Turun vanhoja puhelinluetteloita löytyy Turun kaupunginkirjaston maakuntaosaston varastosta. Kaikki luettelot löytyvät 1960-luvulta alkaen mutta sitä vanhempiakin löytyy, vanhin v. 1905. Voit mennä käsikirjastoon tilaamaan haluamasi puhelinluettolot ja saat ne sinne tutkittavaksesi. Niitä ei voi lainata.
Tarkoittanet "patilla" pahkaa, joka on mutaatiosta tai puun pinnan vauriosta syntynyt puun epämuodostuma tai sairaus.
Tapani Marjasen teoksessa Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi (2012) on ohjeita pahkan käyttöön veistomateriaalina. Teos on lainattavissa HelMet-kirjastoista.
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/kuinka-puiden-pahkat-synt…
Presidentin valinnasta määritetään Suomen perustuslaissa (linkki Finlex-palveluun) seuraavasti: "Tasavallan presidentti valitaan välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista..." eli jos henkilö on syntyessään Suomen kansalainen, hänestä voi tulla presidentti, eikä hänen etnisyydellään ole merkitystä.
Myöskään tämän laulun laajempia sanoja ei tunnu laajemmallakaan etsinnällä löytyvän, vaikka itse ilmaisu tuntuu olevan tuttu joillekin keskustelupalstojen asiakkaille. Jälleen täytyy toivoa, että joku tämän vastauksen lukija tunnistaa laulun ja antaa lisätietoja.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä joitakin ehdotuksia tekijän mukaan :
Airaksinen, Jaana : päähenkilö Eva Raulo, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sairaksinen%20eva%20raulo__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Bruun, Staffan : päähenkilö Burt Kobbat, toimittaja
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sburt%20kobbat__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Hiltunen, Pekka : päähenkilö Lia Pajala, graafikko
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Shiltunen%20lia__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Katajisto, Janne : päähenkilö ”Äijä”, nuorisotyöntekijä
http://haku.helmet.fi/iii/...
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että ”laukku” olisi mahdollisesti samaa alkuperää kuin murteissa käytetyllä merkityksellä ’aukko, reikä’. Sen on arveltu olevan germaaninen laina, joka on nykysaksan joissakin murteissa muodossa ”Lauch” (’vuorensola’). Vastineita ovat myös ’sulkea, avata’ merkitsevät anglosaksin ”lūcan”, gootin ”galūkan”, muinaisyläsaksan ”lūhhan” ja muinaisnorjan ”lúka”. Kahden eri merkityksen välinen suhde on kuitenkin epävarma, joten täysin varmaa etymologiaa ”laukulle” ei ole löydetty.
Tällaisessa yksittäisessä, tiettyä työtä koskevassa vahingonkorvauskysymyksessä sinun tulee selvittää suoraan seurakunnalta, jolle teet vapaaehtoistyötä, onko sinut vakuutettu vapaaehtoistyöntekijänä tapaturmien varalta.
Työnantajan ja vapaaehtoistyöntekijän velvollisuuksista on säädetty työturvallisuuslain 55 §:ssä. Sen mukaan työnantaja on vastuussa vapaaehtoistyön työturvallisuudesta. Työnantajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että vapaaehtoistyötä tekevän henkilön turvallisuudelle tai terveydelle ei aiheudu haittaa tai vaaraa hänen työpaikalla ollessaan. Vastaavasti vapaaehtoistyöntekijän on noudatettava työtä ja työpaikkaa koskevia turvallisuusohjeita sekä käytettävä hänen käyttöönsä annettuja...
Asiasanoituksen tuplaesiintymisissä on useimmiten kyse siitä, että poimimme käsitteet Finto.fi:n Ysosta ylläpidossamme. Jos käsitettä ei olekaan poimittu sieltä, vaan lisätty ns. vapaana asiasanana, siitä tuleekin erillinen asiasana. Vapaat asiasanat tarvitsemme käyttöömme siksi, että käytämme usein erisnimiä, tekijöiden nimiä, teosten nimiä ja paikkakuntien nimiä asiasanoina.
