En valitettavasti löytänyt äänitettä mistään. Fono.fi-tietokannasta löytyy Yleisradiossa esitettyjen kappaleiden tietoja, mutta siellä ei myöskään ole mainintaa tästä versiosta.
Tätä asiaa voisi kysyä Yleisradiosta, jonne nykyään yhteydenotot on ohjattu Ylen palautteen kautta,
Kumpaakaan elokuvaa ei ole pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa. Hallin Jannea ei löydy myöskään muualta Suomesta. Isoviha (alunperin vuodelta 1939, videokasetti vuodelta 1995, ohjaaja Kalle Kaarna) on Tampereen ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Voit saada sen lainaksi kirjaston kaukopalvelun kautta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löydät tietoa täältä:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Aiheesta kertovat esim. seuraavat teokset:
Ang, Tom: Digivideo - kuvaajan käsikirja (Kustannus-Mäkelä 2006)
Jones, Frederic H.: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Välikylä, Jaakko: Digivideokoulu (Docendo 2005)
Lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voitte hakea verkkokirjastomme kautta, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2, laittamalla hakulomakkeelle asiasanoiksi "digitaalitekniikka" ja "videokuvaus".
Akaan kaupunginkirjastolla Tampereen seudulla on Romania-kokoelmaa, ks. http://www.akaa.fi/harrastukset_ja_vapaa-aika/kirjastot/romania-kokoelm…
Myös Turun yliopistolla on romanian kielen ja kulttuurin laitos http://www.hum.utu.fi/opiskelu/oppaat/opas2008-2009/roma.html .
Suomen kansalliskirjasto tiedotti kesällä 2002 kirjastojen digitointiohjelmasta, jolla pyritään saamaan laajat tietovarannot Internetiin. Tällaiset kulttuuriperinnön ydinkokoelmat ylittävät instituutio- ja aineistorajat. Esimerkki ydinkokoelmasta on Suomen historiallinen sanomalehtiarkisto http://digi.lib.helsinki.fi/. Digitointiohjelman tavoitteena on Suomen historiallinen digitaalinen tietopankki, joka käsittäisi Suomen keskiajan, Ruotsin vallan ajan sekä 1800-luvun suomalaisen yhteiskunnan. Helsingin yliopiston kirjaston Mikrokuvaus- ja konservointilaitos vastaa digitointitoiminnasta ja on tiiviisti mukana kansaivälisessä toiminnassa kuten Euroopan Unionin eEurope - Tietoyhteiskunta kaikille ohjelmassa.
Uusinta tietoa aiheesta on...
Täsmälleen samanlaista kertomusta en onnistunut löytämään. On kuitenkin paljonkin tutkimustuloksia, jonka mukaan ne lastenkotien lapsista, joita on pidetty sylissä, säilyvät hengissä, vaikka muut kuolevat. Ritva Enäkosken ja Pirkko Routasalon kirjassa Kosketuksen voima on esimerkkejä tällaisista tapauksista. 1900-luvun alussa amerikkalaisen hoitolaitoksen lapsista 90 % kuoli nk. kuihtumistautiin ensimmäisen elinvuoden aikana. Ne 10 %, jotka selviytyivät, olivat olleet välillä kasvattivanhempien tai sukulaisten hoidossa. Toisessa esimerkissä saksalainen hoitolaitos antoi kuolemaisillaan olevan lapsen vanhan Annan hoitoon, joka kantoi sairasta lasta mukanaan. Tämä lähelläpito sai monen lapsen jäämään henkiin.
Hei !
Miltei kaikki äänikirjat hankitaan, toivomianne teoksia aivan varmasti. Kappalemäärät ovat sitten eri asia, ne riippuvat kysynnästä eli varausten määrästä. Hankintatoiveita voi tehdä www.helmet.fi aloitussivun linkin kautta tai ottamalla yhteyttä lähikirjastoon.
Nimikirjat selittävät Sainin Saimin ja Saiman kansanomaiseksi rinnakkais- tai lempinimeksi, jolloin sen lähtökohta on järvennimi Saimaa.
Patentti- ja rekisterihallituksen tavaramerkkitietokannasta ei löydy Saini-nimisiä tuotteita.
