Tätä on kysytty palvelussamme aiemminkin ja valitettavasti tilanne näyttää edelleen samalta, eli näköjään kyseisestä kappaleesta ei ole olemassa nuottijulkaisua: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjastojen-maan-laajuisesti-nuottijulkaisuista
Ilmatieteen laitoksen sivuilla kerrotaan, että korkeapaineessa sää on yleensä selkeämpää ja sateettomampaa kuin matalapaineessa, mutta etenkin talvella voi korkeapaineenkin aikana olla pilvistä. Tähän vaikuttavat auringon säteily ja ylempien ilmakerrosten fysikaalinen tila.
Lisää tietoa Ilmatieteen laitoksen (ilmanpaine) ja Ylen Oppiminen (Korkea- ja matalapaine ja suihkuvirtaukset) -sivuilta
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanpaine
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/10/09/korkea-ja-matalapaine-ja-suihk…
Lauttakylä-lehden (Lauttakylä : uutis- ja ilmoituslehti Huittisissa, Äetsässä ja Vampulassa) vanhoja numeroita on luettavissa mikrofilmattuina Kansalliskirjastossa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3529850
Lisätietoa sinun kannattaa kysyä Kansalliskirjastosta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/OrganisationInfo/Home?id=NLF#86154
Sanastaja-aikakauslehden numerossa 30.9.1938 kikeistä kerrotaan kohdassa "Eläinten ruumiinosat ja elimet". Sanan kerrotaan olevan peräisin lehmän vetimistä. Kikkien lisäksi samassa kohdassa mainitaan mammat, mamput, nunnut, tissit ja nännit. Sanalla on selkeästi pitkä historia. Sanaa mainitaan jo 1800-luvun lopulla ilmestyneissä pohjanmaalaisissa sanomalehdissä. Lähde: Sanastaja 1938
Voitte kysyä aineistoa kaukolainapalveluna kotikirjastonne välityksellä siellä Ruotsissa.
Teoksia voitte etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista ja kartoista. Lisäksi Fennica-tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea.
Fennica on vapaasti käytettävissä osoitteesta: http://finna.fi
Tietokannassa voidaan käyttää yhdistelmähakua eli yhdistää paikkakunnnan nimi ja sana historia eri riveillä.
Tammisaaren kirjaston aineistoluettelo löytyy myös internetistä, osoitteesta http://search.lukas.ekenas.fi/Ekenas/fi
Teoksessa Danny/toimittanut Saska Snellman. Porvoo : WSOY, 2000 on tietoa myös Armista. Samoin tietoa löytyy teoksesta Mikkonen, Timo T. A., Suomen kauneimmat : missivuodet 1931-2000 Helsinki : WSOY, 2000. Molemmat löytyvät sekä Espoon että Helsingin kaupunginkirjastojen kokoelmista, Helmet-tietokannasta voit tarkistaa, mistä kirjastosta ne tällä hetkellä ovat lainattavissa, http://www.helmet.fi .
Sigmund Rombergin musikaalista The Desert Rose (1926) on varsin vähän äänitteitä tarjolla Suomen yleisissä kirjastoissa. HelMet-kirjastossa on CD Mario Lanza sings .. joka sisältää useita lauluja musikaalista. Löytyy myös LP-levy, joka sisäktää valtaosan musikaalin musiikista. Tämä levytys on tehty 1959. Näitä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Tätä kirjaa emme valitettavasti löytäneet. Hain Kirjasampo.fi:sta, Helmet.fi:sta ja Finna.fi:sta erilaisilla hauilla: golfonnettomuudet, golf + onnettomuudet, golf + kuolema, veljet + aaveet, veljet + haamut, veljet + suru, suru + nuortenkirjallisuus ja aika monella muulla haulla. Tässä muutama tulos:
Veljet + suru, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/veljet%20suru
Golf + kuolema, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/golf%20kuolema
Suru + nuortenkirjallisuus, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/suru%20nuortenkirjallisuus
Kyselin kirjastoväen tietopalstallakin kirjaa, mutta vielä ainakaan ei kukaan ole tunnistanut. Palaan asiaan, jos saan sieltä tietoa.
Kirjasammosta löytyy kansikuvahaku, josta voi...
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Peter Norrbyn voisi saada yhteyden Radio Helsingin kautta, https://www.radiohelsinki.fi/tekijat/peter-norppa-norrby/.