Nämä tuplat sotkevat tietysti löytyvyyttä ja ne pitäisi saada pois listoista. Ne voitaisiin yhdistää korjausajolla, mutta valitettavasti se on juuttunut jonottamaan teknisten korjausten jonoon. Korjasin tuon tieteiskirjallisuuden. Valitettavasti sivuston toimituksessakin suurin osa ajasta kuluu nykyään vastaamisessa, jolloin näihin välttämättömiin huoltotoimiin jää...
Osoitteessa Hämeentie 2 oli vuosina 1939–1979 elokuvateatteri Tuulensuu. Ennen sitä ja sen jälkeen teatteri toimi Arena-nimisenä. Porthaninkatu 1:ssä tai Toinen linja 5:ssä oli elokuvateatteri Fenix vuoteen 1963 ja Hämeentie 8:ssa Kaleva vuoteen 1964 saakka. Siltasaarenkadulla oli kaksi elokuvateatteria, Plaza ja Pallas. Plazan toiminta päättyi 1955 ja Pallaksen 1957.
Lähteet:
Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien
https://kavi.fi/fi/kirjasto/aineistot/helsingin-seudun-elokuvateatterei…
Helsinki metropolitan area cinemas throughout the ages
http://www.communitywalk.com/kinohelsinki
Nykysuomen sanakirjassa pikka tarkoittaa rautakankea. Enemmän vaihtoehtoja löytyy Erkki Itkosen ja Aulis J. Joen Suomen kielen etymologisen sanakirjan osasta 3. Tämän teoksen mukaan pikka voi tarkoittaa rautakankea (mm. P-Savo, Vet.), teräväkärkistä kivihakkua (mm. Laih., Utaj., Länsipohja), kiviporaa (Perho), tukkilaiskeksiä (mm. Kalaj., Ink.); heinähankoa (Kälv.) tai haarukkaa, jolla leivät rei'itetään (mm. Tornionjokilaakso). Valitettavasti kaikkia paikkakuntien lyhenteitä ei ole avattu, mutta Vet. viittaa varmaankin Veteliin, Kalaj. Kalajokeen, Ink. Inkeriin ja Kälv. Kälviään.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta ei löytynyt sukunimeä Pikka. Lähimpänä on sukunimi Pikkarainen, joka juontaa sanoista pieni, pikkanen...
Vaahteranmäen Eemelin tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkuun (ja vaihteeseen). Päähahmossa Eemelissä kirjailija, Astrid Lindgren (1907-2002) kertoo olevan piirteitä omasta isästään ja tämän veljestä, jotka elelivät lapsina vuosisadan lopun Smoolannissa. Eemelin jekuista osa perustuu kirjailijan isän kertomuksiin. Joitain tapahtumia ja ilmiöitä voidaan ajoittaa, esim. suuri maanjäristys Amerikassa, joka viittaisi vuonna 1906 San Franciscossa tapahtuneeseen maanjäristykseen sekä köyhäintalo (fattigstuga), jotka vuonna 1918 muutettiin Ruotsissa vanhainkodeiksi (eli tapahtumat ajoittuisivat siis aikaan ennen tuota vuotta).
Suomen Akatemian Tietysti.fi.stä löytyvästä tutkijatohtori Johanna Annola...
Tämän hengellisen laulun nimi on "Olenko muistanut kiittää". Siteerattu tekstikohta on ensimmäisen säkeistön lopusta.
Laulun on säveltänyt Veikko Honkavuori ja sanoittanut Pauli Ylitalo. Perttu Mathlín levytti laulun vuonna 2002 cd:lleen "Majakka" (Aika / Prisma-musiikki, ACD-1234).
Oman kunnan kirjastoa voi pyytää tilaamaan cd:n kaukolainaksi.
Green Building lehteä ei näytä olevan saatavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei löydy yleisten eikä yliopistokirjastojen yhteistietokannoista eikä myöskään elektronisena Nelli-portaalista. Yhteistietokannat ja Nelli-portaali ovat käytetttävissä kirjastoissa. Tietoa niistä on Kansaliskirjaston sivuilla http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html sekä http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/nelli.html .
