Hyvä paikka yöpyä on Rastila Camping Helsinki -leirintäalue. Se ei ole kovin kaukana Roihuvuorestakaan. Leirintäalueen sivusto löytää alta:
http://www.rastilacamping.fi/
Tarkempia tietoja saa sähköpostitse: rastilacamping(at)hel.fi
Persicon kirjaa vuodelta 1990 on todella vaikea jäljittää. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä kirjastojen kaukolainatoimistosta, joskin ruotsalaisesta Libris-tietokannastakaan kirjaa ei löytynyt. Kaukolainapyynnön voi tehdä kaupunginkirjaston kotisivulta.
Kirjan voi varata vasta sitten, kun jokin kirjastoista on hankkinut yhdenkin niteen. Nyt rekisterissä on vain kirjan tiedot. Kirja on kyllä tilattu, voit seurata tilannetta osoitteessa http://www.helmet.fi
Kyseessä on varmaan Oiva Paloheimon runo Pan kuuntelee virttä. Runo löytyy julkaisusta Oiva Paloheimo: Runot (WSOY, 1955), uudemmat painokset Runot (WSOY, 1981 sekä 2010).
Runot (1955 vuoden painos) löytyy Luumäen pääkirjastosta sekä Kangasvarren kirjastosta.
Pieni nukke -kappaleen nuotti ja sanat löytyvät mm. Suuresta poptoivelaulukirjasta.
Internetin kautta vapaasti tulostettavaa nuottiversiota ei näyttäisi olevan.
Toistaiseksi kukaan ei valitettavasti ole tunnistanut laulua. Lähetin kysymyksesi nyt kirjastojen valtakunnalliselle keskustelulistalle siinä toivossa, että muualla Suomessa joku keksisi, mistä laulusta on kyse. Jos näin käy, palaan asiaan.
Etsimänne teos on Einojuhani Rautavaan Cantus Arcticus, konsertto linnuille ja orkesterille (1972), joka tilattiin säveltämältä Oulun yliopiston promootiojuhlaan. Äänimateriaalina konsertossa soi orkesterin lisäksi nauhalta tuleva, eri tavoin käsitelty arktisten lintujen (tunturikiurun, laulujoutsenen ja kurjen) laulu.
Sävellyksessä käyttämänsä lintujen äänet Rautavaara kopioi osittain Radion tehosteäänikokoelman linnunääninauhoituksista. Osan äänistä hän äänitti Limingan soilla.
Samuli Tiikkaja kertoo Rautavaaran elämäkerrassa, että kun esityksen kapellimestari kertoi säveltäjälle, että kaavailtu kuoro oli heikossa laulukunnossa, Rautavaara sai idean käyttää teoksessa lintujen ääniä.
Teos on kuunneltavissa Helmet-kirjastojen tarjoamassa...
Turussa on vanhemmissa kirjastokorteissa todellakin 853-alkuinen numero. Tämä numero on kuntakoodi http://www02.oph.fi/asiakkaat/rahoitus/perus01k/forms/kuntalista_help1.html A tarkoittaa yksinkertaisesti asiakasta. Jotkut muutkin kaupungin/kunnankirjastot käyttävät A-kirjainta, mutta eivät suinkaan kaikki. Vaski-kirjastokimpan uudet kortit ovat VASKI-alkuisia. Alussa oleva kuntakoodi tai kirjastokimpan koodi varmistavat sen, että kahta samanlaista ei pitäisi Suomesta löytyä.
Painettuja Iltalehtiä voi lukea Tampereen yliopiston kirjastossa Linnassa. Yliopiston Andor-tietokannan mukaan (https://www.tuni.fi/fi/kirjasto) Linnan sanomalehtikokoelmassa ovat painetut Iltalehdet vuodesta 1993. Lehdet tulevat kirjastoon kolmen kuukauden viiveellä, joten kaikkia vuoden 2019 numeroita siellä ei vielä ole.
Tampereen pääkirjastossa lehtiosastolla säilytetään Iltalehdestä kuluvan ja edellisen kuukauden numerot.
E-lehtenä Iltalehti on luettavissa eMagz-lehtitietokannassa kaikissa Piki-kirjastoissa kirjaston asiakaskoneilla ja ainakin Tampereella kirjaston langattomassa verkossa. Lehdet ovat lehtitietokannassa kaksi vuotta, joten vuoden 2019 kaikki numerot ovat luettavissa. Yhtä lehteä voi samaan aikaan lukea rajoitettu...
