Tietoa Saksan poliittisesta kulttuurista löydät suomen kielellä osoitteesta http://sato.helsinki.fi/~.ptaijo.valt.hy/vo4_2.htm . Englanninkielisiä linkkejä aiheestasi löytyy puolestaa osoitteesta http://www.altavista.com/cgi-bin/query?q=%22political+culture%22%2Bgerm… . Tähän linkistöön pääset myös Alta Vista-hakujärjestelmästä hakulauseella "political culture"+Germany. Alta Vistaan pääsee osoitteesta http://www.kirjastot.fi/ valitsemalla ylävalikosta Tiedonhaku.
Saksan valtion viralliset sivut löytyvät osoitteesta http://eng.bundesregierung.de/frameset/index.jsp . Voit
Mikäli etsit kirjatietoa Saksan poliittisesta kulttuurista, kannattaa tututustua seuraaviin teoksiin, jotka ovat Turun kaupunginkirjaston luetteloissa: 1) Jakobson, Max...
Kirja on lainassa ja sen eräpäivä on maaliskuun alussa.
Asiakkaan pitää palauttaa kirja, jotta varaus toteutuu.
Kirjan laina-aikaa on pidennetty varauksesta huolimatta koronarajoitusten takia.
Hei!
Voit Helmet-sivuilla tehdä haun frisbeegolf ja rajata tulokseksi esineet. Kirjastosta voi lainata frisbeegolfsettejä, joissa mukana on kolme frisbeetä. Näitä löytyy sekä Helsingistä että Vantaalta. Tässä linkki vielä Helmet-sivulla tekemäni hakuun:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sfrisbeegolf__Ff%3Afacetmed…
Muistathan, että esineitä ei voi varata ja esineet pitää palauttaa siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä musiikkitietokannoistakaan ollut apua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei, löysitkin Finnasta tiedon, että Mina Loyn runoja on ilmestynyt suomeksi runouslehdessä Tuli&Savu (4/2006, sivut 10-12). Teemu Manninen ja J.P. Sipilä ovat suomentaneet Loyn runot "Kuun Baedeker" ja "Nerouden puolustus". Mainittu Tuli&Savun numero on lainattavissa useista Vaski-kirjastoista, muun muassa Turun pääkirjastosta, jonne voi tehdä verkkokirjastossa varauksen tai tulla käymään kirjaston neuvontatiskillä. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.639670?sid=5209917146
Oikein mukava rakennusperinnnekirja on Erkki Helamaan "Vanhan rakentajan sanakirja" (2004). Sieltä löytyy selityksiä monille talonrakennukseen liittyville tavoille ja käsitteille. Harjannostajaisista voi lukea esim. Kustaa Vilkunan teoksesta "Työ ja ilonpito: kansanomaisia työnjuhlia ja kestityksiä". Myös vanhat klassikot Ilmar Talven "Suomen kansankulttuuri" (3. painos 1990) ja Toivo Vuorelan "Suomalainen kansankulttuuri" (1975) voisivat olla kiinnostavaa luettavaa.
Lisäksi kannattaa vierailla Museoviraston rakennushistorian osaston internet-sivuilla osoitteessa http://www.nba.fi/fi/rakennusperinto sekä uudessa Rakennusperintö-portaalissa http://www.rakennusperinto.fi/fi_FI/ .
Oulun kaupunginkirjastosta ilmoitettiin, että uutista ei löydy oululaisista lehdistä.
Kansalliskirjasto (eli Helsingin yliopiston kirjasto) ylläpitää internetissä Historiallista sanomalehtikirjastoa, jonka tavoitteena on saada digitaaliseen muotoon kaikki Suomessa vuosina 1771-1890 ilmestyneet sanomalehdet. Pääset itse selailemaan lehtiä osoitteessa: http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/
Kannattaa muistaa, että tuona aikana Suomessa ilmestyi lähinnä vain ruotsinkielisiä lehtiä. Haussa kannattaa siis käyttää myös ruotsinkielisiä sanoja.
Helene Schjerfbeckiä käsitteleviä uudempia aikakauslehtiartikkeleita voit hakea esimerkiksi Aleksi-viitetietokannasta, joka on käytettävissä kirjastoissa. Lisäksi Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa indeksoidaan taideaiheisia sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita. Taidekortistossa ei kuitenkaan ole viitteitä 1970-lukua vanhemmista artikkeleista. Myös Turun kaupunginkirjaston aikuistenosaston vanhasta asiasanakortistosta löytyy muutamia artikkeliviitteitä Schjerfbeckistä (esimerkiksi Naisten Ääni 1942, s. 95-97 ja 1946, s.24-28). Viitteitä aikakaus- ja sanomalehtiartikkeleihin kannattaa etsiä tutkimuskirjallisuudesta, ks. esim. Ateneumin 1992 julkaisema Helene Schjerfbeck -teos (toim. Ahtola-Moorhouse).
Vanhojen...
Kirja on lähetetty Pohjois-Haagan kirjastoon, osoite Kaupintie 4, puh. 31085040. Kirja on sieltä noudettavissa jo tänään, kirjaston aukioloajat ovat maanantai-torstai 9-20, perjantai 9-16 ja lauantai 10-16.
Suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä löytyy viitetietoja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
Sen mukaan vuonna 2010 julkaistiin kolmetoista saksaksi käännettyä suomalaista kirjaa (kymmenen suomen-, kolme ruotsinkielistä), kun kaikki kirjallisuudenlajit ja kohderyhmät otetaan huomioon:
Havukainen, Aino, Tatu und Patu und ihre verrückten Maschinen
Jalonen, Olli, Vierzehn Knoten bis Greenwich
Jansson, Tove, Mumins : Band drei
Katajavuori, Riina, Bitte nicht aufräumen : ein zuhause-Bilderbuch
Kilpi, Marko, Erfrorene Rosen
Lehtonen, Joel, Verdorrte Apfelbäume
Paasilinna, Arto, Vom Himmel in die Traufe
Remes, Ilkka, Opeation Ocean Emerald...
Kyseessä voisi olla tämä Entressen kirjaston video:
https://vimeo.com/15449123
Video on toteutettu Pauligin mainoksen tapaan ja siinä puhutaan kirjan muovitustyöstä, sekä näytetään miten muovitus onnistuu. Taustalla soi sama musiikki kuin kahvimainoksessa.
Jokainen kunnankirjasto valitsee ja hankkii aineistonsa itsenäisesti. Eri kuntien periaatteet eivät luultavasti poikkea kovin paljo, vaikka käytännön menettelytavat saattavat olla erilaisia.
Kirjastolaki (http://www.minedu.fi/kupo/kirjlaki.htm) säätelee aineiston valintaa väljästi. Helsingin kaupunginkirjaston hankintaohjelman mukaan valinnassa otetaan huomioon asiakkaiden "tiedon-, sivistyksen- ja virkistystarpeet"; aineistoa hankitaan monipuolisesti ja eri kielillä kaikkia kaupunkilaisia varten. Kirjojen lisäksi hankitaan myös muita tallenteita (levyt,
videot, cd-romit jne.) sekä käyttöoikeuksia tietoverkkovarantoihin.
Aineisto hankitaan käyttöä, ei pelkkää säilytystä varten. Kirjat ostetaan kirjakaupasta, ei suoraan kustantajilta....
Annettujen vihjeiden perusteella arvelisin, että kyseessä on T. Coraghessan Boylen suomentamaton romaani World's end: siinä kuvataan Walter Van Bruntin edesottamuksia 40-luvulta 60-luvun lopulle, ja rinnakkain Walterin tarinan kanssa seurataan hänen 1600-lukuisen hollantilaisen maahanmuuttajaesi-isänsä Wouterin vaiheita.
Ei löytynyt tietoa, että hän olisi ollut kaupunginvaltuutettu. Eduskunnan kansanedustajien tiedoista löytyvät tiedot hänen töistään ja tehtävistään:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/911584.aspx
Yleinen ammattinimike konservoinnin ja entisöinnin taitajille on artesaani. Yleensä alan yritykset erikoistuvat yhteen tai useampaan entisöinnin osa-alueeseen. Kanta-Hämeen alueella toimii ainakin Oitissa sijaitseva Konservointi Helle, joka kotisivujen mukaan tekee myös taide- ja esinekonservointia. Yrityksen yhteystiedot ovat:
https://konservointihelle.fi
helleliisa@gmail.com
p. 0407746404
Lisää alan yrityksiä voit etsiä halutessasi internetin yrityshakemistoista. Esimerkiksi suomenyrityshaku.fi ja yrityshaku.fi ovat tällaisia hakemistoja.
Kainuun Prikaatin historia 1626-2012 tietää kertoa, että rykmentissä toimi reservialiupseerikoulu, jota useissa asiakirjoissa kutsuttiin myös aliupseerikouluksi.Tekemällä haku aliupseerikoulu Kansalliskirjaston digitoimiin rykmentin lehtiin Jahvetti : PSR:n poikien oma lehti ja Pohjan Poika tuleekin lukuisia osumia, mutta tarkempaa paikkaa ei nähdäkseni näissäkään mainita. Museoviraston digitoimassa kuvassa PSR:n aliupseerikoulun konekiväärijoukkue poseeraa 1932 Kuopion kasarmeilla.
Lähde:
Iskanius, M. (2012). Kainuun Prikaatin historia 1626-2012: Nelivuosisatainen taival Savon Rykmentistä nykyaikaiseksi valmiusyhtymäksi. Kainuun Prikaatin Kilta.
Suhteisiin voi perehtyä Eduskunnan kirjaston kokoelman kautta. Tässä viitelista ko. aiheesta:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=…
Tuoreempia uutisia aiheesta löytyy Economic Timesista:
https://economictimes.indiatimes.com/topic/india-pakistan-relations
Asfaltti valmistetaan murskatusta kivestä ja bitumisideaineesta. Bitumiemulsio on ainakin alla olevan opinnäytetyön mukaan hapanta, tyypillisesti haluttu ph-arvo on 2-5. LähdeRiikka Hyttinen: Bitumiemulsiomyllyn käyttöönotto laboratoriomittakaavassa https://www.theseus.fi/handle/10024/746470
