Suomalaiset kirjastot hankkivat aineistoa kirjakaupoista kirjavälittäjien kautta, ja useimmissa kirjastokimpoissa/aluekirjastoissa kirjahankinta on keskitetty omaksi palvelukokonaisuudekseen. Kirjoja valitaan mm. kirjakauppojen ja kustantajien uutuusluetteloiden kautta, mutta itse hankinta tapahtuu pääsääntöisesti kirjavälittäjien, kuten Kirjastopalvelun tai Kirjavälityksen kautta. On siis hyvin todennäköistä, että jos kirjasi ilmestyy joltakin kotimaiselta kustantajalta, sitä hankitaan myös ainakin joihinkin yleisiin kirjastoihin, kunhan se on kirjaston kokoelmapolitiikan (ks. esim. Kansalliskirjaston kokoelmapolitiikka) mukainen.
Kirjaa voi markkinoida myös suoraan kirjastoille. Voit ottaa yhteyttä...
Lassi Nummen runo Kohtaaminen louhikkoisella solatiellä on hänen kokoelmastaan Taivaan ja maan merkit (1956). Voit lukea runon myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947-1977.https://finna.fi/Record/anders.40745?sid=4927505682
Helmet-kirjastoista voi lainata mm. vajaa parituhatta lautapeliä ja melkein neljätuhatta konsolipeliä. Voit varata niitä Helmet.fi:ssä kirjautumalla sisään, klikkaamalla sinistä pelin nimeä ja lopuksi Varaa teos-painiketta. Myös muista kaupungin- ja kunnankirjastoista löytyy lauta- ja konsolipelejä.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy 8 jalkapallon tekniikkaan ja valmennukseen liittyvää videota. Videoiden nimet ja saatavuuden saat selville tekemällä haun kirjaston aineistotietokannassa seuraavasti. Helsingin kaupunginkirjaston kotisivulta (www.lib.hel.fi) valitse kohta Kirjat ja muu aineisto, valitse kaupungiksi Helsinki, jolloin pääset Plussa-tietokannan pikahakulomakkeeseen.
Valitse haettavaksi "asiasana tai luokka" -kohta, valitse "Näytä" alivalikosta kohta "vain videokasetteja" ja valitse kielivalikosta "suomi" ja klikkaa "hae". Tulokseksi saat kymmenen videota, joista kahdeksan vaikuttaa lupaavilta sinun tarpeeseesi. Klikkaamalla kunkin videon kohdalla "saatavuustiedot" saat selville, missä kirjastoissa videota on ja onko se...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät Internetosoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi/?langId=fi
Tilastokantaa ylläpitää Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksikkö.
En tiedä, mikä kirja silloin on ollut kyseessä, mutta kaipaamasi tieto löytyy myös Ville Hännisen toimittamasta teoksesta ”Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 2” (BTJ Kustannus, 2007). Se on kyseisessä kirjassa Fosteria käsittelevässä Timo Ronkaisen artikkelissa ”Realistisen sarjakuvakerronnan taituri” (s. 68–73). Sivulla 72 mainitaan, että Prince Valiant eli Prinssi Rohkea alkoi ilmestyä sanomalehdissä 13.2.1937. Toivottavasti tämä lähde kelpaisi kadottamasi lähteen tilalle.
Edilexistä löytyi 2 oikeustapausta aiheesta oikeus hoitoon, toinen Uudenmaan lääninoikeudesta ja toinen Helsingin hallinto-oikeudesta.Uudenmaan LO
Antopäivä: 18.02.1997
Diaarinumero: D:125/4710/97
Taltio: T:157/6
Luokitus: S:1.07.05.03.04
Alaikäinen, avioliitossa oleva A oli määrätty psykiatriseen
sairaalahoitoon tahdostaan riippumatta. Hänen vanhempiaan
ei ollut ennen hoitoonmääräämispäätöksen tekemistä
kuultu. Kun se seikka, että alaikäinen A oli solminut
avioliiton, ei poistanut mielenterveyslaissa säädettyä
vanhempien kuulemisvelvoitetta, lääninoikeus jätti hoitoonmääräämispäätöksen
vahvistamatta.
MielenterveysL_8_§_2_mom
MielenterveysL_11_§_1_mom
ja
Helsingin HAO
Antopäivä: 14.12.2001
Diaarinumero: D:05705/01/4710...
The Garland encyclopedia of world music. Volume 9 : Australia and the Pacific Islands / Adrienne L. Kaeppler and J. W. Love on laaja esitys tuon alueen musiikista. Saatavuuden voit tarkistaa HelMetistä http://www.helmet.fi/.
Otavan Isossa musiikkitietosankirjassa on Oseaniaa koskeva artikkeli, ja kirjaston työasemilla voit käyttää Grove Music Onlinea, jossa on laajat artikkelit Melanesian, Mikronesian ja Polynesian musiikista.
Etelämeren kansanmusiikkia sisältävissä äänitteissä on yleensä paljon tietoa sisältävät tekstiliitteet. Esimerkiksi Helsingin levyt saat esiin HelMetistä valitsemalla hakutavaksi Kirjastoluokan ja kirjoittamalla kohtaan Helsingin luokka 784.74. Saat 41 osumaa, joista voit valita mielenkiintoisimmat.
Kannattaa ehkä...
Kuulostaa siltä, että kirja on mahdollista korjata kirjastossa eli sen voi tuoda sellaisenaan kirjastoon. Kirjaa ei kannata palauttaa automaattiin vaan suoraan henkilökunnalle. Palautuksen yhteydessä voi kertoa, että kirja on rikki. Henkilökunta arvioi, onko se korjattavissa. En voi tässä siis sanoa viimeistä sanaa, koska kirja on nähtävä, jotta tietää, pitääkö se poistaa vai korjata. Mikäli kirja poistetaan, asiakas korvaa sen.
