Kirjoitusoppaissa on ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen. Sellainen on esimerkiksi Tiina Torpan ”Työssään kirjoittavan opas” (Talentum, 2014). Luonnollisesti on myös tärkeää, että kielenhuolto on kunnossa, ja siihen löytyy lukuisia oppaita myös.
Lehdillä on kuitenkin yleensä omat ohjeistuksensa siitä, miten heille lähetettävissä tekstissä erilaiset muotoilut on tehty. Joillakin lehdillä ohjeita saattaa olla nettisivuilla, mutta lehti varmasti lähettää ne myös kirjoittajalle, jolta haluaa juttuja saada.
Ennen lehden lähestymistä kannattaa miettiä, millaiseen lehteen juttua olisi paras tarjota. Eli esimerkiksi miettiä, onko juttu populaari vai ammattilaisyleisölle tarkoitettu. Aihetta tuntematta on kuitenkaan vaikea suositella mitään...
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Sitaatti on Søren Kierkegaardin päiväkirjasta kesältä 1847 (tarkkaa päivämäärää merkinnässä ei ole). Tässä alkuperäinen teksti päiväkirjasta, jonka Kierkegaard on itse nimennyt NB2: "De fleste Mennesker ere subjektive mod sig selv og objektive mod alle Andre, rædsomt objektive stundom – ak Opgaven er just at være objektiv mod sig selv og subjektiv mod alle Andre."
Päiväkirjoja ei ole suomennettu, eikä sitaatin suomennoksen alkuperästä valitettavasti löydy tietoa.
Søren Kierkegaards Skrifter -sivusto http://sks.dk/forside/indhold.asp
Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Etymologinen sanakirja tai muutkaan lähteet eivät nyt kauhean tyhjentävää vastausta anna. Vesicula latinaksi viittaa ilmeisesti kuitenkin sappirakkoon. Eli vahvistusta sille, että vesicula olisi sanan pohjana ei löydy.Suomisanakirja.fi sivusto kertoo, että Vesikellosta seuraavaa: Etymologia: Koostuu sanoista vesi (water) kello (blister), tarkoittaien nestetäytteistä rakkulaa. Sana blister tarkoittaa englanniksi myös rakkoa.Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemmin 23.9.2022, kysytty sanan rakko etymologiasta seruraavaa: "Rakolla tosiaan tarkoitetaan sekä nesteen täyttämiä pussimaisia sisäelimiä (kuten virtsarakko tai sappirakko) ja nestettä sisältävää muodostumaa ihon pintakerroksen alla (rakkula). Molemmille yhtäläistä on siis,...
Helmet-haulla ei löytynyt yhtään pelkästään lintutornin rakentamista käsittelevää teosta, mutta Pekka Borgin kirjassa ”Luonnon- ja maisemanhoidon opas” on kuvattu lintutornin suunnittelua muutamalla rivillä. Asiaa on havainnollistettu valokuvilla ja piirroksilla (s. 156-159). Internetistä löytyy runsaasti lintutornien kuvia ja rakennushankkeiden kuvailuja, mutta ei valitettavasti varsinaisia rakennusohjeita. Yliopistokirjastojen yhteisluettelo Lindasta löytyi viittaus Antti Karlinin ja Esa Niinivirran teokseen ”Lintutorniopas” . Kirjaa voi kaukolainata http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp ja kaukolaina maksaa 4 € . BirdLife Suomi ry:n toimistossa on myös tämä kirjanen, ja he voivat ottaa siitä kopioita http://www.birdlife.fi...
Kyseisestä aiheesta ei ihan helposti löydy runsaasti materiaalia. Parasta olisi mennä Tampereen kaupunginkirjastoon tai Tampereen yliopiston kirjastoon tutkimaan eri tietokantoja ja lähteitä. Kirjastonhoitajilta saa siihen apua.
Muista kirjastoista voi sitten tarpeen tullen tehdä kaukopalvelutilauksia.
Yliopistokirjastoista esim. Jyväskylästä löytyy kyseisestä aiheesta enemmän aineistoa. Kaukopalvelutilaukset maksavat korkeintaan muutamia kymmeniä markkoja.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin teos Teknologiakompetenssi: teknologiakasvatuksen uudistamishankkeita peruskoulussa ja lukiossa. Tekijä on Matti Parikka. Toinen teos, josta voisi olla hyötyä on Teknologiakasvatuksen tulevaisuuden näköaloja, julkaisija Jyväskylän...
Tarkoittanet Allianssin globaalikasvatuksen menetelmäsivustoa osoitteessa http://www.keks.fi/ .
Sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus sivustolla on myös materiaalia aiheesta http://www.yhdenvertaisuus.fi
Kirjan toimittaminen kirjastosta toiseen riippuu siitä, mistä kirjastosta se lähtee ja mikä on noutokirjasto. Jos kirja toimitetaan kaupungin sisällä, kuljetukseen kuluu yleensä vähintään kaksi vuorokautta. Perjantaina varattu aineisto lähtee kuitenkin liikkeelle vasta maanataina, joten tässä tapauksessa kirjan päätyminen varaushyllyyn vie enemmän aikaa. Jos aineisto toimitetaan esimerkiksi Espoosta Helsinkiin, saattaa varatun aineiston liikkumiseen kulua noin viikko.
