Parhaan pohjoismaisen filmipalkinnon voitti Aku Louhimiehen
filmi Paha maa(Frozen land).
Laitan tähän vielä festivaalisivut:http://www.filmfestival.org/filmfestival/
Tarkoitat ehkä tätä kirjaa:
Sasson, Jean P., Prinsessa : elämä hunnun takana al-Saudin palatsissa. Porvoo : WSOY, 1993
Jatkokin on olemassa: Prinsessan tyttäret.
Olivat kovasti kysyttyjä kirjoja ilmestyttyään.
Suomessa on toiminut useita lasi- ja pullotehtaita. Leena Nokela kertoo kirjassaan "Rakkaat vanhat tavarat" (1998) pulloteollisuuden vaiheista Suomessa. Myös Heikki Matiskaisen "Suomalaisen lasin historia" (1994) sisältää pulloihin keskittyvän osion. En valitettavasti osaa sanoa, minkä tehtaan tunnus voisi olla L. Toivottavasti löydät tiedon seuraavista lähteistä.
Saat luettelon Suomessa toimineista lasitehtaista esim. Hagelstamin huutokaupan nettisivuilta.
http://www.hagelstam.fi/2007/sivu/lasitehtaat
Lasitehtaista löytyy tietoa myös kirjoista: Reijo Ahtokari on kirjoittanut kirjan "Suomen lasiteollisuus 1681 - 1981". Vilho Annalalta löytyy myös teos "Suomen lasiteollisuus vuodesta 1681 nykyaikaan" vuodelta 1948.
Kannattaa tutustua myös...
Värmdö näyttäisi olevan suurin saari.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Stockholms_sk%C3%A4rg%C3%A5rd#.C3.96ar
http://sv.wikipedia.org/wiki/V%C3%A4rmd%C3%B6
https://www2.varmdo.se/Resource.phx/plaza/publica/english/index.htx?aps…
Etsitty kirja voisi olla C. C. Bergiusin Medaljonki (Weilin + Göös, 1974).
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c4174e05-be03-465…
Kirjan saatavuus HelMet-kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C%7CRb1161366%7CSbergius+medalj…
Pääkaupunkseudun kirjastoautomaatiosta ei taida olla paljonkaan tietoa julkisesti näkyvillä. Jos sinua kiinnostaa kirjastoautomatiikka yleensä, suosittelisin kääntymään ATP Automationin (http://www.atp.fi) ja Mikroväylän (http://www.mikrovayla.fi) puoleen, sillä ne vastaavat Helsingin kaupunginkirjastossa automaatiolaitteista.
Jimi Hendrixistä löytyy suomennettuna teos Henderson, David, Jimi Hendrix (Love kirjat, Hki, 1984). Sitä on vielä joissakin toimipisteissä jäljellä Helsingin kaupungin kirjastossa, näyttäisi että Malminkartanon ja Suutarilan kirjaston kappaleet ovat vielä todella kirjaston kokoelmissa. Saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme (www.libplussa.fi).
Hendrixistä löytyy myös jonkun verran tietoa suomenkielisistä lehdistä, esim. Salminen, Kari, Nyt kierrätyksessä: Jimi Hendrix (Suomen kuvalehti 1997: 15); Juntunen, Juho, Jimi Hendrixin musiikki säilyy tuoreena, koska hän tulee aina olemaan 27-vuotias : Alan Douglas tuottaa musiikkia haudan takaa ( Soundi 1994: 6);(Soundi 1993:1-2); Porila, Mika, Jimi's blues (Blues News 1993:6);...
Suositus on, että matkailijat välttäisivät kaikkien sian- tai villisian lihaa sisältävien lihatuotteiden yksityistä tuliais- ja matkaevästuontia maista, joissa on todettu afrikkalaista sikaruttoa.
Useissa Suomen naapurimaissa ja monissa Euroopan maissa esiintyy afrikkalaista sikaruttoa. Tautia on sioissa ja/tai villisioissa mm. Venäjällä, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Moldovassa, Georgiassa ja Kiinassa sekä EU:n alueella mm. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tšekissä, Unkarissa, Romaniassa, Bulgariassa, Belgiassa ja Italian Sardiniassa. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan tavattu Suomessa. Tauti leviää raakojen ja riittämättömästi kuumennettujen lihatuotteiden ja viruksella saastuneiden tavaroiden välityksellä. Afrikkalainen...
Jäin hiukan ihmettelemään kysymystäsi ja tutkimusaihettasi. Onko aiheesi se, millä tavoin sosiaalivirastossa suhtaudutaan terveydellisistä syistä ammattinsa vaihtaneisiin omiin työntekijöihin. Vai viittaako aihe siihen, millä tavoin sosiaalivirastossa edistetään sairastuneiden ammatinvaihtoa.
Etsin joka tapauksessa tietoja omasta Helmet-tietokannastamme sekä lisäksi käytössämme olevista artikkelitietokannoista. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisusarjasta en löytänyt yhtään julkaisua, joka käsittelisi mainitsemaasi aihetta. Osa heidän julkaisuistaan on myös luettavissa netin kautta osoitteessa http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helmet-tietokannasta löytyi ammatinvaihtoa käsittelevä Kaija...
Yliopistokirjastojen yhteisluettelon Lindan mukaan suomenkielisen käännöksen alkukieli on englanti. Alkuteos englanniksi: Women on the coach : an analysis of female psychopathology.
Englanninkielisen kirjan tiedoisssa on varsinaisen alkuteoksen nimi: As mulheres no divã.
