Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha"
Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)"
Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%...
Taavi ja Taavetti ovat suomalaistuneita ja kansanomaisia muotoja Daavid-nimestä. Nimenä koko Suomessa, etenkin maan itäosissa. Daavid-nimi on heprealaisperäinen ja merkitsee lemmikkiä, armasta ja ystävää.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 )
näkee, että nimen Taavi on saanut tänä vuonna 14 lasta, vuosina 1899-2005 yhteensä 2431 suomalaista, joista yksi naispuolinen.
Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyy viitteitä hakemastasi aiheesta.
Lindaan pääset osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html , valitse tarkennettu haku ja kirjoita hakusanoiksi matematiik? opetu? unkari? Saat tulokseksi 24 viitettä, joista ainakin osa käsittelee matematiikan opetusta Unkarissa.
Ensimmäisenä listassa on Pirjo Tikkasen väitöskirja Helpompaa ja hauskempaa kuin luulin, joka on verkkojulkaisu ja luettavissa siis miltä tahansa nettikoneelta. Kirjat voit tilata kaukolainoiksi.
Hei!
Hemminki Maskulaisen Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirian vuodelta 1605 vanhin tunnettu versio on vuonna 1607 Rostockissa painatettu laitos. Teos löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-julkaisuarkistosta:
http://www.doria.fi/handle/10024/117847
Lutherin virsi "Jumala ompi linnamme" nimellä "Meidhän linnam on Jumal taivast, meidhän kilpem ja otam" on kirjan lopussa olevan sisällysluettelon mukaan sivulla 22.
Helsingin yliopiston uutinen kirjalöydöstä:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/yllatysloyto-vuodelta-1607-kaksi-uut…
Wikipedian artikkeli Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yxi_W%C3%A4h%C3%A4_Suomenkielinen_Wirsiki…
Kyseessä on ruotsalaisen Stig Johassonin kaksirivinen runo Förlusten.
https://www.poeter.se/Las+Text?textId=981212
https://sverigesradio.se/p1/dagensdikt/apr01.htm
Täältä tullaan elämä!-elokuva alkaa ohjaaja Tapio Suomisen puolison Anja Suomisen aidolla synnytyksellä. Elokuvan vastasyntynyt lapsi on Suomisten poika, Jukka Suominen.
Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty.
Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004...
Oliivipuun vertauskuvallisuus juontaa juurensa sekä antiikkiin että juutalaiseen perinteeseen. Muinaisen Kreikan mytologiassa öljypuu eli oliivipuu oli yksi Olympoksen jumalille omistetuista kasveista. Jumalien kuvat veistettiin oliivipuusta ja Olympian kisojen voittajille ojennettiin oliivipuun oksia voiton. Olympialaisethan olivat julistettu rauhan ajaksi. Muinaisessa Roomassa oliivipuu oli omistettu rauhanjumala Paxille. Ristiriitaisuutta osoitti se, että myös sotilaat kantoivat oliivipuun oksia voitonmerkkeinä. Vanhan Testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen toi nokassaan oliivipuuoksan merkiksi vedenpaisumuksen päättymisestä. Tapahtuma symboloi rauhaa, jonka Jumala solmi ihmiskunnan kanssa. Näin sekä...
Maanpinnan korkeudella on monia vaikutuksia ruoanlaittoon, sillä ilmanpaine laskee mentäessä ylöspäin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi veden kiehumispisteeseen. Jos veden kiehumispiste merenpinnan tasolla on 100 °C, on sen kiehumispiste noin 1600 metrin korkeudessa jo alle 95 °C. Kiitos ilmanpaineen esimerkiksi leivät ja leivonnaiset myös kohoavat nopeammin korkealla kuin merenpinnan tasolla. Nämä molemmat tekijät todennäköisesti vaikuttivat siihen, että ystäväsi sokerikakku epäonnistui.
Korkealla leivottaessa uunin lämpötilaa kannattaa nostaa noin 15 °C tavallista korkeammaksi sekä vähentää nostatusaineita noin 20 prosenttia.
Lähde: N. Myhrvold & F. Migoya: Modernist Bread...
Nimi on italiaa ja sen aineksina on possessiivipronomini ma (nykykielessä mia) 'minun' ja donna 'nainen', 'rouva'. Donna 'rouva' on välimuodon domna kautta kehittynyt italialainen muunnos latinan kielen sanasta domina 'rouva' ja on tavattu jo 1200-luvun teksteissä. Puhuttelumuotoa Madonna on käytetty käännyttäessä ylempiarvoisen naishenkilön puoleen. Myöhemmin sanalla on ruvettu tarkoittamaan nimenomaan neitsyt Mariaa, Jeesuksen äitiä, sittemmin hänen kuvaansa tai hänen muistolleen vihittyä kirkkoa. Samaa alkuperää on sanonta il mese della Madonna 'madonnan kuukausi' eli toukokuu (roomalaiskatolisessa kirkossa toukokuu on erityisesti omistettu Marian kunnioitukselle). Käytännössä sana esiintyy myös päivittelynä, suomessa ehkä 'Hyvänen...