Kertyneiden kirjastomaksujen maksaminen Helmetissä edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi. Kirjaudu verkkomaksuliittymään (linkki alla)kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
Täältä voit lukea lisää verkkomaksamisesta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Hei,murrosikä käynnistyy, kun lapsen keho alkaa tuottamaan sukuhormoneja. Niiden eritystä säätelee aivolisäke ja aivolisäkkeen toimintaa ohjaa ja säätelee keskushermosto. Tarkkaa tietoa siitä miksi, miten ja milloin tämä järjestelmä aktivoituu murrosiässä, ei ole. Sukuhormonit saavat aikaan murrosiän muutokset nuoren elimistössä, kuten ihon ja hiuksien rasvoittumisen, mutta ne säätelevät myös pituuskasvua ja yleistä aineenvaihduntaa. Lisää tietoa ja lähteet:Terveyskylä: Lapsen terve kasvu - SukuhormonitLapsen terve kasvu (terveyskyla.fi)Mitä murrosiässä tapahtuu?Mitä murrosiässä tapahtuu? | Hyväkysymys.fi (hyvakysymys.fi)Terveyskirjasto: Luteinisoiva hormoniLuteinisoiva hormoni, seerumista (S-LH) - Terveyskirjasto
PlM tarkastustoimisto: Puolustusministeriön tarkastustoimisto. Puolustusministeriö toimi talvisodan aikana pääosin Helsingin alueella.2. Pr, pikakiväärimies (18.2.1040): 2. Prikaati, toimi keväällä 1940 Kannaksella. KSS-koulu: Kaasusuojelukoulu, toimi alkuvuonna 1941 Santahaminassa. Muutti nimensä Kaasusuojelukoulutuskeskukseksi 17.6.1941.KSS materiaalitoimisto: Viittaisi kaasusuojelumateriaalitoimistoon, mutta tästä ei voi päätellä olisiko kyseessä esimerkiksi jokin kaasusuojelukoulun tai kaasuojelukoulutuskeskuksen osastoista vai esimerkiksi Päämajan kaasusuojelukomentajan alainen toimisto. Myöhempi kss-mat.tsto viittaa kuitenkin selvästi Päämajan sotatalousesikunnan alaiseen toimistoon. Sotatalousesikunta toimi kevääseen 1944 asti...
Aiheestasi löytyy erittäin paljon verkkomateriaalia, niin paljon että sen luetteleminen tässä olisi sekä mahdotonta että turhaa. Kehottaisinkin että haet itse esim. Googlen avulla hakusanoilla IPv4 ja IPv6 yhdessä (eli kirjoitat ne vain sellaisenaan peräkkäin Googlen hakulomakkeeseen http://www.google.com/). Voit halutessasi rajoittaa haun suomenkieliseen materiaaliin, mutta sillä tavoin tietenkin menetät paljon sivuja. On järkevintä että käyt itse materiaalin läpi, koska luonnollisestikin itse parhaiten tiedät mikä on sinulle hyödyllistä.
Lehtiviitteitä löytyy myös jonkun verran, tässä lista:
1. Internetin seuraava sukupolvi: IPv6 / Tommi Saarinen, Mika Ylianttila, Petri Mähönen PROSESSORI 2001, nro 6-7, sivu 82-85
2. Miten valjastat...
Aiheet kuulostavat johdatukselta yliopiston matematiikkaan. Kaikkia aiheita ei kenties löydy suoraan yhdestä kirjasta. Finna.fi haku löytää varmimmin kaikentasoista materiaalia aiheista.
Jyväskylän yliopistolla on verkossa luentomateriaalia aiheesta. https://www.jyu.fi/science/fi/maths/opiskelu/yleista-opiskelusta/luentomonisteita/matp100_ak vuosilta 2003-2004
sekä Mikko Salon luento 3, 2017 Johdatus matematiikkaan https://koppa.jyu.fi/kurssit/214890/materiaalikansio/Luento3_handout.pdf
Perusteellinen suomenkielinen kirja matematiikasta on Juhani Pitkärannan Calculus Fennicus. Finna.fi
Shelleyn runoja ei näytä löytyvän suomeksi julkaistuna juuri muiden kuin Jaakko Tuomikosken kynästä; hänen suomentamia runoja julkaistiin alun perin vuonna 1929 teoksessa "Shelleyn runoja". Kyseisessä teoksessa ei mainitsemaasi runoa valitettavasti ole.Jos jollain kommentoijalla on asiasta parempaa tietoa, otetaan sitä mielihyvin vastaan.
