Kurhila-nimen alkuperä on selvittämätön. Siihen sisältyvä kurhi-elementti on tosin yhdistetty "syvää laaksoa, rotkoa" merkitsevään kuru-sanaan. Nimen varhaisin asiakirjaesiintymä on vuodelta 1539.
Lähde:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus, 2007
Kettutien toimipisteen avajaisvuosi on tosiaan 1972. Valitettavasti en onnistunut löytämään tarkalle päivämäärälle vahvistusta käsillä olevista lähteistä. Kollega Herttoniemen kirjastostakaan ei löytänyt päivämäärää, mutta vinkkasi että vastaus voisi löytyä Helsingin kaupunginarkistosta. Voit tehdä asiasta tiedustelun kaupunginarkiston palautelomakkeella: www.hel.fi/arkisto/palaute.
Tai ehkäpä joku palvelun lukijoista muistaisi tarkan päivämäärän?
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä varauksen muokkaamisen suhteessa Finna tosiaan toimii eri tavalla kuin aiempi verkkokirjasto. Tällä hetkellä varausten alkamis- ja loppumispäivää ei voi muokata. Tästä on tehty kehitysehdotus järjestelmäntoimittajallemme.
Jos käy niin, että varaus tulee noudettavaksi matkan aikana, voimme lainata varatun aineiston asiakkaan kortille odottamaan noutoa. Laina-aika alkaa juosta heti mutta varaus ei mene kokonaan ohi. Asian voi hoitaa puhelimitse tai sähöpostin kautta, kirjastonkortin numero tarvitaan.
Käsittelyssä-tila tarkoittaa, että aineisto on käsiteltävänä kirjaston hankinta- ja luettelointiosastolla. Tämä koskee siis uutta kirjastoon tulevaa aineistoa joka ei ole vielä lainattavissa. Käsittelyssä-tilassa olevaa aineistoa voi kuitenkin jo varata.
Aineisto on käsittelyssä-tilassa vaihtelevia aikoja hankinta-ja luettelointiosaston kiireistä riippuen.
Toivottavasti saat varaamasi levyn mahdollisimman pian.
Kyllä vaan.
Reddit-palvelussa on haku, joka tuo esiin viitesanat koko tekstistä.
Haku toimii myös ilman kirjautumista.
Voit siis hakea blogisi nimellä ja tutustua siitä kirjoitettuihin viesteihin.
Tässä yksi englanninkielinen linkki: http://www.kirjasto.sci.fi/arvidj.htm .
Suomeksi löytyy tietoa esimerkiksi kirjoista:
Kodin suuret klassikot 1. osa Arvid Järnefelt/toim. Tapio Kopponen.
Laitinen, Kai: Suomen kirjallisuuden historia 1997
Häkli, Pekka: Arvid Järnefelt ja hänen lähimaailmansa 1955.
Englanti-suomi-suursanakirjan (Raija Hurme, Maritta Pesonen, Olli Syväoja, 2003) mukaan propagator on suomeksi "levittäjä" tai, jos puhutaan puista "lämpölava" tai "idätyslaatikko".
Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) saat näkyviin persiankieliset lastenkirjat seuraavasti: valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita tyhjään laatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi persia. Tuloksena on 197 kirjaa. Vastaavasti nuortenkirjallisuuden saat näkyviin kirjoittamalla tyhjään ruutuun nuortenkirjallisuus. Kirjoja löytyy 43.
Kattavaa luetteloa maailmalla ilmestyneestä tai Suomestakaan löytyvästä persiankielisestä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on tietysti mahdoton saada. Eri kaupunginkirjastoilla on omat tietokantansa ja myös ulkomaisista tietokannoista voi hakea. Kaukolainaksi voi pyytää kirjoja toisten kirjastojen kokoelmista. Kaukolainapyyntö tehdään oman kunnan...
Cornelia Funken Tintenwelt-trilogiasta on käännetty kaksi osaa: Mustesydän (2004) ja Musteloitsu (2006). Kolmas osa (Tintentod) ilmestyi 2007. Käännöksen ilmestymisajasta ei ole annettu tietoa. Aikaisemmat käännökset on julkaistu alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeisenä vuonna. Ehkäpä käännös ilmestyy tänä vuonna. Käännökset on julkaissut Otava, ehkä kustantajalta löytyisi tietoa:
http://www.otava.fi/otayhteytta/fi_FI/palaute/
Kyselimme asiaa valtakunnallisesti kollegoilta. Jari Missonen
Tampereen kaupunginkirjastosta tiesi vinkata alla olevan runon. Siinä olevat säkeet ovat osin sanasta sanaan samat kysymyksessä esitetyn kanssa joten luultavasti juuri tätä runoa etsitään.
ETEENPÄIN –
Me kuljimme vierekkäin
sodan humisevan raskaina päivinä
ja melskeisinä öinä
verenkarvaista itää kohti.
Siellä jossakin
elosalamien välkkyessä riutuvana iltana
juoksi nuori veresi
Aunuksen hiekkaan –
Makasit kalvennein kasvoin,
avoimin, lapsellisin silmin
ankaran taivaan alla.
- Kuvasi syöpyi sieluuni
sinä silmänräpäyksenä,
kun me toiset
huumaavan teräsmyrskyn soidessa
syöksyimme ohitsesi
päämääräämme, voittoa, kohti!
