Etsin erilaisilla aiheeseen sopivilla hakusanoilla sekä suomeksi että englanniksi netistä, Helmet-verkkokirjastosta, Finna.fi-palvelusta ja Kirjasamposta, mutta ihan vastaavaa kirjaa en valitettavasti löytänyt.Tunnistaisiko joku palstan lukijoista kyseisen kirjan?
Kyllä maksavat. Varausmaksu on 50 senttiä kappaleelta. Tämä koskee vain aikuisten aineistoa. Lasten aineistoon tehdyt varaukset ovat maksuttomia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Kirjaa ei ole vielä Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sitä on tilattu yksi kappale pääkirjastoon. Kirjasta on mahdollista tehdä varaus itselleen. Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa ja varauksen tehdä verkkokirjaston www.kyyti.fi oikeassa reunassa olevasta linkistä Hae ja varaa aineistoa.
Vaski-kirjastojen tietokannassa https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome tulee omien lainojen tietoihin automaattisesti, kuinka monta kertaa ne voi uusia. Jos et ole kertaakaan uusinut lainaa, näkyy teoksen kohdalla tieto "Uusintoja jäljellä 3". Jos uusit teoksen, uusintakerrat vähenevät kunnes tulee tieto "Maksimimäärä uusintoja", jolloin teosta ei voi enää uusia verkossa, vaan se on palautettava tai lainattava kirjastossa uudelleen siten, että se ensin palautetaan - eli tuodaan siis välillä näytille. Jos teoksessa on varauksia, sitä ei tietenkään voi uusia verkossa tai kirjastossa.
Tässä lyhenteiden tulkintoja, jotka on otettu "Suomalaisista luettelointisäännöistä" osasta "Monografioiden kuvailu".
Cop. tarkoittaa ja luetaan "copyright".
Tr. voi tarkoittaa 1) "tryckeri" kuten esimerkissäsi ("Jacobstads tr. o. tidning" eli "Jacobstads tryckeri och tidning") 2) "tryckning", esim. "1. uppl., 2. tr." eli "första upplagan, andra tryckningen" 3) "tryckt", esim. "tr. i Åbo".
Paljas lyhenne "kuvas." (kun kuvasivujen määrää ei ole ilmoitettu) luetaan "kuvasivuja". "[1] kuvas." luetaan "1 kuvasivu" ja "[16] kuvas." "16 kuvasivua".
"Kuv." luetaan kirjan kuvailussa "kuvia" tai "kuvitettu". Henkilön nimen yhteydessä se tarkoittaa "kuvittaja", "kuvittanut", "kuvittaneet" tai "kuvitus".
"Kartt." luetaan yhteydestä riippuen "...
Alla on linkkejä verkkosivuille, joiden kautta voi hankkia tiedustelemaasi aineistoa. Tilausmahdollisuudesta ulkomaille kannattaa kysyä vielä erikseen. Äänikirjoja julkaistaan nykyisin yhä enemmän CD-levyinä, musiikkiaineisto pääasiassa CD-levyinä.
suomenkielisiä lasten kasettikirjoja: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=voicebooks&cat=lasten_ja_nuorten_aanikir…
äänikirjoja CD-levyinä:
http://www.bookplus.fi/themes.php?tid=74&pid=277
http://www.satunetti.com/index.php?page=tuotesivu&id=2
lasten äänikirjoja, videoita ja DVD-levyjä:
http://www.lastenvideokerho.fi/cds/showpage.asp?nodeid=687046
lasten musiikkia:
http://www.freerecordshop.fi/pages/marketingactions.asp?actionid=3415
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että sarja perustuu
amerikkalaiseen kirjasarjaan, jonka ovat kirjoittaneet
Jessica Fletcher ja Donald Bain.
http://www.yle.fi/ulkomaiset/sarjat_ao.php?id=284
Wikipediasta löytyvät Jessica Fletcherin sivut
http://en.wikipedia.org/wiki/Jessica_Fletcher
Niistä käy ilmi, että Jessica on fiktiivinen hahmo CBS-televisiyhtiön sarjassa "Murder, she wrote", 1980- ja 1990-luvuilla. Sivulla on lueteltu kaikki Fletcherin kirjoittamat kirjat, jotka on mainittu tv-arjassa.
Donald Bain on kirjoittanut sarjan käsikirjoitukset/kirjat, joita ei ole suomennettu. Donald Bainin kotisivujen osoite on http://www.donaldbain.com/
"Murder she wrote" -kirjoja on saatavana englannin kielellä mm. Amazon-kirjakaupasta.
Ette tarvitse kuin kirjastokortin numeron ja siihen liitetyn pin-koodin. Kirjojen kuuntelu onnistuu suoraan selaimessa jos nettiyhteys on käytettävissä. Muuten tarvitsette lukuohjelman, jonka voitte ladata laitteeseenne sovelluskaupasta. Ohjeet löytyvät tuolta . E-äänikirjojen laina-aika on kaksi viikkoa. Ne palautuvat automaattisesti, joten palauttamisesta ei tarvitse huolehtia. Niitä voi myös varata. Perinteisiä cd-äänikirjoja on taas sitten ihan normaalisti lainattavissa kunhan kirjastot taas avaavat ovensa.
