Siteeratut säkeet sisältyvät runoon Rouva Lasarus, jonka on kirjoittanut Sylvia Plath (1932-1963). Se on hänen viimeisimpiä runojaan; Plath tappoi itsensä kaasulla vain 30-vuotiaaana. Rouva Lasarus -runo sisältyy kokoelmaan Ariel.
Plathilta on lisäksi suomennettu runokokoelmat Sanantuojat (Collected poems) ja Sänkyjen kirja (The bed book), romaani Lasikellon alla (The bell jar) ja satukirja Salaperäinen puku (The it-doesn't-matter-suit). Myös hänen päiväkirjamerkintöjään voi lukea suomeksi teoksesta Sylvia Plathin päiväkirjat, jonka on toimittanut hänen puolisonsa Ted Hughes (1930-1998).
Tampereen kaupunginkirjastossa on Aamulehti mikrofilmimuodossa vuodesta 1881. Voit pyytää kopiot artikkelista oman kuntasi kirjaston kaukopalvelun kautta.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Kyseiset kolme kirjaa on tilattu jo keväällä. Kirjakauppa ei ole lähettänyt meille tilaamiamme kirjoja toistuvista kyselyistä huolimatta. Reklamoimme taas kirjakaupalle asiasta.
Kirjastokortin saaminen vaatii henkilökohtaisen käynnin kirjastoon. Jos et pääse kirjastoon, voit ottaa yhteyttä Kotikirjasto-palveluun. Kotikirjasto on palvelu kaikille vantaalaisille, jotka eivät pääse itse kirjastoon korkean iän, sairauden tai vamman vuoksi. Lisätietoja palvelusta saat täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu/Kotikirjasto(34287)
Helsingin kaupunginkirjastossa siirryttiin vuonna 1941 käyttämään omaa luokitusjärjestelmää, joka perustuu YKL:ään eli yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmään. Tuolloin Helsingin kaupunginkirjastossa oltiin sitä mieltä, että Luokitusopas-niminen kirjanen, joka silloin vastasi YKL:ää, jakaa luokiteltavan aineiston liian karkeasti. Omaan luokitukseen päädyttiin siis siksi, että katsottiin, että tarvitaan tarkempi tapa luokitella. Omasta luokitusjärjestelmästä ei ole myöhemminkään luovuttu mm. siksi, että aineiston uudelleen luokittelu kaikkine siihen liittyvine töineen olisi valtava urakka.Vuonna 2002 HKLJ:stä ilmestyi verkkoversio http://finto.fi/hklj/fi/.Vastaus pohjautuu vastausarkistoon.Nyt Helsingissä valmistaudutaan siirtymään YKL-...
Babarin nimen alkuperä ei ole tiedossa. Babar-hahmon 80-vuotisjuhlan aikaan vuonna 2011 Le Monde -lehdelle antamassaan haastattelussa kirjailija Laurent de Brunhoff kertoo, että norsutarinoita kertoi alun perin hänen äitinsä Cécile Laurentille ja tämän veljelle. Heidän isänsä, taidemaalari Jean de Brunhoff, piirsi ja kirjoitti ensimmäiset Babar-kirjat, ja myöhemmin Laurent siirtyi niiden tekijäksi. Hän kertoo kysyneensä isältään, miksi norsun nimeksi tuli Babar, mutta ei saanut vastausta.
Lähde:
François Bostnavaron: "Babar, 80 ans et toujours vert". Le Monde, 8.12.2011. https://www.lemonde.fr/vous/article/2011/12/08/babar-80-ans-et-toujours…
Suoranaisesti elinsiirtolapsesta ja päivähoidosta ei löydy, mutta olisiko näistä apua:
Viljanen, Susanna
Nimeke "Eevert on helppo lapsi"
Aikakauslehti Lapsen maailma
2005 ; (64) ; 5 ; 6-7
Huomautus Haastateltavina 2-vuotiaan Eevertin vanhemmat. Eevertillä oli syntyessään munuaistauti ja hänelle tehtiin elinsiirtoleikkaus reilun vuoden ikäisenä
Karjalainen, Arja
Nimeke Täyttä elämää elinsiirron jälkeen : hylkimislääkitys on elinsiirtolapsen jokapäiväinen kasvinkumppani
Sanomalehti Aamulehti (AL)
Päiväys 1996-11-05
Huomautus Lapsille tehdyistä elinsiirroista Suomessa; haastattelussa mm. lasten nefrologi Marja Ala-Houhala Tampereen yliopistollisesta sairaalasta
Vainikainen, Tuula
Uusi elämä lapselle elinsiirrolla (munuaiset)
Lapsen maailma...