J. S. Bachin aikana piano sellaisena kun me sen nykyään tunnemme oli vasta kehitteillä. Bach sävelsi kosketinsoitinmusiikkinsa enimmäkseen cembalolle, klavikordille ja uruille. Bachin kosketinsoitinkonsertot on Heikki Poroilan ohjeluettelon (http://www.kaapeli.fi/~musakir/republic/Bach/esi.html) mukaan sävelletty cembalolle, vaikka niitä pianolla paljon nykyään esitetäänkin. Oikeampaa olisi siis puhua Bachin cembalokonsertoista.
Bachin cembalokonsertoissa on samaisen ohjeluettelon mukaan käytetty jousi- tai kamariorkesteria. Barokkiajalla orkesterin koko vaihteli pienistä yhtyeistä suuriin orkestereihin - kamariorkesteri sopii tähän yhteyteen siis mainiosti.
Kansallisbibliografia Fennican (https://finna.fi) mukaan Grahamilta on julkaistu suomen kielellä seuraavat teokset.
Avioliitto ja kotimme (1. painos 1963)
Elämästä on kysymys! (1. painos 1987)
Elämästä, uskosta, juoksun päättämisestä (2012)
Enkelit, Jumalan salaiset asiamiehet (1976)
Herätystä nykyaikana (1951)
Jeesus-sukupolvi (1972)
Kristus ja kotimme (1962)
Kukistettu kuolema (1991)
Kärsimyksen monet kasvot (1982)
Kääntyminen (1988)
Maailma liekeissä (1966)
Matkalla (2006)
Millainen on taivas? (2013)
Myrskyvaroitus (1993)
Neuvoja kristityn elämään (1955)
Omana itsenään : omaelämäkerta (1997)
Onko helvetti todellisuutta? (1964)
Onnellisen elämän avaimet (1987)
Onnen salaisuus (1956)
Puhalla Jumalan tuuli (1977)
Pyhän Hengen lahja (1979)...
August Strindbergin romaanin "Ensam" on kääntänyt suomeksi Laura Sorma ja se on lainattavissa esimerkiksi Turun, Jyväskylän, Tampereen ja Hämeenlinnan pääkirjastoista. Suomennos on vuodelta 1913 ja siinä kyseinen kohta on suomennettu näin:
"Ja niin huomattiin, ettei kukaan enää puhunut tulevaisuudesta, vaan ainoastaan menneisyydestä, siitä yksinkertaisesta syystä, että jo elettiin tuossa uneksitussa tulevaisuudessa, eikä enää voitu uutta runoilla." (s. 7)
Virallista käännöstä Evert Tauben "Så skimrande var aldrig havet" -kappaleesta ei löytynyt, mutta hakusanoilla "Evert Taube niin aallot kimmellä ei koskaan" löytyy netistä joitakin versioita.
Lähteet:
August Strindberg, "Yksin" (1913, suom. Laura Sorma), sivu 7.
Finna.fi:ssä on lehtiartikkelien haku, josta kuitenkaan ei ole nähtävissä itse artikkeleita. Hakutermillä 'Hanna Tuuri' löytyy 55 tulosta, joista osa lienee kuvaukseen sopivia, mutta loppupeleissä ei auta kuin etsiä alkuperäisjulkaisut käsiin, ja katsoa niistä - vuosikymmenen vanhoista lehdistä ei oikein ole olemassa mitään kuva- tai pdf-tiedostoja, joihin voisi kohdistaa hakuja tai netissä selailla. Helmet-kirjavarastossa löytyy lukuisien lehtien vanhoja vuosikertoja: Helmet-kirjavaraston varastolehtiluettelo (pdf). Toki yksi vaihtoehto voisi olla yrittää ottaa yhteyttä itse Hanna Tuuriin. Helmet-kirjavaraston yhteystiedot.
