Pohjois-Kymenlaakson Asehistoriallisen Yhdistyksen sivuilta löytyy artikkeli, jossa käsitellään historiallisen kanuunan rakentamista ja lupaprosessia. Luvan varmasti tarvitset toimivaan kanuunaan vaikka ase tulisikin vain koristeeksi. Ehkä voisit tiedustella jostakin asehistoriallisesta seurasta mahdollisista harrastajakursseista, rakentamisesta sekä lupamenettelystä. Asehistorian Liiton sivuilta löytyvät kaikki liiton alaiset jäsenseurat ja yhteystiedot. Sinua lähin lienee Helsingin Asehistoriallinen Seura Ry.
Rakentaisinkohan mustaruutitykin:
http://www.pkymasehist.fi/tykkijuttu.html
Asehistorian Liitto Ry
http://www.asehistorianliitto.fi/
Suomen Asehistoriallinen Seura Ry:
http://www.suomenasehistoriallinenseura.fi/
HelMet-palvelusivustolla neuvotaan lehtien varaamisesta näin:
"Voit valita varattavan lehden numeron vasta, kun olet antanut muut varaustiedot, esimerkiksi näin:
Etsi haluamasi lehden nimeketiedot ja napsauta joko painiketta Varaa tai painiketta Lisää koriin. Syötä omat tietosi, valitse noutokirjasto ja napsauta painiketta Jatka. Nyt näytölle ilmestyy luettelo valitsemasi lehden numeroista. Valitse haluamasi numero ja napsauta painiketta Varaa valittu lehden numero.
Toistaiseksi voit itse varata kerrallaan vain yhden numeron kutakin lehteä. Voit pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään varauksia useammista saman lehden numeroista."
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kuvauksesi näyttäisi sopivan Helsingin kaupunginmuseon vuonna 2008 julkaisemaan teokseen "Helsinki 1967-77" (toim. Jari Harju ja Riitta Pakarinen). Teoksessa on Kari Haklin mustavalkoisia kuvia Helsingistä. Kuvat olivat esillä Hakasalmen huvilassa Eteenpäin-näyttelyssä.
Teoksen saatavuuden voit tarkistaa Helmet-tietokannasta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2126841
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaukolainaus palvelee kaikkialla Suomessa, mutta se hoidetaan aina kirjastojen välillä. Suoraan asiakkaalle meneviä kaukolainoja ei anneta. Eli jotta saat HelMet-kokoelmasta kaukolainan Pyhtäälle, täytyy siellä Pyhtään kirjastossa ehtiä käymään. Kirja löytyy useammastakin kokoelmasta, eli sen kyllä saa.
Heikki Poroila
Emme voi lähettää uutta tunnuslukua asiakkaalle, vaan saat sellaisen minkä tahansa HelMet-kirjaston asiakaspalvelussa. Ota henkilötodistus mukaan.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_ja_lainaaminen(37)
Voisiko kyseessä olla Kengurumeiningin kappale Faaraoiden maa yhtyeen Pom-pom-pomppimaan -levyltä (1999)? Levyä löytyy Helmet-kirjastoista. Myös Youtubesta voi kuunnella kappaleen: https://youtu.be/ZWwCnR3IOXE.
Olisiko kirja Fania Fenelon Auschwitzin tyttöorkesteri? Julkaistu ensimmäisen kerran 1981 ja uusintapainoksina 1998 ja 2014. Linkki Helmet.finna.fi hakuun
Kirjan kansikuva on hieman vaihdellut. Linkki Finlandiakirja.fi
Kersti Juvan suomennoksessa Ozin velho (Otava, 1977) Cowardly Lion on Arka Leijona. Kalidahit ovat kalidaheja:"Mitä ovat kalidahit?" kysyi tyttö."Ne ovat hirviömäisiä petoja, joilla on karhun ruumis ja tiikerin pää, ja niillä on niin pitkät kynnet että ne pystyisivät repimään minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton. Minä pelkään kalidaheja valtavasti", sanoi Leijona."Marja Helanen-Ahtola on Oz-maan taikurissa (Karisto, 1977) suomentanut Cowardly Lionin Pelkurimaiseksi Leijonaksi. Kalidahit ovat Kalidoja:– Mitä ovat Kalidat? tyttö kysyi.– Ne ovat luonnottomia petoja, joilla on karhun vartalo ja tiikerin pää ja niin pitkät ja terävät kynnet, että ne voisivat repiä minut kahtia yhtä helposti kuin minä voisin tappaa Toton,...
Nimi on mahdollisesti lyhentymä Hieronymus-nimen rinnakkaismuodosta Jeronimus tai muunnelma nimestä Ronald.[2] Heprean kielessä Roni tarkoittaa iloa. Tämä tieto löytyy Wikipediasta.https://fi.wikipedia.org/wiki/Roni_(nimi) Keskisuomalaisen verkkolehdessä 7.3.2024 on Katri Niemisen kirjoittama juttu, Roninmäki nimeä pohtii Erkki Fredriksson, mikä mukaan Roninmäki ei liity Roni nimeen:Mistä moinen Keski-Suomen muotinimi oikein johtuu? Onko täällä kenties ollut historiassa suurtilallinen Roni tai Hieronymus, joka on antanut nimensä 13 korkealle kukkulalle maakunnassa?– Ei ei, mitä tekemistä jollakin Hieronymuksella olisi kivisten nyppylöiden kanssa, naurahtaa vanhojen karttojen tuntija, kamarineuvos Erkki Fredrikson.Museo keräsi...