Valitettavasti en löytänyt lähdettä kyseiselle pätkälle "yksi kerrallaan sammuvat nämä tähdet". Etsin sitä Eeva Kilven runokokoelmasta sekä Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. On mahdollista, että runo löytyy jostain Kilven vanhemmasta teoksesta, joka ei sisälly kokoelmaan, mutta en saanut kyseisistä teoksista kappaleita käsiini jotta voisin tarkistaa asian. Näitä teoksia pääsee lukemaan esimerkiksi Kansalliskirjaston lukusalissa, joten asiasta kannattaa olla suoraan yhteydessä Kansalliskirjastoon. Täältä näet heidän kokoelmasta löytyvät teokset: Kansalliskirjaston haku - Eeva KilpiVoit myös kokeilla etsiä kyseistä lausetta Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta.
Näiltä sivuilta löytyy tietoa Lapin matkailustakin:
Matkailun edistämiskeskus (www.mek.fi) (esim. tilasto- ja markkinatietoa)
Lapin liitto (www.lapinliitto.fi /Lapin matkailustrategia ja matkailutilastoja)
Myös näiltä sivuilta löytyy infoa:Suomen matkailun kehitys / Rovaniemi (www.smak.fi)Rovaniemen kaupunki (www.rovaniemi.fi) / matkailusivut + Elinkeinokehittäjä eero)-Joulupukin matkailukeskus (travel.info@rovaniemi.fi)
Lapin markkinointi (www.laplandfinland.com) (information@laplandfinland.com)
Lappi-portaali (www.lapland.fi)
Julkaisuja:Rovaniemen matkailustrategia 2005 ja toimenpideohjelma (1998, 18 s.)
Visitor survey : Lapin vientimarkkinatutkimus 1995-1996 / joulu, kevät, kesä, ensilumi, talvi + sesongittainen yhteenveto,julk....
Lehteä ei tule Joensuun seutukirjastoon. Myöskään monihaku muista maakuntakirjastoista ei tuottanut tulosta eikä haku tieteellisistä kirjastoista. Virve-lehden kaksi viimeistä numeroa ovat luettavissa verkossa, ks. http://www.everkot.fi/index.php?id=186&L=1
Suomen Erillisverkot Oy:n sivuilla on heidän yhteystietojaan: http://www.everkot.fi/index.php?id=30&L=1 , jos haluat kysyä lehtiä sieltä.
Novellin asiayhteydestä voisi päätellä, että kyseessä on varmaankin tuotemerkki: sekä nenäliina että puuterirasia ovat Gloricania. En valitettavasti löytänyt mistään mainintaa tuollaisesta tuotemerkistä, vaikka pengoin kirjoja, esimerkiksi vanhoja kauppakalentereita. Lähimpänä on Gloricon, jolla nimellä markkinoidaan lämpöä pitäviä säilytysastioita. Ne ovat kuitenkin kaukana nenäliinan ja puuterirasian kaltaisista ylellisyystuotteista.
Voi olla, että mainintoja löytyisi jostakin vanhoista sanomalehtien mainoksista, mutta niiden läpikäymiseen ei oikein tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista mennä. Toisaalta tuotemerkki voisi toki olla Waltarin omaa keksintöäkin, mutta tosiaan varmuutta asiaan en ole saanut.
"Valkoisen diskurssin" mukaista kaunokirjallisuutta on vaivattomimmin löydettävissä välittömästi sodan jälkeen sekä 20- ja 30-luvuilla kirjoitettujen teosten joukosta. Termi on peräisin Elina Martikaisen tutkimuksesta Kirjoitettu sota. Tässä muutama esimerkki:
Maila Talvio, Kurjet
"Talvion teos edustaa valkoista arvomaailmaa painottaen sodan luonnetta vapaussotana. Päähenkilönä on kirkkoväärtin tytär Riikka Tuuna, joten teosta voi pitää yrityksenä valaista sotaa erityisesti valkoisen naisen näkökulmasta."
Joel Lehtonen, Kuolleet omenapuut
"Joel Lehtosen novellikokoelma Kuolleet omenapuut kuvaa itäsuomalaisen pikkukaupungin -- herrasväkeä ja ympäröivän maaseudun rahvasta. Sota on aiheena kokoelman viimeisissä novelleissa Muttisen Aapeli...
Maistraatin sivuilla sukunimen vaihtamisesta kerrotaan näin:
Jokainen, jolla on Suomessa kotipaikka ja joka on merkitty täällä väestötietojärjestelmään, voi muuttaa Suomessa etu- ja sukunimensä.
Lisäksi ulkomailla asuvien Suomen kansalaisten osalta, joilla on kotipaikka muussa valtiossa kuin Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, voidaan nimenmuutos tehdä myös Suomessa.
Nimenmuutoksiin liittyvissä asioissa ensimmäisen asteen nimiviranomaisina toimivat maistraatit.
Nykyinen nimilaki sallii nimen muutoksen sukunimiin seuraavasti:
◾Voit ottaa käyttöön ennen ensimmäistä avioliittoa käytössäsi olleen sukunimen, kaksiosaisen sukunimen tai luopua kaksiosaisen sukunimen käyttämisestä.
◾Voit ottaa aviopuolisosi sukunimen hänen suostumuksellaan...
