Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin...
Sirpa Kähkösestä löytyy tietoa Kirjasammossa, josta voi myös tutkia hänen teosluetteloaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175965429156. Kustantajan sivulla kerrotaan myös kirjailijasta, https://otava.fi/kirjailijat/sirpa-kahkonen/
Teoksessa Kotimaisia nykykertojia. 8 / Janna Kantola. Avain, 2010 on tietoa Kähkösestä, mutta vain siis vuoteen 2010 asti.
Kirjailija on esiintynyt paljon julkisuudessa, joten hänestä on haastatteluja lehdissä ja ohjelmia. Ne ovat löydettävissä verkossa hakemalla hänen nimellään, esim. Ylen artikkeli https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/12/05/kun-katsoo-ihan-suoraan-se-on-…, ja ohjelma Ammattina kirjailija, https://areena.yle.fi/1-4256303 Kirjastokaistan haastattelu, https://www....
Etsin lähialueesi soitinkauppoja ja löysin mm. seuraavat, joista voisit tiedustella tarvitsemiasi soittimia:
Kokkolan laitevälitys Oy.
Yhteystiedot ovat:
Rantakatu 21
67100 KOKKOLA
Puhelimet: 06-8223 801 tai 06-8313 988
sales@musiikkiliike.fi
AVOINNA MA-PE 10-17.30 LA 11-14
Liikkeen nettiosoite on http://www.musiikkiliike.fi/ . Sivun yläreunasta löytyy linkki Ota yhteyttä. Siitä klikkaamalla avautuu yhteydenottolomake, jolla voit pyytää tarjouksen.
Toinen lähistöllä oleva soitinkauppa on
Haapajärven Soitinpiste Ay, os.
Laitakankaantie 7, 85800 HAAPAJÄRVI
Puhelin: 08 768170
Lisää musiikki- tai soitinkauppoja voit hakea esim. osoitteesta http://www.yritysopas.com . Kirjoita hakutietoihin: soitinkaupat (vaihtoehtoisesti: soitinliikkeet) tai...
Hämeenlinnan pääkirjastossa tänä syksynä järjestettävien "Verkkostartti" -kurssien (5 x 2 tuntia), ilmoittautuminen päättyi jo 24.8. Ryhmässä 1, joka pidetään 26.9. - 24.10. keskiviikkoisin klo 12:00 - 14:00, on nyt yksi paikka vapaana. Kurssi pidetään pääkirjaston Atk-luokkassa, Lukiokatu 2. Lähikirjastojen kurssit ovat täyttyneet. Verkkostartit sisältävät aloittelijoille ohjattua opastusta tietokoneen ja verkkopalveluiden käyttöön. Aiheina ovat tietokoneeseen tutustuminen, internetin, sähköpostin ja tekstinkäsittelyn alkeet, digikuvien tallentaminen, muistitikun käyttö. Koulutus on maksutonta.
Kyseessä lienee didgerido (kirjoitetaan myös didgeridoo, didjerido, didgeridu). Soittimen teko-ohjeita löytyy suoraan Internetistä, esim. osoitteesta: Aboriginal bushcrafts -sivustosta http://www.bushcrafts.com.au/, kohdasta how to make a didgeridoo http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making.html
ja
http://www.bushcrafts.com.au/Info_pages/Didgeridoo_making-Fitted_edge_c…
ja Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/Didgeridoo
Suomen yleisistä kirjastoista Espoon ja Helsingin kirjastojen kokoelmista löytyy seuraava kirja:
Schellberg, Dirk: Didgeridoo - Ritual Origins and Playing Techniques, mutta kirjaa näkemättä en pysty sanomaan, olisiko siitä hyötyä soittimen rakentamisessa. Jos haluat lainata em. teoksen, lähikirjastosi...
Kysytyistä kappaleista on nuottina julkaistu varmuudella vain yksi: Jukka Kuoppamäen säveltämä ja Katri Helenan esittämä Sydäntango löytyy ainakin kolmesta Katri Helenan nuottikokoelmasta: Tähtenä taivaalla (2003); Parhaat (1993); Anna mulle tähtitaivas (1992). Näitä on saatavissa Eepos-kirjastoista.
Erik Lindströmin säveltämän ja Keijo Markon esittämän Kotikoivun nuotit löytyvät teoksesta Humppa USA, jota on ainakin Rovaniemen ja Tampereen kirjastoissa. https://finna.fi/Record/piki.137886#componentparts
Mutta on olemassa toinenkin Kotikoivu, joka on Vesa Alaren säveltämä ja esittämä. Sitä ei ole julkaistu nuottina.
