joka on maksutonta:
BASE - search for open access publications in repositories around the world: https://www.base-search.net/
CORE - seamless access to millions of open access research papers: https://core.ac.uk/
DOAJ Directory of Open Access Journals: https://doaj.org/
Tein itse muutamia testihakuja BASEen ja DOAJ:iin. Hakuterminä käytin “visually impaired children”....
Kyse oli varmaankin Nina Kokkisen kirjasta Totuudenetsijät - esoteerinen henkisyys Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin taiteessa. Vastapaino. 2019. Esittelyteksti kustantajan sivulla https://vastapaino.fi/sivu/tuote/totuudenetsijat/2449998
Runo on Friedrich Hölderlinin "Kuolema" ja sen on suomentanut Elina Vaara (1903-1980). Runo alkaa: "Meitä hän kauhistaa". Muistit aivan oikein, runo sisältyy kirjaan "Lukiolaisen äidinkieli. 3, Kirjallisuus aikansa ilmentäjänä" (Weilin + Göös, 1996, s. 91). Tosin tällä sivulla runon tekijäksi on merkitty virheellisesti "Heinrich Hölderlin" ja suomentajan nimen yhteydessä on vuosiluku 1967, mutta Elina Vaaran käännös sisältyy jo vuonna 1945 ilmestyneeseen Hölderlinin runokokoelmaan "Vaeltaja" (WSOY). Vuosiluku 1967 viittaa mahdollisesti Maunu Niinistön toimittamaan kirjaan "Maailmankirjallisuuden mestarilyriikkaa" (WSOY, 1967), johon runo myös sisältyy.
On koko joukko eri lauluja, joiden nimi on Jos sinut saan.
On Olavi Virran esittämä laulu, joka on käännös kappaleesta Be My Love (säv. Nicholas Brodzsky, suom. Kaarlo Valve). Sama sävelmä tunnetaan myös Saukin suomennoksena nimellä Rakkahin, ja tämä versio on nuottina mm. kokoelmassa Suuri toivelaulukirja 9.
Nuotin saatavuus Outi-kirjastoista
Mitään muista hakuun tarttuneista Jos sinut saan -laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottina:
- Reino Markkulan sävellys ja Saukin sanoitus, levyttänyt mm. Four Cats (1965) ja Esa Nieminen (1994). Laulun alkusanat ovat Jos kuu katoaa.
- Simo Silmun sävellys ja sanoitus, levyttänyt Yölintu-yhtye (2007).
- Jukka Kilposen sävellys ja sanoitus. Esittäjä on Loikkarit-yhtye (1995).
- Beni...
Ilmasto-opas.fi -verkkosivusto on varsin hyvä tietolähde ilmastonmuutoksesta ja kasvihuonekaasuista. Sivuston hakupalkkiin voi kirjoittaa hakusanoja tarkempaa tietoa tietystä aiheesta etsiessään. https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kasvihuonekaasut-lammittavat
https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/maailman-kasvihuonekaasupaastot-…
Hiilidioksidi ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/hiilidioksidi-ja-hiilen-kiertoku…
Metaanista ja ilmakehän metaanipitoisuudesta: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/metaani
Vesihöyry: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/vesihoyry
Dityppioksidi eli typpioksiduuli: https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/...
Teos on lasten satukirja Kolme pientä karhua Ylösalaisinmaassa (2000). Saksankielisen alkuteoksen (Drei kleine Bären im Chaosland) on kirjoittanut Christl Vogl, kuvittanut kirjoittaja sekä Rob van het Hof. Kirsi Sinko on suomentaja. Kirjasampohttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9512834065Finna.fihttps://www.finna.fi/Record/helle.988482?sid=4755122954
Aiheesta ei näytä olevan tutkimusta. Löysin Reetta Oksasen pro Gradu tutkielman vuodelta 2007.”Se nimen määrää kenen lapsi on” Sukujen etunimistä ja nimeämismalleista Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla 1700-luvun alusta 1900-luvun alkuun. Linkki tutkielmaan. Sen mukaan kaksiosaiset nimet yleistyivät vasta 1800-luvun lopulla. Toisaalta, nimenantoperinne kulkee usein suvussa. Kaksi etunimeä saaneet antavat usein lapsilleen kaksi nimeä. Sama saattaa päteä myös kaksiosaisessa nimessä. Linkki Sirkka Paikkalan Kielikelloartikkeliin.