Aiheeltaan lähin Nellin kautta löytyvä elektroninen lehti on Building and environment, joka on luettavissa yliopistokirjastoissa.
Tietoa lehdestä saa julkaisijan sivuilta www.elsevier.com .
Yliopistokirjastojen Internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/yliopistokirjastot/ .
Hyväksi johdatukseksi aihepiiriin suosittelen tutustumista Glenn Murphyn kirjaan Ilmastonmuutos : mitä minä voin tehdä? (Tammi, 2008), joka on nuorille lukijoille tarkoitettu perusteos maapallon ilmaston muuttumisesta. Se kertoo, mistä kasvihuoneilmiö johtuu ja miten ilmaston lämpenemistä yritetään torjua.
"Jokainen meistä voi osaltaan vaikuttaa ilmastonmuutokseen. Kun sammutat valot ja sähkölaitteet, säästät vettä tai palautat pullot kauppaan, olet mukana ilmastotalkoissa. Lisää vaivattomia keinoja löydät tästä kirjasta."
Muita valikoituja luotettavia lähteitä on Makupalat.fi:ssa, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/ilmastonmuutos
Nimimerkkiä Pohjantuuli käytti itseoppinut kirjoittaja Simo Kanniainen.
Suomen Kansa -lehdessä 16.10.1901 julkaistun muistokirjoituksen mukaan "[Kanniainen] oli hyvin lahjakas mies, joka päivääkään koulua käymättä ja köyhästä kodista lähteneenä oli itselleen hankkinut joltisenkin määrän sivistystä sekä itsessään kehittänyt kykyjä, jotka opin saamattomissa harvoin voivat kohota niin korkealle kuin hänessä."
"Elämänsä uran aloitti hän kerjuupoikana, kunnes kasvoi omintakeiseksi työmieheksi. Siitä siirtyi hän poliisilaitoksen palvelukseen ja vihdoin vakuutusalalle, jossa suoritti varsin laajan työn tärkeänä uran raivaamisaikana."
"Varsinaisen maineensa saavutti kuitenkin Simo Kanniainen toisella alalla nimittäin kirjailijana ja puhujana....
Voit saada kirjastokortin Helsingin kaupunginkirjastosta. Se on samalla voimassa myös Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaalla, mutta ei Tuusulassa. Kortin voit saada heti, jos mukanasi on henkilöllisyystodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti, eikä sinulla ole mitään hoitamattomia maksuja tai muita asioita pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin. Lisätietoja kirjastokortista ja muista palveluista http://www.lib.hel.fi/virkku. Tervetuloa Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaaksi!
Joitain Maaria Leinosesta kirjoitettuja artikkeleita löytyy:
- Hietaniemi, Helena : Hyvää tekevä itku (ET lehti 1991 s. 34-37)
- Kirjailija-antologia : Suomen maakuntakirjailijat (1990)
-Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy teos : Lehtileikkeet : Maaria Leinonen
Opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta saa tietoa perusopetuksen päättäneistä opetuksen järjestäjän mukaan taulukosta Perusopetuksen suorittaneet. Tietoja voi suodattaa mm. oppilaitoksen omistajatyypin mukaan (yksityinen, valtio, kunta ym.). Koulujen erilaisista painotuksista ei kerätä tietoa.
Suomenkieliset paikannimet taipuvat yleensä samojen periaatteiden mukaan kuin yleissanatkin, joten nimen sisällä olevat konsonantit voivat muuttua taivutettaessa.
Paikannimien taivutuksista löytyy Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta kielitoimiston ohjepankista: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/442.
Hyödyllinen on myös asutusnimihakemisto, joka antaa tietoa asutusnimien, kuten kaupunkien, kuntien, kylien ja kaupunginosien nimien taivutuksesta: https://kaino.kotus.fi/asutusnimihakemisto/. Karunki taipuu muotoon Karungin, Karungissa.