Helmen löytäjästä on puhetta ainakin Kunnan jauhot -kirjassa. Siinä kerrotaan valokuvaaja Homasesta ja hänen Korvuanjoesta löytämästään ennätyshelmestä:
"Voimakkaimman sysäyksen mielikuvitukselleni oli antanut kirjoitus Suomen suurimmasta helmestä, jonka olin lukenut vuotta paria aikaisemmin. Siinä oli kerrottu valokuvaaja Homasen nostaneen vajaa vuosikymmen taaksepäin edessäni virtaavasta Korvuanjoesta raakun, jonka sisältä löytyneen helmen halkaisija oli ollut kaksitoista milliä. Kirjoituksen mukaan helmi oli ollut suurin mitä Suomessa tiedetään löydetyn." (s. 364)
Homasen kerrotaan saaneen simpukoista Helsingissä "summattomia omaisuuksia", mutta siitä, mihin hän varallisuutensa käytti, ei "selkosten salaperäisen rikkauden tuojan"...
Kyseessä on tv-sarja Emilie (jatko-osa Emilien tytär), joka perustuu
Arlette Cousturen kirjoihin "Les filles de Caleb 1-2" ja "Blanche".
Näitä kirjoja ei ole suomennettu, mutta ne löytyvät molemmat
ranskaksi ja "Blanche" ruotsiksikin Turun kaupunginkirjastosta.
Sanan "otella" etymologinen kantasana on "ottaa", Wiktionaryn mukaan kyseessä on "frekventatiivijohdos". "Mittelö" on vanhahtava, samaa kuin "ottelu" tarkoittava sana, joka lienee johdannainen ilmaisusta "ottaa mittaa" eli kilpailla ja katsoa, kuka on vahvin, nopein tms.
Heikki Poroila
Toivomasi lehti ei ole luettavana Kallion kirjaston lehtialueella. Ainoa kirjasto Helsingissä, jossa lehteä voi lukea on Pasilan kirjasto. Kallion lehtikokoelmaa on käytännön syistä täytynyt pienentää. Lehtikokoelmaa mietitään taas syksyllä uudelleen. Otamme palautteet huomioon. Pasilasta lehteä ei lainata, tämän ja kahden edellisen vuoden lehdet ovat siellä pysyvästi luettavana. Jos haluat lehden ehdottomasti Kallion kirjastoon, voit varata Espoon kaupunginkirjastoon tulevan lehden ja valita varauksen noutopaikaksi Kallion.
Lehden numerot näet Helmetistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1608246?lang=fin
Klikkaa varaa, kirjaudu kirjastokortin tunnuksessa ja pin-koodilla ja valitse haluamasi numero.
Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998).
Internetistä löytyy myös tietoa Lindgrenista, ruotsiksi ja englanniksi esim. seuraavilta sivuilta, http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/ .
Eniten tietoa Katherine Alice Applegatesta löytyy Mervi Kosken toimittamasta kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1: Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy myös Nurmijärven kirjastosta. Wsoy:n sivuilla http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312on on myös jonkin verran tietoja kirjailijasta, samoin suomenkielisessä Wikipediassa osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/K._A._Applegate.
KuMuKi tarkoittaa kuvaa, musiikkia ja kirjoja yhdistävää vinkkausta.
Video KuMuKi-vinkkauksesta http://www.kirjastokaista.fi/video/9557/kumuki-vinkkaus%20p%C3%A4hkin%C…
Vuoden 2015 Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittaneelta Svetlana Aleksijevitšilta on suomennettu kaksi teosta. Teokset ovat Sodalla ei ole naisen kasvoja (U voinu - ne ženskoje litso, suom. Robert Kolomainen, 1988) ja Tšernobylista nousee rukous (Tšernobylskaja molitva. Hronkia buduštšego, suom. Marja-Leena Jaakkola, 2000). Molemmat teokset kuuluvat HelMet-kirjastojen kokoelmiin, mutta niistä on jo nyt varausjonot.
Venäjäksi HelMet-kirjastoissa on lainattavissa neljä Svetlana Aleksijevitšin teosta, jotka löytyvät HelMet-luettelosta kirjailijan nimellä.
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Rentukoita-runon kirjoittaja on Saara Heino. Runo sisältyy Heinon kirjaan Pienten iloksi : ohjelmaa alakouluikäisten juhliin (Valistus, 1955). Se löytyy myös kotimaisen lastenrunouden kokoelmasta Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta (WSOY, 1993).
Pyytämäsi kirjastojen yhteystiedot saat kirjastojen kotisivuilta, poimimalla tiedot Internetistä. Suomen yleisten kirjastojen yhteytiedot on kerätty osoitteeseen http://www.kirjastot.fi/kirjastot/listaa_kaikki.asp
Listan Suomen tieteellisistä kirjastoista yhteystietoineen saa esimerkiksi osoitteesta http://www-db.helsinki.fi/kirjastot/ (Älä kirjota hakusanaa vaan anna pelkästään hae-komento)
Ammattikorkeakoulu- ja oppilaitoskirjastot löytyvät osoitteesta http://www.lib.helsinki.fi/tilke/amkkirj.html
Suurimmilta Suomalaisilla kirjakauppaketjuilta löydät myös Internet-sivut joilta voit poimia yhteystiedot. Internet osoiteet ovat useimmiten loogisia esim. http://www.akateeminen.com/ http://www.suomalainen.com http://www.meteori.com/