Hei,Ukulelen alkeet -videokurssi sisältyy Rockway-suoratoistopalveluun, joka ei ole enää käytettävissä Keski-kirjastojen kortilla. Rockway oli osa Keski-kirjastojen e-aineistoja vuoden 2024 loppuun asti. Rockway on kotimainen soitonopetuksen verkkopalvelu, jonka voi tilata itselleen kuukausi- tai vuosimaksulla.Kirjastosta löytyy kuitenkin paljon muuta materiaalia ukulelen alkeitten opetteluun. Esimerkiksi nuotteja voi hakea verkkokirjastosta hakusanoilla 'ukulele alkeistaso'.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta löytyy runsaasti kirjallisuutta burn outista l. uupumuksesta vuosilta 1996-2006, muun muassa seuraavat teokset:
-Vartiovaara, Ilkka: Burnoutista jaksamiseen: aika itkeä, aika iloita, Otava, 1996
- Koivisto, Kari: Tunnista ja torju työuupumus, Yrityskirjat, 2001
- Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla : Kuntatyö 2010 -tutkimus / Pauli Forma, Janne Väänänen (toim.), Kuntien eläkevakuutus, 2004
- Kalimo, Raija: Työuupumus Suomen työikäisellä, Työterveyslaitos, 1997
- Merikallio, Annukka: Unohtuiko inhimillisyys :ehkäise uupumus, Kauppakaari, 2001
- Voiman lähteet : työn voimavarojen abc / Jari Hakanen .. [et al.], Työterveyslaitos, 1999...
Lasten pukeutumisesta löytyvät mm. seuraavat kirjat:
Tekijä: Rose, Clare
Nimeke: Children's clothes since 1750
Julkaisutiedot: London, Batsford, 1989
Tekijä: Sichel, Marion
Nimeke: History of children's costume
Julkaisutiedot: London, Batsford Academic and Educational, 1983
Kaari Utrion kirjassa: Perhekirja : eurooppalaisen perheen historia, Tammi, 1998 kuvataan lasten pukeutumista esimerkiksi sivulla 403 näin:
"Muodin orjat
Säätyläisperheen pienet tytöt puettiin kuten äitinsä. He kulkivat äidin tai kotiopettajan kanssa näytteillä sopivissa tilaisuuksissa....
Säännönmukaisessa säätyläiselämässä oli joka asialle ja harrastukselle oma aikansa, välineistönsä ja vaatetuksensa, joista ei käynyt poikkeaminen, jos halusi säilyttää...
Varauksen voi tehdä heti, kun kirja ja sen saatavuus näkyy HelMet-verkkokirjastosta ( http://www.helmet.fi/ ). Ennen sitä ennakkovarausta ei voi tehdä.
Tilannetta kannattaa siis seurata; kirja tulee kirjastoihin todennäköisesti hyvin pian ilmestyttyään.
Antiikin Kreikkaan ja Roomaan sijoittuvia nuortenkirjoja: Michele Paverin Pronssisoturit-sarja on historiallinen seikkailusarja nuorille. Se sijoittuu pronssikauden Kreikkaan. Sarjan on suomentanut Marja Helanen. Sarjassa on kolme osaa:Delfiinin saari (WSOY, 2013)Liekehtivä leijona (WSOY, 2024)Hakukansilmä (WSOY, 2015)Amerikkalainen Rick Riordan on kirjoittanut nuorille useitakin antiikin Kreikan mytologiaan liittyvää kirjasarjaa. Kirjat on suomessa julkaissut Otava ja niitä on suomentanut Ilkka Rekiaro:Percy Jackson-sarja : Salamavaras, Hirviöidenmeri, Titaanien kirous, Labyrinttitaistelu, Jumalten sota, Jumalten malja, Kolmoisjumalattaren sota (2024)Olympoksen sankarit -sarja. Jatkoa Percy Jackson -sarjalle : Eksynyt sankari,...
Kyseessä on luultavasti tv-minisarja Intensity ja elokuva Menneisyyden uhka.
Molemmat perustat Daniel Koontzin teokseen Kaiken keskellä yksin.
Wikipedian kuvaus Koontzin teoksesta sopii aiheeseen https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaiken_keskell%C3%A4_yksin
http://www.leffatykki.com/elokuva/menneisyyden-uhka/kommentit
Kuvaus teoksesta Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9726#.V_N9O3pS1c8