Satu on Jukka Itkosen Kirpun matka maailman ääriin. Fennica-tietokannan (https://finna.fi mukaan se pohjautuu televisiosarjaan. Satu löytyy pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista kirjana useista kirjastoista, LP-levynä Tikkurilan musiikkivarastosta ja kasettina muutamista kirjastoista (www.helmet.fi).
Helsingin kaupunginkirjaston suomalaisia nykykirjailijoita esittelevä Sanojen aika -tietokanta kertoo sadusta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kirjakaupoissa satu tai sen kuunneltava versio ei enää ole myytävänä. Ehkäpä se löytyisi jonkin divarin kautta.
Hetekassa pitäisi olla täysin turvassa ukkoselta, jos heteka on sisätiloissa, sillä sängyllä ei ole tällöin suoraa yhteyttä maahan tai katolle. Talon materiaalit toimivat ukonilmalla erittäin tehokkaana eristeenä ja siksi sänky, oli se mitä materiaalia vain, on turvallinen paikka.
Salama iskee taloissa usein katon korkeimpaan kohtaan ja erityisesti mahdolliseen ukkosenjohdattimeen. Ukkosenjohdatin johtaa sähkövarauksen katolta maahan turvallista reittiä. Jos ukkosenjohdatinta ei ole, salama etsii muun, mahdollisimman helpon reitin maahan ja valitsee usein reitikseen esimerkiksi putkiston tai lämmitysjärjestelmän metalliosista koostuvan verkon. Sänky on kuitenkin harvoin näihin yhteydessä millään lailla ja talon sisällä ukkoselta on...
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
Tizin Pannaan menemään -kappaleen sävelsi Vesa-Pekka "Costello" Hautamäki ja sanoitti Juice Leskinen. Kappale julkaistiin yhtyeen toisella ja viimeiseksi jääneellä (vinyyli)singlellä (Poko, PIS130, 1984) sekä kokoelmakasetilla Rock Attack (Poko Records REPLAY3, 1984). Nuottina tai muissa ääniteformaateissa sitä ei valitettavasti ole julkaistu.
Tiz-yhtye syntyi kosketinsoittaja Masi Luoman perustaman Martiz-yhtyeen jatkajaksi. Tizin laulusolistiksi tuli Toni (Tiina) Lähteenmäki. Hittimittarin 1. jakso, jossa kappale esitetään, on toistaiseksi nähtävissä Yle Areenassa.
Singlen tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa. Kokoelmakasetti.
Singlen tiedot Discogs-tietokannassa.
Hittimittarin 1. jakso.
Martiz-yhtye Wikipediassa.
Hei! Nainen levyn kannessa on politiikan toimittaja Leena Sharma joka työskentelee Suomen kuvalehdessä. Sharma on julkaissut kolme kirjaa ja saanut Bonnierin journalistipalkinnon vuonna 2009.
Ingrid Ranckenin omissa nuoteissa "Lauluja ja leikkejä lapsille = Sånger och lekar för barn", joita on kolme osaa ja jotka WSOY on julkaissut vuosina 1938-1939, ei kerrota mitään laulujen tekijästä.
Lastentarhanopettajien matrikkelin mukaan (s. 124) Ingrid Sofia Rancken syntyi Helsingissä vuonna 1874 ja kuoli vuonna 1945. Vuosina 1899-1912 hän toimi lastentarhanopettajana Helsingissä Sörnäisten kansanlastentarhassa, jolle valmistui oma Ebeneser-talo vuonna 1908. Siellä myös koulutettiin lastentarhanopettajia. Hän toimi lastentarhanopettajana Hämeenlinnassa vuosina 1912-1918 ja vuodesta 1918 lähtien Turussa. Hänen muusta toiminnastaan mainitaan mm., että hän sävelsi lastenlauluja.
Lähde:
Ebeneserhemmets barnträdgårdsseminarium :...
Voisiko kyseessä olla Tellu Turkan laulu "Minä itse", jonka sanat alkavat "Minä olen hurja, minä olen rohkea...". Laulu on esim. nuottikirjassa Musiikin mestarit 1-2 : ärdepärde, Otava 2005. Kappale löytynee myös cd-levyltä Tellu & Leipuriorkesteri.
Matti Riippi (nimi näin kirjoitettuna) Sodankylän Unarinkylästä oli valtiopäivillä Tukholmassa Lapin talonpoikana (bofast lappbonde) vuosina 1760 - 1762 ja 1765 - 1766. Tarkastin vielä muutkin kirjoitusasut, mutta muita Riipi tai Riippi -nimisiä valtiopäiväedustajia ei ole ollut Tukholmassa. Nämä tiedot perustuvat Toivo Paloposken julkaisuun Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä (1962) sekä hänen väitöskirjaansa Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustus vapaudenajalla (1961). Talonpoikaissäädyllä ei ollut Tukholmassa omia vakituisia tiloja vaan ne vuokrattiin aina erikseen valtiopäiviä varten. Vanha Synagoga oli yksi paikoista. Vuonna 1755 tilanne muuttui ja sääty sai...