Kaarina Kaurinkoski on kirjoittanut seuraavat Pietaria käsittelevät kirjat: Pietarin kaupunki, Pietarin kultainen katu ja Pietarin sydämessä. Varmaankin perusteellisin suomenkielinen Pietarin kulttuurihistoriaa käsittelevä teos on Solomon Volkovin Pietari: eurooppalainen kulttuurikaupunki.
Muita aiheeseen liittyviä ovat:
Abraham Rask Pietari: Pietarhovi, Tsarskoje Selo, Pavlovsk
Matti Klinge Euroopassa, Pietarissa
Jarmo Nironen Suomalainen Pietari
Lisäksi Pekka Pesosen kirjassa Venäjän kulttuurihistoria on oma lukunsa Pietarista.
Jämsän kirjastosta löytyi kolme Esa Lehtisen äänitettä.
Lehtinen, Esa
Kaipaan vielä aikaa, lp-levy, p1987
Lehtinen, Esa
Maantiellä, kasetti, p1983
Lehtinen, Esa
Kaipaan vielä aikaa, kasetti, p1987
Äänitteet kuuluvat kirjaston kotiseutukokoelmaan, eikä ole varmaa voiko niitä saada lainaksi. Käy omassa kirjastossasi ja tee kaukopalvelupyyntö, niin kirjaston henkilökunta selvittää lainaako Jämsän kirjasto haluamiasi äänitteitä.
Tietomme Masadan piirityksestä (v. 73-74) jKr. perustuvat aikalaisen Flavius Josefuksen kirjoittamaan "Juutalaissodan historiaan", joka on ilmestynyt suomennoksena v. 2004 (ISBN 951-0-28945-0). Tapahtuman esihistoria lienee ollut suomalaiselle rahvaalle tuttu, koska monessa vielä 1900-alussa painetussa virsikirjassa oli liitteenä kertomus Jerusalemin tuhosta. Romaaneissa aihetta varmaankin on käsitelty useinkin, viimeisiä lienee Elwood, Roger
Matkalla Masadaan. - 1998.
ISBN 951-888-253-3
Muita voisivat olla (kaiketi mm.)
Ekqvist, Eero
Joelin paluu. - 1980.
ISBN 951-605-613-X
Spillman, J.
Jerusalemin kohtalon hetket...
Kirjaston kokoelmaa uudistetaan jatkuvasti. Kirjastosta poistetaan mm. kulunutta ja likaista, sisällöltään vanhentunutta tai vähäisellä käytöllä olevaa aineistoa.
Osa poistetusta aineistosta tulee myyntiin asiakkaille. Myytävää aineistoa ei voi varata etukäteen. Kirjamyyntiä on jatkuvasti kirjaston ala-aulassa ja muutaman kerran vuodessa järjestetään suurempia kirjamyyntitapahtumia.
Eri kirjastoilla on jonkin verran erilaiset aukioloajat . Avaa sivu www.helmet.fi. Näet sivun keskivaiheilla kohdan "HelMet-kirjastot". Sen alapuolella on linkit Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoihin. Napsauta haluamasi kaupungin linkkiä, niin löydät kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat.
Hei!
Kaivostoiminnan imagosta löytyy enimmäkseen mielipiteitä sekä toteamuksia, joiden perusteita ei selitetä.
Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaisemassa kaivosteollisuuden toimialaraportissa (2012, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1605/Kaivosteollisuus2012_web.pdf) todetaan näin (s. 79): ”Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on...
Tanskalainen sarja on ilmeisesti Jeesus ja Josefine (Jesus og Josefine), jota TV-2 esitti Suomessa vuonna 2003 24-osaisena sarjana. Juonikuvaus vastaa kysymääsi. Ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Jeesus_ja_Josefine .
Pelin jäljittäminen on vaikeaa, koska kyseistä sarjaa ei ole Suomessa DVD:nä. Peleistä ja pelien historiasta on olemassa kirjoja. Kirjassa Suuri pelikirja : 150 kiehtovaa peliä kaikkialta maailmasta, esitellään mm. mancala-pelejä, joista on erilaisia muunnoksia. Siinä on pelikuppeja, jotka voidaan korvata vain painamalla kuoppia maahan. Nappuloina voidaan käyttää myös kiviä. Vanhimpiin kuuluva peli on lähtöisin Egyptistä. Kirjassa on esitelty erilaisia mancala-pelejä ja niiden sääntöjä.
Toinen peli, jota voidaan pelata...
Mikäli toinen henkilö lainaa sinun varaamasi kirjan omalle kortilleen, hän ei tarvitse siihen valtakirjaa. Sinun kannattaa kuitenkin kertoa varauksesi noutavalle henkilölle, mistä varaushyllystä varauksesi löytyy (varaushyllyn numero sähköpostiviestistä) ja mistä kirjasta tai muusta aineistoista on kyse.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastot Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa noudattavat yhteisiä käyttösääntöjä, joista päättää ns. HelMet -ryhmä. Käyttösääntöjen mukaan
lainausoikeuden, kirjastokortin ja tunnusluvun saa esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen.
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa 15 vuotta täyttäneellä on mahdollisuus saada kirjastokortti todistamalla henkilöllisyytensä esim. kuvattomalla Kela-kortilla. Ikäraja ei ole siten lakisääteinen, vaan kirjastolaitoksen itse sopima. Ohessa ote HelMet -kirjastojen käyttösäännöistä http://www.lib.hel.fi.
Silmäys Tampereen, Turun ja Oulun kaupunginkirjastojen käyttösääntöihin osoittaa kirjastolaitosten edellyttävän
15 vuoden ikärajaa kirjastokortin saamiseksi http://www.kirjastot...