Claudia Bernhardt Pacheco on brasilialainen, ks. http://www.analyticaltrilogy.com/bios.html
http://www.analyyttinentrilogia.net/saty_trilogiasta.html .
Vastaus löytyy teoksesta Koiran etikettiopas: koulutusmenetelmiä ja käyttäytymissääntöjä
(Königswinter : H. F. Ullmann, 2008)
Siellä sanotaan näin:
”Käytännössä ei ole mitään syytä kuljettaa koiraa aina vasemmalla puolella. Tämä käytäntö sai alkunsa metsästäjiltä. Koska he kantoivat asettaan oikealla käsivarrella, koiraa pidettiin turvallisuuden vuoksi vasemmalla puolella. Kouluttajat ovat jatkaneet tätä tapaa pääasiassa siksi, että on käytännöllistä, kun kaikki oppilaat ovat asettuneet samalla tavalla. Tavan takana ei ole mitään sen kummempaa. Käytännössä on aivan sama, kulkeeko koira oikealla vai vasemmalla.” (s. 131-132)
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi! Työkaverini tunnisti, että kyseessä on Roald Dahlin fantasiakirja: Kuka pelkää noitia
(engl. The Witches), joka ilmestyi vuonna 1983. Kirjasta on tehty elokuvaversioitakin, joista viimeisin
vuonna 2020.
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Valitettavasti emme onnistuneet saamaan selville runon tai värssyn tekijää. Etsimme sitä tietokannoista ja sitä pohdittiin myös kirjastojen valtakunnallisella tietolistalla, ilman tulosta. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja runosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Sivulla Suomalaisen jääkiekon sääntökiemurat ja niiden kehitys kerrotaan vuodesta 1927 lähtien jääkiekkokaukalon mitoista ja pelin sääntöjen kehittymisestä. Mitään erityistä syytä sille, miksi väreiksi ovat valikoituneet juuri nämä värit ei mainita, muuten kuin että viivat on piirretty tummalla värillä, jotta ne erottuvat.Kiekon musta väri perustuu ilmeisesti siihen, että vaikka televisiossa muunvärinen kiekko voisi erottua paremmin katsojalle, pelaajille musta väri kuitenkin erottuu paremmin. Musta väri johtuu myös kiekon valmistamiseen käytetystä kumista, joka on muotoiltu antamaan kiekolle sen tarvittavat ominaisuudet. Kiekoissa käytetyn materiaalin tulee olla kestävää ja kestää pelin nopeita iskuja. Ks. esim. Why don't they make hockey...
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on kaikkiaaan44 nimekettä P.D. Jamesilta. Suomenkielisiä näistä on kymmenen.
Tarkemmat sijaintiedot löydät kun menet osoitteeseen http://www.libplussa.fi/ . Koska P. D. Jamesin teosten esille saaminen ei helposti onnistu tekijähaulla (James-nimiä on paljon), laitan tähän suomenkielisten teosten nimet, joiden sijainnit voit tarkistaa merkitsemmällä ne nimeke-ruutuun.
Pahuuden palkka
Oikeus on sokea
Kalman naamiot
Viaton veri
Totuus ja toiveet
Kuoleman maku
Dalgliesh ja kuolema
Sally-rukka kultatukka
Rikoskirjailijan kuolema
Murha ei sovi naiselle
Juuri kysyttyjä Tapio Heinosen esittämiä versioita ei ole julkaisu suomenkielisinä nuottiversioina.
Kris Kristoffersonin Help Me Make it Through the Night on suomennettu myös nimillä Auta minut yli yön, Auta yö tää kestämään, Mua auta yö nyt voittamaan ja Pyyhi kyyneleesi pois. Näistä Aappo I. Piipon suomennos Auta yö tää kestämään on julkaistu nuottikokoelmassa Pop, country & Folk (F-kustannus, 2014). Nuotti on saatavissa Keski-kirjastosta.
Je reviens te chercher löytyy alkukielisenä nuottikokoelmasta Gilbert Bécaud (Wise, 1997).
Saatavuus Keski-kirjastoista.
Don Schlitzin Gambler löytyy Helmet-kirjastoista kahdesta eri kokoelmasta: Kenny Rogers song book sekä The best 111 country hits of the super stars. Näitä voi tiedustella...
Olisiko kyseessä yhdysvaltalais-brittiläinen televisioelokuva The Deadly Game vuodelta 1982? George Schaeferin ohjaama trilleri pohjautuu James Yaffen näytelmäsovitukseen sveitsiläisen Friedrich Dürrenmattin romaanista Haaveri: mahdollinen tarina (1956). George Segal esittää yhdysvaltalaista turistia, joka joutuu eläköityneiden sveitsiläisten asianajajien järjestämään valeoikeudenkäyntiin.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Deadly_Game_(1982_film)
https://www.imdb.com/title/tt0083802/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Friedrich_D%C3%BCrrenmatt
Vantaan kaupungin sivuilla kerrotaan seuraavasti: "Vantaalla opiskellaan kaikille yhteisenä 1. vuosiluokalta alkavana A1-kielenä englantia ja 6. vuosiluokalta alkavana B1-kielenä ruotsia."
Tekijänoikeuslain 2 luvun 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404#L2P12
Laki sallii siis kirjastosta lainatun äänikirjan muuntamisen mp3-formaattiin mutta tämän kopion voi tehdä vain yksityiseen käyttöön ei suurelle joukolle.
Muita tapoja yhden ja saman äänikirjan saaminen monen käyttöön ei laillisesti ole.