Näet vapaiden kappaleiden sijainnit helposti HelMet-haulla. Kirjoita hakulaatikkoon etsimäsi teoksen nimi, klikkaa teoksen nimeä ja näytölle aukeaa lista sijoituspaikoista eli kirjastoista, joiden kokoelmiin kyseinen teos kuuluu. Jos kirjaston kohdalla lukee "hyllyssä",...
Dan Brownin Meteoriitti on tilauksessa Lukas-kirjastoissa.
Kirjaa ei näyttäisi kuitenkaan olevan tilauksessa kotikirjastoosi. Kannattaa ottaa yhteyttä omaan kirjastoon ja kysyä mahdollisuutta kirjan tilaukseen.
Voit hakea teoksen ja tehdä siihen Webin kautta varauksen, jos sinulla on henkilökohtainen salasana Internet-palvelua varten. Varauksen teko onnistuu, vaikka teos ei ole vielä lainattavissa.
Kirjan voi toki varata myös soittamalla kirjastoon tai tekemmällä varauksen asioidessasi muuten kirjastossasi.
Anne Koponen on väitöskirjassaan "Sikiöaikana päihteille altistuneiden lasten elinympäristö ja kehitys" (Julkaisija Kehitysvammaliitto, 2006) tutkinut Helsinkiläisten FAS- ja FAE -lasten ja -nuorten elinoloja.
Myös Kaisu Viittalan väitöskirjaan "Kyllä se tommosellaki lapsella on kovempi urakka" (Jyväskylän yliopisto, 2001) kannattaa tutustua.
Kirjoja on saatavissa Kehitysvammaliiton kirjastossa.
Stephenie Meyerin Twilight (2008) löytyy Lohjan pääkirjastosta myös englanniksi. Tosin kirja on tällä hetkellä lainassa, mutta varauksia siihen ei ollut. Ota yhteyttä kirjastoon, niin varataan kirja sinulle.
Kyseessä lienee harvinainen julkaisu, kun sitä ei näyttäisi olevan juuri muidenkaan Suomen kirjastojen luetteloissa, ei myöskään yliopistokirjastojen tai isojen maakuntakirjastojen kokoelmissa.
Vain Kuopion kaupunginkirjaston ja Pohjois-Savon maakuntakirjaston tietokannasta julkaisu löytyi. Sen mukaan julkaisu kuuluu Vehmersalmen lähikirjaston kotiseutukokoelmaan: https://kirjasto.kuopio.fi/work?workId=a278ce56-201c-4454-bc25-6d4c93d3… Kuvailutietojen mukaan kyseessä on moniste eli ei ilmeisesti kirjamuotoinen teos. Sivumäärää ei mainita.
Julkaisua voisi yrittää saada kaukolainaksi Savosta pääkaupunkiseudun kirjaston kautta, mikäli julkaisu on kaukolainattavissa. Myös kopiot joistakin sivuista voisivat onnistua. Helmet-kirjaston asiakas...
Kirsi Kunnaksen runossa Siilin kuutamo siili rakastaa kuuta ja kyynelehtii kaislikossa. Runo löytyy mm. Kunnaksen kirjasta Tiitiäisen satupuu. Siilin kuutamo on kuitenki runo eikä satu, eikä suudelman jälkiä mainita. Joten valitettavasti emme löytäneet etsimääsi satua.
Mitään yksittäistä teosta saaristolaisten kalusteiden arjen ja juhlan yhteensovittamisesta ei löydy. Ei ole olemassa mitään yhtenäistä saaristolaiskulttuuria, johon eivät vaikuttaisi kieli- ja kuntarajat. Yksittäisten kuntien historiikeistä ja tutkimuksista saattaa löytyä esim. kuvia huonekaluista, sisustuksista ja ehkäpä myös juhlaperinteestä, joten kannattaa ottaa yhteyttä kyseisten kuntien kirjastoihin, esim. Turunmaan saariston Blanka-kirjastoihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Kirjastot/Kirjastokimpat.aspx
Erikseen talonpoikaishuonekaluista löytyy teos Kjell Ekström: Klockor på locket: folkligt möbelmåleri på Åland. Pohjanmaan morsiuskirstuista ja morsiustuoleista löytyy tietoa Raul Pohjosen teoksesta Allmogens skatter: en redogörelse...
Zacharias Topeliuksen Välskärin kertomuksista on kaksi saksannosta, Des Feldschers Erzählungen. Erster Cyclus, Gustav Adolph und der Dreissigjährige Krieg (Leipizig, 1880, saksantajaa ei mainittu) ja Die Erzählungen des Feldschers (Leipzig, 1926, saksantanut Rita Öhquist). Molemmat löytyvät Kansalliskirjaston lisäksi Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastoista Helsingistä.
Kansalliskirjastossa teokset saa lukusalilainaan. Svenska litteratussällkapet i Finlandin ja Deutsche Bibliotekin kirjastojen tietokannoista ei käy ilmi, saako teoksia mahdollisesti kotilainaan, joten asiaa pitää tiedustella suoraan kirjastoista. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä.
https://finna.fi
http://www....
Etsimäsi Hannu Salakan (1955 - 2003) nimeämätön runo, joka alkaa rivillä "Jos kesällä asiat olisivat hyvin..." julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1989 kokoelmassa Niin joudun kauas tulevaisuuteen (Otava).
Runoteos on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Helmet-haulla voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Saat runon sähköpostiisi.
Salakka, Hannu: Niin joudun kauas tulevaisuuteen (1989, Otava).
https://finna.fi
