Arto Nybergin haastattelusarjaan suomalaisista taiteilijaperheistä on tehty uusia jaksoja. Uudet jaksot julkaistiin YLE Areenassa 1.6.2026 ja televisioesitykset alkoivat YLE Teema -kanavalla 4.6.2026 klo 21.00.Lähteet:Samaa sukua | Yle AreenaSeitsemän kiinnostavaa uutuusohjelmaa tuleville päiville | HS.fi (tilaajille)
Uuusin ja kattavin Suomen kirjallisuudenhistoria on Yrjö Varpion toimittama kolmeosainen Suomen kirjallisuushistoria. Sen kolmas osa (ilmestynyt v. 1999) ulottuu 1990-luvulle.
Kai Laitisen Suomen kirjallsuuden historia -teoksen uusin painos on ilmestynyt 1997 ja siinä on jonkin verran 1990-luvun tapahtumia.
Turun kaupunginkirjastosta kokoelmista löydät lisää tämänaiheisia teoksia yhdistämällä asiasanat kirjallisuudenhistoria ja Suomi ja 1900-luku.
Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastossa on sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa sellaisia työskentelypöytiä, joihin on asennettu sähköpistorasiat eli oman kannettavan tietokoneen käyttö onnistuu myös verkkovirralla. Lisäksi pääkirjastossa ja Palosaaren kirjastossa on ilmainen langaton verkko (WLAN).
Eduskunnan juhlamenotyöryhmä esitti vuonna 2000 muutoksia istumajärjestykseen valtiopäiväjumalanpalveluksessa. Uudempaa tietoa ei löytynyt, mutta sekä entisen että ehdotettujen istumajärjestysten mukaan istumajärjestyksessä vain nykyisen ja entisten presidenttien puolisot on merkitty istumaan presidenttipuolisonsa viereen. Hallitus istuu omalla paikallaan ja ministerien puolisot heistä erillään yhtenä ryhmänä. Kansanedustajilla on oma paikkansa. Muiden kansaedustajien kuin hallituksessa olevien puolisoilla ei ole määrättyä paikkaa, ehkä heitä ei kutsuta mukaan lainkaan. Tietoa istumajärjestyksestä löytyy muistion liitteestä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=erekj&${BASE}=erekj&${THWIDS}=0.6/...
Tietoyhteiskunnasta on kirjoitettu todella paljon ja monesta näkökulmasta. Toivottavasti sinulla on aikaa käydä kirjastossa tutkimassa, mitä aineistoa sieltä löytyy. Asiasanalla tietoyhteiskunta löydät kirjaston aineistotietokannasta runsaasti viitteitä. Sähköisestä kaupankäyntiä käsitteleviä kirjoja löytyy mm. asiasanalla verkkokauppa. Jos lähikirjastossasi on käytettävissä artikkeliviitetietokantoja (Arto tai Aleksi), voit niissä käyttää samoja asiasanoja.
Tässä on muutamia viitteitä, joiden avulla pääset seminaarityösi teossa alkuun:
Kirjoja:
- Reijo Savolainen: Tietoverkot kansalaisen käytössä : internet ja suomalaisen tietoyhteiskunnan arki (1998);
- Risto Linturi: Tietoyhteiskunta 2005 : muuttujat ja skenaariot (1998)
- Tieto ja...
Ainakin seuraavat päiväkirjamuotoiset urheiluromaanit voit varata Helmet-tietokannasta:Kivi, Annikki : Olympialaistyttö ; eli Ritin ensimmäinen ylioppilaskesä : nuorisonromaani. Karisto, 1938 - Minämuotoinen nuorisoromaani, jossa suomalainen naisvoimistelija saa osallistua Berliinin olympialaisiin ja tavata jopa valtakunnankanslerin.Maksimainen, Kai : Jalkapallokuu - romaani. ntamo, 2024Tossavainen, Jouni : New Yorkin lentävä suomalainen. Like, 2014 - Kertoo Hannes Kolehmaisesta
Nuorisotiedon kirjastosta http://www.alli.fi/tieto/nuorisotyo/tyttotutkimus.html löytyy tietoa tyttötyöstä
ja aiheesta tehdystä tutkimuksesta. Saman kirjaston http://www.alli.fi/kirjasto/ tietokannasta kannattaa
tehdä myös haku tai selata hakusanaluetteloa. Tytöt aiheisia viitteitä löytyy runsaasti.