Jules Vernen teos Vingt mille lieues sous les mers julkaistiin vuonna 1870. Teos suomennettiin ensimmäisen kerran vuonna 1934 nimellä Sukelluslaivalla maapallon ympäri julkaistiin
Ensimmäinen toimiva sukellusvene rakennettiin jo 1600-luvun alkupuolella Englannissa. Erilaisia keksintöjä ja kokeiluja tehtiin myös seuraavalla vuosisadalla. 1800-luvun lopulla onnistuttiin sukellusveneiden suunnittelussa ja rakentamisessa niin hyvin, että Wilhelm Bauerin vuonna 1855 suunnittelema Seeteufel upposi vasta 134. sukelluksella. Ensimmäinen konevoimalla toimiva sukellusvene oli espanjalalisen Narcís Monturiolin rakentama peroksidikäyttöinen Ictineo II vuodelta 1864.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sukellusvene
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Tarkoitatko mahdollisesti että kuinka monta varausta voi tehdä vai kuinka monta kirjaa voi pyytää toisesta kirjastosta? Aineistoahan voi "tilailla" eri tavoilla runsaastikin, mutta et voi yhdellä kerralla lainata tai samanaikaisesti pitää lainassa miten paljon vain.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösäännöissä sanotaan näin: "Asiakkaalla voi olla pääkaupunkiseudun kirjastoista samanaikaisesti korkeintaan 50 lainaa. Niistä voi olla enintään 20 CD-levyä, 7 videota ja 2 CD-ROMia. Helsingin kaupunginkirjastolla on oikeus rajoittaa kerralla lainattavan aineiston määrää."
Turun kaupunginkirjaston kurssikirjoissa on yleensä neljän viikon laina-aika. Joissakin harvoissa tapauksissa laina-aika on kaksi viikkoa, tällöin kirjasta on paljon varauksia ja lainattavia niteitä on vähän koko Vaski-alueella. Aiemmin pikalainoja oli paljon enemmän, mutta Vaski-alueen yhteinen varausjono on vähentänyt huomattavasti pikalainojen tarvetta.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt määrittelevät perittävät lainoista myöhästymismaksut. Jos lainaajalla on perusteltuja syitä pyytää vapautusta myöhöstymismsaksuista, asian käsittelee palautukset vastaanottava kirjaston työntekijä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Olet ilmeisesti varaamassa Lucy Maud Montgomeryn kirjoja Ellibs-kirjaston kautta. Valitettavasti jouduit törmämään järjestelmän pieneen pieneen virheeseen. Lucy Maud Montgomeryn kirjat ovat PDF-muotoisia ja teknisistä syistä johtuen näiden kirjojen varaaminen ei onnistu. Jos kirja on vapaana, sen voi suoraan ladata koneelleen. Jos taas kirja on lainassa, näet suoraan kirjan tiedoista, milloin se on taas saatavilla ja kirjan vapauduttua lainata sen heti itsellesi. Virhe on hämmentävä, mutta toistaiseksi virhettä ei ole vielä saatu korjattua.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat/Kirjaudu_ekirjapalveluihin(…
Tässä muutamia ehdotuksia:
Alakoski, Susanna: Sikalat
Kirja perustuu Susanna Alakosken omiin lapsuudenkokemuksiin. Tarinan alussa perhe muuttaa Ystadiin vuokrakaksioon. Kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta menneisyyden ongelmat siirtyvät uuteen ympäristöön, eikä yritys sopeutua ruotsalaiseen kulttuuriin helpota tilannetta.
Lisätietoa Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9188#.VugvA1IYGzU
Koskiniemi, Sisko: Kääntöpuolella lapsuus
Teoksen päähenkilö, sosiaalityöntekijä Kaija on työssä keskisuuren kaupungin poliisilaitoksella. Hänen vastuullaan on lastensuojelu. Karuja asioita ratkoessaan Kaija miettii, miksi naiset jäävät väkivaltaisiin suhteisiin ja kenen syynä nuorten häiriökäyttäytyminen lopulta on.
Kytömäki...
Luku alkaa sivulta 7. Kirjaa ei ole nyt paikalla kirjastossa, mutta linkki kirjan sisällysluetteloon löytyy Duodecimin verkkokaupan sivuilta: https://verkkokauppa.duodecim.fi/6504.html .
Kyseinen sitaatti on Sidonie-Gabrielle Coletten teoksesta La naissance du jour (1928), teoksen neljännestä luvusta. Flammarionin kustantamassa vuoden 1984 painoksessa lause on sivulla 44.
La naissance du jour-teosta ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/lanaissancedujou0000cole/page/n5/mode/2up?q=papillon
https://www.ebooksgratuits.com/html/colette_naissance_du_jour.html#_Toc122106577
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Aura on johdettu Aurorasta, joka tarkoittaa aamuruskoa. Ilona- ja Vilhelmiina -nimistä löytyy vastauksia tämän palvelun arkistosta hakusanoilla etunimet Ilona sekä etunimet Vilhelmiina.
Marius Raichin elämästä ja toiminnasta elokuva-alalla löytyy kuvaus Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=author2_id_str_mv:%…. Siinä mainitaan, että Raichi säilytti Ranskan kansalaisuutensa. Suomen kansalaisuudesta ei löydy mainintoja.
