Kyseessä voisi olla Jarkko Laineen toimittama Häijyjen ajatusten sanakirja (Otava, 1979), valikoima "kaikkien aikojen mehevimpiä ilkeyksiä eri vuosisadoilta eri puolilta maailmaa". Hakusanan "vauva" kohdalta löytyy Samuel Johnson -sitaatti "Ei lihamöhkäleitä voi rakastaa, eivätkä pienet vastasyntyneet muuta ole."
Vastaava "merkkihenkilöitten ja suurmiesten (ja aivan tavallistenkin miesten) ilkeitä, rumia ja epäyleviä ajatuksia" sisältävä kirja on Armas J. Pullan Epäylevien ajatusten sanakirja (Otava, 1969), jossa on osittain samoja aforismeja kuin Laineen ilkeyksien kokoelmassa. Pullan teosta en kuitenkaan onnistunut saamaan käsiini, joten en osaa sanoa, sisältyykö mainittu Samuel Johnsonin miete siihen.
Laineen kirjassa on oranssi kansi...
Elovuva Chitty Chitty Bang Bang löytyy vielä videokasettina, suomenkielellä tekstitettynä Haminan kirjastosta ja Kouvolan pääkirjastosta http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D31C25B5F%252…
http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DFD828FAE%252…
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy lisäksi kirja:
Ihmeauto Chitty Chitty Bang Bang / Ian Flemingin teoksen elokuvasovituksen pohjalta kirj. Albert G. Miller, Kieli: fin https://finna.fi
Tiedot löytyivät Kirjastot.fi:n monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/
Aineiston kaukopalvelua voit kysyä omasta kotikirjastostasi.
Child Catcher hahmo ei Wikipedian mukaan esiinny Ian Fleming kirjassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Child_Catcher
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Anni Polvan tuotantoa ei ole käännetty englanniksi. Ainoa tietokannasta löytyvä Polvan käännös on Tiina-sarjan ensimmäinen osa, joka on käännetty japaniksi vuonna 1979 nimellä Ganbare Tiina.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
HelMet-chatin ikkuna aukeaa HelMet-palvelusivuston oikeaan alalaitaan automaattisesti silloin, kun päivystävä vastaaja on paikalla ja voi ottaa uusia keskusteluja.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tiedustelimme asiaa Ylen arkiston tietopalvelusta ja he vastasivat:
"Arvelen, että asiakkaanne etsimä ohjelma voisi olla suomalaiseen uskomusperinteeseen pohjautuva 6-osainen piirrostarinakokonaisuus nimeltään "Maahiset", joka on esitetty TV2:lla ensimmäisen kerran vuonna 1996 ja sen jälkeen uusittu useaan otteeseen 2000-luvun puolella. Osuu oikein hyvin tuohon kuvaukseen, eli still-kuvia, musiikkia, äänitehosteita ja kaksi kertojaa kertoi tarinaa (mies ja nainen)."
Suomalaisia ja suomennettuja juomalauluja löytyy ainakin seuraavista teoksista:
1) Kippis! : Lauluja iloiseen seuraan (2002)
2) Laula ja juo / Toimittaja: Ari Nieminen (1994)
3) Laulu kiertää pöytää : Satasen maljalaulua / Sepitellyt, sovitellut ja mukaellen suomentanut Palle (1943)
4) Otetaan pienet : small talk - coctailohjeita, uus-sanoitetut laulut,juomahistoriaa, lauluohjeita, ruokaohjeita, juoma- ja yhteilaulut, tarinaa ja vitsiherjaa (1995)
5) Putelille puhelen : viinavirsiä / toim. Jarkko Laine (1978)
6) Rapujuhlat / Matti J. Särömaa (2002)
7) Suomalainen ryyppylaulukirja (1995)
8) Äänioikeus / toimittaneet Valtteri Niiranen, Pekka Tarkela (1999)
9) Fredmanin Epistoloita : (Fredmans Epistlar) / Carl Michael Bellman
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja selvittää Ronja -nimeä seuraavasti: nimen taustalla on Astrid Lindgrenin lastenkirjan Ronja Ryövärintyttären päähenkilö. Kirjan suosion myötä nimi on yleistynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa Ronja sai oman nimipäivän 1990-luvun alkupuolella (8.4.) ja Suomessa nimi pääsi almanakkaamme vuonna 2000 (4.2.). Astrid Lindgren on kertonut muodostelleensa Ronjan saamelaisesta järvennimestä Juronjaure (=harju järven rannalla) jättämällä pois alun ja lopun. Venäjällä Ronja on ollut miehen nimi, kutsumamuoto nimestä Myron (=tuoksuvoide, pyhällä voiteella voitelija), mikä selittänee sen, että Suomessa on ortodoksien parissa käytetty Ronjaa Miron kutsumanimenä. Suomessa Ronjan tiedetään päässeen muutaman...