Nuorisoasiain neuvottelukunnan sivuilla http://www.minedu.fi/nuora/tyttoprojekti.html on luettavissa
pro gradu-tutkielma Tytöt ja tyttötyö. Setlemettinuorten "Upea minä" tyttötyöprojektista on tietoa sivuilla
http://www.setlementtinuoret.fi/upeamina.html.
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen sivuilla http://nuoriso.hel.fi/www/hesan_nuorten_aani/
nuorisotyo_7.htm on kuvaus heidän tyttötyöstään.
Sopivaa tietoa voi löytyä myös seuraavista...
Kirjastokortin tietojen linkitys tarkoittaa sitä, että olet poikasi kirjastokortin takaaja. Takaaja ei pääse katsomaan lapsen kortin tietoja. Halutessasi pojan kortille voidaan lisätä tunnusluku, jolloin hänen lainojaan pääsee uusimaan netissä hänen omilla tunnuksillaan. Poikasi saa tunnusluvun käymällä kirjastossa, mukaan tarvitaan kirjastokortti sekä kelakortti tai muu henkilöllisyystodistus.
Kyseessä on Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Töysän sekä Ähtärin paikallislehti. Sitä on saatavilla kyseisen alueen R-kioskeista sekä ainakin uusimpia numeroita ko. alueen kirjastoista.
Verohallinon sivuilla oli tuo "syytinki" käännetty sanalla "sytning". Luulisin, että tuo on oikein virallisesti. Itse olisin ehkä kääntänyt bostadsrätt tai fastighetspension sanan tarkoitusta ajatellen.
Värityskirjoilla ei ole omaa kirjastoluokkaa, vaan ne ovat siinä luokassa, johon ne aiheensa puolesta kuuluvat. Monet värityskirjat ovat kuvakirjaluokassa, joka on YKL-luokituksessa luokka 85.2
Yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Kirjastot.fi-sivuilta osoitteesta http://tilastot.kirjastot.fi/. Uusimmat saatavilla olevat tilastot ovat toistaiseksi vuodelta 2008, mutta vuoden 2009 tilastot ilmestyvät 1.4.2010. Perustilastot-sivulta valitsemalla aluetyypin "koko maa" saa koko maan kattavat tilastot kirjastojen aineistosta. Sivun alalaidasta näkee kokoelmien ja niiden lainauksen määrän sekä uusien kirjojen hankintaluvut.
Tilaston mukaan Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin kuului v. 2008 yhteensä 35 793 236 kirjaa, joista kaunokirjallisuutta 20 040 351 (55,99%) ja tietokirjallisuutta 15 753 694 (44,01%). Kirjalainausten lukumäärä oli 71 932 755, josta kaunokirjallisuutta 48 427 864 (67,32%) ja tietokirjallisuutta 23 492 352 (32,...
Dagens nyheter -lehti vuodelta 1975 löytyy Suomesta vain Åbo Akademin kirjastosta.
Uppsalassa ilmestyi tuolloin Upsala nya tidning -lehti. Lehteä ei ole Suomen kirjastoissa, mutta se löytyy muutamasta Ruotsin yliopiston kirjastosta, ainakin Lingköpingin yliopiston kirjastosta.
Molemmat lehdet ovat mikrofilmimuodossa. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta.
Kyllä, monilla kirjastoilla Helsingissä on tiloja näyttelyiden järjestämistä varten. Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon. Töölön kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Yhteystiedot
Kollega ehdotti kuunnelmaa nimeltä Kuka on Sylvia, jonka on kirjoittanut Stephen Dunstone. Yleisradio on julkaissut sen vuonna 1986. Kuunnelmateksti löytyy Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskuksesta, josta sen saa lukusalikäyttöön:
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.22486
Lauri Kalervo Kurkiala, alkuaan Groundstroem (1894–1966) oli suomalainen pappi ja jääkärieverstiluutnantti, joka palveli myös SS-Obersturmbannführer-arvoisena Saksan Waffen-SS -joukoissa.
-https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalervo_Kurkiala
-http://tinyurl.com/Ristin-ja-miekan-mies
-http://tinyurl.com/K-Kurkiala
