Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että korkeapaineessa sää on yleensä selkeämpää ja sateettomampaa kuin matalapaineessa, mutta etenkin talvella voi korkeapaineenkin aikana olla pilvistä. Tähän vaikuttavat auringon säteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila.
Lisää tietoa Ilmatieteen laitoksen (ilmanpaine) ja Ylen Oppiminen (Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset) -sivuilta
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanpaine
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/09/korkea-ja-matalapaine-ja-suihk…
Lauttakylä-lehden (Lauttakylä : uutis- ja ilmoituslehti Huittisissa, Äetsässä ja Vampulassa) vanhoja numeroita on luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3529850
Lisätietoa sinun kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=NLF#86154
Tangon "Yksinäisen tie" on levyttänyt ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1963. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Lauri Jauhiainen, joka on käyttänyt myös salanimeä Poika Peltonen. Laulu alkaa: "On eessäin yksinäisen tie... vaan kun taas aamuöisin hetkin mä yöltä unta anelen...".Myös Keijo-Antero eli Keijo Moksén on levyttänyt tämän kappaleen (1981). Marko Haavisto on levyttänyt tästä kappaleesta country-version (2005). Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Osoitteeseen http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h38/h33/h28/ on koottu Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjaluetteloita. Äänikirjoja voi hakea myös pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla. Edellä mainitulta sivulta löytyy tarkempi hakuohje.
Näkövammaisten kirjaston kokoelmista saat tietoa ositteesta http://www.nvkirjasto.fi/index.html
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa säilytetään vanhempia Helsingin Sanomia mikrofilmeinä Helsingissä Pasilan (Kellosilta 9) ja Espoossa Sellon (Leppävaarankatu 9) kirjastoissa ja on käytettävissä näissä kirjastoissa paikan päällä.
Valitettavasti Koivukylän kirjastoon mikrofilmejä tilata ei voi.
Sigmund Rombergin musikaalista The Desert Rose (1926) on varsin vähän äänitteitä tarjolla Suomen yleisissä kirjastoissa. HelMet-kirjastossa on CD Mario Lanza sings .. joka sisältää useita lauluja musikaalista. Löytyy myös LP-levy, joka sisäktää valtaosan musikaalin musiikista. Tämä levytys on tehty 1959. Näitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Tätä kirjaa emme valitettavasti löytäneet. Hain Kirjasampo.fi:sta, Helmet.fi:sta ja Finna.fi:sta erilaisilla hauilla: golfonnettomuudet, golf + onnettomuudet, golf + kuolema, veljet + aaveet, veljet + haamut, veljet + suru, suru + nuortenkirjallisuus ja aika monella muulla haulla. Tässä muutama tulos:
Veljet + suru, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/veljet%20suru
Golf + kuolema, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/golf%20kuolema
Suru + nuortenkirjallisuus, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/suru%20nuortenkirjallisuus
Kyselin kirjastoväen tietopalstallakin kirjaa, mutta vielä ainakaan ei kukaan ole tunnistanut. Palaan asiaan, jos saan sieltä tietoa.
Kirjasammosta löytyy kansikuvahaku, josta voi...
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
Saimme vihjeen lukijaltamme, että kappale Julian Syys silmissäsi. Se on kuunneltavissa tässä Sekahaku-soittolistassa, https://areena.yle.fi/podcastit/1-66944553.
Tarkempaa etymologiaa adverbille hällä väliä ei löydy.Väli-sanaa käytetään sen konkreettisemman merkityksen lisäksi myös suhtautumista, asennoitumista, varsinkin yhdentekevänä pitämistä tarkoittavissa yhteyksissä.Hällä tulee hän-pronominin adessiivimuodosta hänellä. Yleiskielisen vokaalivartalon häne- sijasta puhutussa kielessä voi esiintyä ulkopaikallissijoissa myös ne-ainekseton vartalo: Eikä hällä ollu mitään papereit siinä itsellään.https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/v%C3%A4li?source=suggestion#s6https://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=100
Valitettavasti tältä ajalta ei tunnu löytyvän kovin paljon aineistoa, etenkään tavallisten ihmisten arjesta. Ehkä pääset näillä aihetta sivuavilla kirjoilla alkuun, kirjoissa voi olla käytetty tarkempia lähteitä. Kahlos: Roomalaiset ja barbaaritKahlos: Rooman viimeiset päivätCraughwell: Barbaarien valloitusretketWilskman: Sota keskiajallaCastren: Antiikin käsikirjaGuerber: Story of Old France
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Internet osoitteessa http://www.evreka.fi/c/comp/search/pers/ on useita kotimaisia ja ulkomaisia linkkejä valittavana, joista voi mahdollisesti löytyä kyseisen henkilön sähköpostiosoite , jos hän on jollain tavalla kirjautunut kyseisille listoille.
Kannattaa ottaa yhteyttä Kuurojen liiton kirjastoon,
sähköposti: kirjasto@kl-deaf.fi tai puhelin: (09)580 3522. Aihe on niin spesifi, että esim. englanninkielisistä viittomakielen oppaista saattaa löytyä aiheesta tietoa. Kuurojen liiton kirjasto lupasi etsiä tietoja, kun otat yhteyttä sinne. Kuurojen liiton kulttuurikeskuksessa toimii lisäksi Kuurojen teatteri, http://www.kl-deaf.fi/portaali/toiminta/kulttuuri/teatteri.html
Kelpoisuuden tuo mm. "ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot." Koulutus voi olla myös yliopistotasoinen, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto. Tähän liittyvä Valtioneuvoston asetus (kirjastoasetuksen 4 §:n muuttamisesta, annettu 17. joulukuuta 2009) löytyy täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Varsinaisesti mikään koulutustaso ei valmista kirjastonhoitajia tai –virkailijoita. Yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä ei ole, ja työhönottaja päättää, millä nimekkeellä henkilö otetaan työhön. Lisätietoa täältä:
http://www.minedu.fi/export/s...
Kysyin asiaa Helmetin ylläpitoon osallistuvalta henkilöltä.
Hän kertoi, että asiaa on kyllä käsitelty, mutta toistaiseksi toteuttamisessa on ollut joitakin ongelmia. Uutuusluetteloasia saadaan varmasti kuntoon kun e-kirjoja alkaa ilmestyä runsaammin.
Savon maakuntahistoriasta on olemassa erinomainen seitsemänosainen, tuhansia sivuja käsittävä, kirjasarja "Savon historia". Savon historia 5: Vastakohtien aika 1919-1944 käsittelee mm. 1920-1930 luvun talous- ja sosiaalihistoriaa, joten siitä kannattaisi varmaan aloittaa. Toisen kirjasarjan, "Finlandia - Otavan iso maammekirja", osat 5 ja 6 käsittelevät myös Savon historiaa.
Tarkemmin aiheesta voi katsoa http://www.helmet.fi -hausta kirjoittamalla hakuruutuun "Savon historia".
Espoon Entressen kirjastosta voi lainata läppärin käyttöönsä kirjastossakäynnin ajaksi. Kotiin niitä ei lainata. Voit lainata läppärin kirjaston infotiskiltä. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot läppäreistä ja kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skannettavat%20tietokoneet%20__Ff%3Afacetmediatype%3Aq%3Aq%3AEsine%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Margaret Reyn kirjoittamaa ja Hans Augusto Reyn kuvittamaa kuvakirjaa Spotty ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Ruotsin 7-luokkaisessa kansakoulussa aloitettiin pakollinen englannin opetus vuonna 1941.
Saksan kielen opetuksesta en löytänyt mainintaa,
Lähde: https://www.hhogman.se/skolhistoria.htm