Kirjasto ei saa tietoa nimenmuutoksesta suoraan, joten sinun on käytävä lähimmässä kirjastossa tekemässä nimenmuutos. Muista ottaa kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi passi tai ajokortti, mukaan
Tutkimusaihettasi sivuavia kirjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
Chandler, Kreta: Customer-centered design : a new approach to Web usability Prentice Hall , cop. 2003
Parkkinen, Jarmo: Hyvään verkkopalveluun! Inforviestintä , 2002 (Tammer-paino)
Aihepiiristä löytyy myös opinnäytetöitä ja tutkimuksia, joista kannattaa tutkia myös lähdeluettelot. Tässä joitakin mahdollisesti hyödyllisiä:
Toivonen, Jukka Nimeke: Käytettävyyssuunnittelun vieminen yritykseen case-projektin kautta, 2004 Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Törmänen, Minna: Käytettävyyden osaaminen pk-yrityksissä, 2004 Opinnäyte: Diplomityö : Oulun yliopisto , prosessi- ja ympäristötekniikan osasto
Vilpola, Inka: Applying user-...
Kirjan suomenkielinen nimi on Valkeiden kukkien lehto.
Vastaus löytyy HelMetin kautta kirjoittamalla joko uudenmalliseen hakulomakkeeseen http://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin tai perinteisen HelMet-haun http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/X sanahakuun alkuteoksen nimi. Huomaa, että se on "Whitethorn Woods" (kysymyksessäsi nimestä puuttuu kaksi kirjainta, mikä ehkä on vaikeuttanut teoksen löytämistä).
Perinteisessä HelMet-haussa teosten erikieliset käännökset siis löytyvät sanahaussa teoksen alkukielisellä nimellä, kun taas nimekehaku löytää nimekkeet vain annetulla kielellä. Uudessa hakulomakkeessa puolestaan ei käytettävissä olekaan muita hakutapoja kuin sanahaku.
Olisiko kolikko sama kuin linkin kuvassa oleva suomalainen juhlaraha -100 markkaa?:
http://www.kolikot.com/raha/752
Rahaa on myyty ainakin hintaan 16,90 euroa:
http://www.matinmarkka.com/100-Markkaa-1992-Itsenaeinen-Suomi-75-vuotta…
Ainakin seuraavat nettikaupat ilmoittavat tätä kirjaa tarjoavansa. Varmuuden saa vasta ottamalla myyjään yhteyttä:
https://www.ilonpolku.fi/laaksojen-lilja--c-h-macintosh
http://www.kkjk.fi/laaksojen-lilja-mac-intosh-p-3024.html
http://www.postimyynti-kivioja.net/tuotteet/tuote/53964/1.html
http://www.huuto.net/kohteet/laaksojen-lilja-macintosh-chuusi-1-kpl-uus…
Heikki Poroila
Tuusulan kunnan sivuilla http://www.tuusula.fi/ on yhteystietojen lisäksi (joitakin asioita kannattaa kysyä suoraan kunnan viranomaisilta) monenlaista muuta tietoa. Linkin Kunnan palvelut -> tietoa Tuusulasta alta kohdasta "taskutietoa Tuusulasta" selviää mm. että vuonna 1999 työttömyysaste on ollut 7,3 % ja että asukasluku vuonna 2000 on 31 168.
Katso myös Ascentian tuottama Fennica- hakemisto, http://www.ascentia.fi/fennica/k396.htm , siellä on selkeästi esitetty "faktaa ja figuuria" koskien Tuusulaa. Sisältää myös vertailuja muihin kuntiin.