"Muutamia minuutteja ennen seitsemää saapui rajakersantti Lauri Kuittu vartiopaikalleen Rajajoen sillalle. -- Sillalle tultuaan Kuittu ihmetteli, ettei toinen vartiomies Hätönen ollutkaan siellä. No, hän hoitaisi tehtäviä siihen saakka yksin. Samassa Kuittu vilkaisi Neuvostoliiton puoleiseen päähän siltaa: Sinne oli tullut toistakymmentä venäläistä sotilasta ja upseeri, joka marssi keskelle Rajajoen siltaa kelloaan katsellen. Kuittu huomasi kuinka sotilaat kohottelivat kivääreitään ja tunsi olevansa maalitauluna. -- Sitten Kuittu huomasi punaupseerin menevän miestensä luo ja sanovan näille jotakin. Tämän jälkeen jotkut sotilaista amnpuivat ilmaan laukauksia. Aivan kuin varoitukseksi."
"Nyt Kuittua vietiin. Salamannopeasti hän syöksyi...
Kyseinen lause on poimittu merkittävän roomalaisen runoilijan Lucretiuksen (n. 99–55 eKr.) teoksesta Maailmankaikkeudesta (lat. De rerum natura). Teoksen tarkoituksena oli selittää epikurolaisen filosofian ydin roomalaiselle yleisölle.
Maailmankaikkeudesta koostuu kuudesta kirjasta. Kysymyksesi sitaatti on teoksen kolmannesta kirjasta (III, 966-967), joka käsittelee muun muassa kuolemanpelkoa ja siitä vapautumista. Epikurolaisuuden mukaan kuolemanpelko on järjetöntä, sillä ei ole olemassa kuoleman jälkeistä elämää. Ihminen, kuten kaikki maailmassa olevat oliot, koostuvat atomeista. Kun ihminen kuolee, tämä atomikimppu hajoaa lopullisesti.
Tähän teemaan liittyy myös kysymyksesi sitaatti. Paavo Numminen on...
Luultavasti joudut käymään poliisin haastattelussa. "On mahdollista, että poliisi kutsuu sinut haastatteluun ennen luvan myöntämistä. Aselupa-asiassa haastatellaan aina
ensimmäistä ampuma-aselupaa hakevat
ne, joiden edellisen luvan myöntämisestä on kulunut enemmän kuin kymmenen vuotta
15 vaan ei 18 vuotta täyttäneen rinnakkaisluvan hakijan huoltaja, joka hakee lupaa aseen säilyttämistä ja kuljettamista varten
alaikäiset hakijat
Sinut kutsutaan haastatteluun myös siinä tapauksessa, että lupavalmistelussa ilmenee jotain sellaista, minkä perusteella sinun voidaan katsoa olevan mahdollisesti sopimaton pitämään hallussasi ampuma-aseita (esimerkiksi väkivalta, päihteet, terveydelliset syyt). " https://poliisi.fi/hae-aselupaa...
Kyseessä saattaisi olla Martti Haavion satu Pullapoika, joka ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1950. Tarinassa Hilkka-niminen tyttö leipoo Pullapojan, joka hyppää uunista elävänä ja lähtee maailmalle seikkailemaan. Pullapoika tapaa Jänö-Pupun,Repo-Ketun, Susi-Hukan ja Nalle-Karhun, jotka kaikki yrittävät syödä sen. Lopulta Pullapoika päätyy takaisin kotiin, ja Hilkka syö sen.
Satu löytyy mm. näistä kirjoista:
Martti Haavio: Pullapoika
Martti Haavio: Iloinen lorukirja (s. 87-91)
Martti Haavion kirjassa "Kultainen lukukirja" sadusta on erilainen versio, ja se on sarjakuvin kuvitettu.