Piikkihaita kutsutaan tosiaan edelleen englannissa "dogfish sharkiksi". Piikkihait ovat suhteellisen pienikokoisia ja ihmiselle vaarattomia haikaloja. Nimitys "dogfish shark" tulee niiden saalistuskäyttäytymisestä eli ne hyökkäävät saaliinsa kimppuun suurissa parvissa. Ne elävät muista haista poiketen suurissa parvissa ja ovat näin käyttäytymiseltään hyvin koiramaisia laumaeläimiä.
https://oceana.org/marine-life/sharks-rays/spiny-dogfish
https://fi.wikipedia.org/wiki/Piikkihai
Helsingissä VHS-kasettien digitointi DVD-muotoon on mahdollista Pasilan kirjastossa. VHS-DVD-digitointi toimii DVD+R- ja DVD+RW-levyillä.
Siirtoon tarvittavat laite on varattavissa osoitteesta https://varaamo.hel.fi .
Pasilan kirjaston yhteystiedot löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
VHS-kasetteja voi digitoida myös Tikkurilan ja Kauniaisten kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kauniaisten_kirjasto
Suurimpia Kanadassa toimivia puhelinluettelopalveluita on verkkosivusto canada411.caVoit käyttää muun muassa tätä palvelua yrittäessäsi löytää Kanadasta puhelinnumeron nimen ja paikkakunnan perusteella.
En onnistunut löytämään lyriikoita tähän. Bändin kappaleisiin on näemmä kyselty sanoituksia Youtuben kommenteissa ym., joten niitä ei taida netissä olla. Kirjastoissa ei myöskään ole sitä albumia, jolta kappale löytyy (What the Hell Is Going On), jotta voisi tarkistaa onko siinä lyriikoita mukana.
Suomen kirjallisuutta esittelee esim. kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria. Eri osilla on omat alaotsikkonsa: 1.osan nimi on Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin, toimittaneet Yrjö Varpio ja Liisi Huhtala. 2.osa on Järkiuskosta vaistojen kapinaan, toimittanut Lea Rojola. 3.osa on Rintamakirjeistä tietoverkkoihin, toimittanut Pertti Lassila. Kirjasarja on ilmestynyt vuonna 1999 ja julkaisijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lisäksi löytyy myös esim. Leena Kirstinän tekemä Kirjallisuutemme lyhyt historia, Tammi 2000 ja Kai Laitisen tekemä Suomen kirjallisuuden historia, Otava 1997. Suomalaisista kirjailijoista saa tietoa kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, toimittaneet Juhani Kohonen ja Risto Rantala, Otava 2004.
Kirjojen...
Suomen kansallisbibliografian eli Fennican mukaan haettassa saadaan jouluaiheisia kirjoja 1600-1800-luvuilta. Nämä ovat joulumusiikkiin liittyviä virsiä. Tällaisia ovat esim. "Jouluvirsi. Suomexi käännetty", vuodelta 1800, "Muutamat jumaliset joulu laulut: suomen-kielisest Carminalest ulosprändätyt monen anomuxen jälkeen", vuodelta 1683 sekä "Yxi iloinen joulu huwitus wirsi", vuodelta 1788. Näistä ei ole olemassa fyysistä kappaletta kansalliskokoelmassa. Charles Dickensin "Jouluilta" on ilmestynyt suomeksi 1893.
Asakartelu ym kirjoista voisi olla vanhimpia esim. "Käsityömalleja: jouluksi 1907", ilmestynyt 1907, "Kuusen ympärillä /toim. Sarlin". Kirja sisältää lauluja ja leikkejä ja on ilmestynyt 1911. "Tyttöjen joulukirja" on Kariston...
Lehti on luettavissa täällä Metson käsikirjastossa. Se on varastossa; varastohaut ovat tasalta ja puolelta, joten kannattaa tulla käsikirjastoon noin "viittä vailla", ettei joudu odottelemaan pitkään!
Lehden tiedot:
67.051 PEL fin Lehti
PELLERVO / Pellervo-seura ry. - 1. vsk., n:o 2 (1900)-1998, n:o 12. - Helsinki : Pellervo-seura, 1900-1998. - 30 cm.TRE PÄÄKIRJASTO: käsikirjasto: varastossa 1899-1935, 1937-2001.
Valo liittyy kynttilänpäivään (2.2.) ja talven alkavan väistymisen synnyttämiin mielikuviin. Valon nimipäivähän on kynttilänpäivän jälkeisenä päivänä. On arveltu, että Blasiuksen karjalainen muunnos Valosi olisi edesauttanut Valon tuloa etunimeksi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Valon Lukillianos-nimeen.
Matias on lyhentymä heprealaisista nimistä Mattatias ja Mattitja, jotka tarkoittavat 'Jumalan lahjaa'. Suomen almanakassa nimen kirjoitusasu on vaihdellut, eri muotoja ovat esim. Matthias, Mathias, Mattias.
Lisätietoja saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY).
Helmet-haun (http://www.helmet.fi/fi-FI) kautta löytyy muutama kirja, joissa käsitellään mm. jäänmurtaja Wäinämöistä:
- Raakaa voimaa : suomalaisen jäänmurtamisen tarina / Ari Turunen & Petja Partanen
- Jääsaarron murtajat : Suomen talvimerenkulun historiaa / Henrik Ramsay
- Leijonalippu merellä / toimittanut Visa Auvinen
Kirjat löytyvät hakusanalla jäänmurtajat. Niiden joukosta Wäinämöistä käsittelevät löytyvät vain kirjoja selaamalla. Asiasanoitus ei valitettavasti ole niin yksityiskohtainen, että laivojen nimetkin olisi mainittu.
Suomen lääkärilehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei lainata kotiin, mutta voitte halutessanne ottaa lehdestä valokopioita kirjastossa. Saatte lehden vuosikerran käyttöönne odottessa Pasilan kirjaston lehtiosastolta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löydätte alla olevasta linkistä.
Helmet http://www.helmet.fi/fi-FI