Maanmittauslaitoksen sivuilta http://www.kartta.nls.fi/ löytyy karttoja ja paikkatietoa. Vapaasti katsottavat (ei maksulliset) kartat eivät ole kovin kummoisia, joten karttoja kannattaa tulla...
Hei,
Kiva, että olet pitänyt Sammon vartijoista. Timo Parvelan kirjoista elokuviksi on tehty ainoastaan Ella ja kaverit ja Ella ja kaverit 2 - Paterock. Tulevista elokuvista löytyy ennakkotietoa ainakin Suomen elokuvasäätiön (https://ses.fi/) sivuilta, josta Tukitoiminta-linkin kautta löytyy mm. käsikirjoitustukea saaneet, mikä kertoo, että aiheesta on tekeillä elokuva.
Ulkomaita Sammon vartijoiden tarina tuskin kiinnostaa, koska se liittyy niin vahvasti Suomen kansalliseen kulttuurihistoriaan. Ella-kirjojen universaalimpi lasten maailma on sen takia otollisempi aihe elokuville. Lisäksi Sammon vartijoista tulisi todennäköisesti kalliimpi leffa, riippuen kuinka paljon elokuvaan tarvitaan erikoistehosteita. Silloin se vaatii myös suuremman...
Germaanisia lainasanoja varhais- ja myöhäiskantasuomessa on tutkinut edesmennyt professori Jorma Koivulehto. Hänen artikkeleitaan löytyy julkaisusta Verba vagantur (Suomalais-Ugrilainen Seura, 2016). Siitä löytyy artikkelien lisäksi myös lista Koivulehdon tutkimista ja selittämistä lainaetymologioista Lainaetymologioita neljältä vuosikymmeneltä sekä laaja sanarekisteri.
Suomen murteiden tutkimus on Kotimaisten kielten keskuksen yksi tutkimusalueista, https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet. Verkosta löytyy teos Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/
Hämäläismurteista löytyy teoksia, https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=h%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4iset+m…
Kalevi Viik on tutkinut myös lainasanoja, ehkä...
Palautteen katujen ja muiden julkisten alueiden lumitöistä ja muusta talvikunnossapidosta voi lähettää Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta. Linkki löytyy talvikunnossapitosivun keskeltä.
Talvikunnossapito | Helsingin kaupunki
Elävä kirjasto toteutettiin ensimmäisen kerran Suomessa Helsingin Maailma kylässä-festivaaleilla vuonna 2006. Tapahtuman järjesti Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssin "Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia" (KEKS) -kampanja yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa. Tapahtuma järjestettiin myöhemmin samana vuonna eduskunnassa ja jälleen tänä vuonna Maailma kylässä-festivaaleilla.
Elävä kirjasto on pohjoismaisten nuorten kehittämä idea, jota kokeiltiin ensimmäisen kerran Tanskassa vuoden 2000 Roskilden festivaaleilla.
Keskeisin lähdeteos elävästä kirjastosta on Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema "Elävä kirjasto - järjestäjän käsikirja", joka ilmestyi vuonna 2005 kaikilla pohjoismaisilla kielillä. Kirja on maksutta ladattavissa...
Tämä sitaatti on paljon käytetty, mutta kuka ajatuksen on esittänyt ensimmäisen kerran onkin jo vaikeampi selvittää. Tutkin asiaa verkosta ihan googlailemalla ja siellä nämä sanat laitettiin mm. lääkäri, teologi Albert Schweitzerin, Ernest Hemingwayn ja Ingrid Bergmanin suuhun. Useimmin ajatus esitettiin muodossa: Onnellisen elämän edellytykset ovat (tai onni on) hyvä terveys ja huono muisti. Yhteyttä Max Jakobsoniin en löytänyt. Kävin vielä läpi kirjoja: Vaeltava viisaus: Aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta (Wsoy 1992), Elämän viisauden kirja (Wsoy 1991, Lentäviä lauseita (Otava 1978)ja Lentävien lauseiden sanakirja (Otava 1898). Näistä kirjoista en kuitenkaan löytänyt tuota sitaattia.