Turun Sanomien artikkeli 17.12. 2007 kertoo kustantamo ntamon toiminnasta
http://www.ts.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2007-12-17,104:5:50…:
Juri Nummelinin kirjoittamasta artikkelista selviää mm., että
ntamon kirjoja valmistetaan yksi tai useampia kappaleita sen mukaisesti kuin kirjaa Internetin kautta tilataan. Amerikkalainen digipaino Lulu.com painaa kirjan tilauksesta ja lähettää lukijalle. Edes tekijä ei saa ilmaiskappaleita. Kustantaja ei myöskään kierrä messuilla esittelemässä ja myymässä kirjoja eikä lähetä niistä mainoksia. Kyse on kulujen leikkaamisesta, ntamon verkkosivutkin on tehty ilmaisella blogipohjalla.
Marttojen sivuilla kerrotaan pakastemarjojen keskimääräisen säilyvyysajan olevan 10-12 kuukautta:
https://www.martat.fi/marttakoulu/ruoka/sailonta/pakastaminen/
Ylen uutisessa (4.10.2011) on haastateltu Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaa Sanna Lento-Kemppiä, joka kertoo, että parikin vuotta pakastimessa olleet marjat ovat käyttökelpoisia. Hän kertoo, että viisi vuotta pakastettuja marjoja hän ei enää söisi. Vanhoja marjoja voi esim. keittää mehuksi, mutta että on muistettava, että ruoka voi pilaantua myös pakastimessa:
https://yle.fi/uutiset/3-5432350
Kysymys "alkuperäisestä kadenssista" on aina vaikea vastattavaksi. Kadenssi voi olla säveltäjän käsialaa, jolloin sitä voi pitää mahdollisimman alkuperäisenä. Joissakin tapauksissa säveltäjä ei ole kadenssia itse kirjoittanut, jolloin "alkuperäiseksi" voidaan tulkita vanhin tai yleisin.
Gaetano Donizettin aarian "Una furtiva lagrima" kohdalla puhutaan usein ns. standardikadenssista, jota ovat käyttäneet jokseenkin kaikki aarian levyttäneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tämän linkin takaa aukeava lienee juuri tämä yleisin: http://211.116.138.23/tulip/dl_image1/IMG/06//000000027290/SERVICE/0000…. En löytänyt lähteistä varmaa tietoa siitä, kuka laulaja juuri tämän kadenssin on tehnyt, mutta todennäköisesti se on Enrico Caruson...
Ennen vuotta 2005 työeläkettä alkoi kertyä 23 vuoden iästä alkaen. Vuosina 2005-2016 eläkettä kertyi kaikesta yli 18-vuotiaana tehdystä työstä. Vuodesta 2017 alkaen eläkettä on kertynyt työntekijöille 17 ikävuodesta ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien.
lähde: https://www.tyoelake.fi/tyoelakeote/miten-tyoelakeotetta-luetaan/
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Karitatiiviadjektiivi, joka ilmaisee kantasanalla esitetyn puuttumista tai esiintymättömyyttä, muodostetaan liittämällä pääte –ton substantiivin genetiivivartaloon neulanen : neulase-n. Neulaseton on siis ihan käypä muoto.
Adjektiivia voidaan käyttää suomen kielessä substantiivisesti substantiiville ominaisissa tehtävissä subjektina, objektina ja adverbiaalina (esim. asunnoton, paperiton), tosin neulaseton-sanan substantiivisesta käytöstä ei heti tule mieleen luontevaa esimerkkiä.
Lisää karitatiiviadjektiiveista ja adjektiivin käyttämisestä substantiivina voit lukea sivuilta, jotka aukeavat alla olevista linkeistä.
Lähteet:
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=292
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=625
http://kaino....
Mainitsemaasi André Acimanin Kutsu minua nimelläsi -kirjaan on ilmestynyt itsenäinen jatko-osa Etsi minut (2020). Onko se tuttu?
Poikien tai miesten välisiä rakkaussuhteita käsitellään myös seuraavissa nuorten aikuisten kirjoissa:
Albertalli, Becky: Minä, Simon, Homo sapiens (2017)
Klune, T.J.: Kuiskailevan oven alla (2023)
Oseman, Alice: Heartstopper-sarja
Sutter, James L: Darkhearts (2023)
Thomas, Aiden: Hautausmaan pojat (2021)
Lisää nuorten sateenkaarikirjoja löytyy tästä Kirjasammon listauksesta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-sateenkaarikirjoja-nuorille
Muita BookTok-suosikkeja suomeksi tässä listassa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri-kirjatokista-tutut-nuortenkirjat
Mukavia lukuhetkiä!