Kivra ei suinkaan ole ainoa digipostipalvelu. Vastaava yksityinen digipostipalvelu on Postin OmaPosti. Virallinen digiposti viranomaisviesteille on Digi- ja väestötietoviraston Suomi.fi-viestit.Suomi.fi-viestit on palvelu, jonka avulla voi viranomaisten lähettämät kirjeet lukea sähköisessä muodossa joko Suomi.fi-sovelluksella tai verkkopalvelussa osoitteessa suomi.fi/viestit.Kansalaisille muutos digitaaliseen viranomaisviestintään tapahtuu vaiheittain. Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, sähköisesti asioivat kansalaiset saavat käyttöönsä sähköisen postilaatikon Suomi.fi-viesteissä. Sähköinen postilaatikko luodaan siinä vaiheessa, kun henkilö tunnistautuu johonkin...
Dramaconin osa kolme on jo ilmestynyt. Voit tehdä hankintaehdotuksen omaan kirjastoosi.
Oheisenä tekijän kotisivulinkki ja muita kiinnostavia:
http://www.svetlania.com/
http://www.tokyopop.com/search.php
http://en.wikipedia.org/wiki/Dramacon
Kirjastot joutuvat maksamaan DVD-levyistä enemmän kuin tavalliset yksityiskäyttäjät. Jokaisesta hankitusta elokuvasta kirjasto joutuu maksamaan myös tekijänoikeusmaksun, koska asiakkaat eivät maksa lainaamisesta mitään. Kalliin hankintahinnan vuoksi PIKI-kirjastot ovat yhteisesti sopineet DVD-levyjen korvaushinnaksi 40 euroa.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kotisivu löytyy osoitteesta www.jkl.fi/kirjasto. Aineistohaku -kohdasta klikkaamalla pääsee hakulomakkeeseen, jolla voi hakea aineistoa vaikkapa aiheen mukaan. Asiasanalla kirjastorakennukset löytyy aiheeseen liittyvää aineistoa. Hakea voi myös kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. kirjastot ja tilasuunnittelu tai kirjastot ja rakennussuunnittelu.
Teoksia esim. Kirjastotilojen suunnittelu, 1986; Hagman: Kirjaston mitoitus, 1988; Tulevaisuuden kirjastorakennus, 1996; Intelligent library buildings, 1999.
Kirjastossa on käytettävissä myös kotimaiset aikakauslehtien artikkeliviitetietokannat Aleksi ja Arto sekä englanninkielinen aikakauslehtien kokotekstitietokanta Ebsco, joista voi hakea aiheen mukaan.
Yrsa Sigurðardottirin tuotannosta on tosiaan suomennettu vain nuo kaksi mainitsemaasi teosta.
Englanninkielisiä käännöksiä on hankittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin muutama:
Ashes to dust, 2010 (alkuteos Aska)
ISBN 978-1-4447-0007-7, 978-1-4447-0006-0
The day is dark, 2011 (alkuteos: Auðnin)
ISBN 978-1-4447-0009-1
My soul to take, 2009 (alkuteos: Sér grefur gröf)
ISBN 978-0-340-92065-7
(viimeinen ilmestynyt myös suomeksi nimellä: Joka toiselle kuoppaa kaivaa)
Kirjojen tarkemmat sijaintitiedot näet HelMet-tietokannasta: http://www.helmet.fi/
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainaksi Hämeenlinnaan kaukopalvelumme kautta esim. täyttämällä pyyntölomakkeen täällä: https://hameenlinna.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus
Kaukolainan...
Suomessa on kaksi järjestelmää, joiden kautta maksetaan hyvitystä (ei siis palkkiota) kirjoittajille kirjastojen kautta tapahtuvasta lainauksesta. Ns. kirjastokorvaukset on vanha, harkinnanvarainen kerran vuodessa tapahtuma haku. Seuraavan kerran siihen voi osallistua tammikuussa 2018. Lisätietoja saa osoitteesta www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset.
Toinen hyvitysjärjestelmä perustuu EU:n direktiiviin ja sen kautta maksetaan korvauksia toteutuneen lainauksen perusteella. Näitä korvauksia hoitaa käytännössä Sanasto ry. Jotta kirjoittaja voisi saada hyvityskorvausta, on hänen ensimmäiseksi liityttävä Sanaston korvausjärjestelmään, lisättävä omiin tietoihin ne teokset, joista korvausta odottaa saavansa ja jäätävä sitten odottamaan....
Vaikuttaa siltä, että annetuilla tiedoilla on mahdotonta löytää runolle suomennosta. Mikään käytettävissä oleva tietokanta ei tunne tämännimistä runoilijaa tai kirjailijaa. Tarkastettu on mm. Kongressin kirjaston tietokanta ( http://www.loc.gov/index.html ) ja WorldCat, joka on maailman suurin, yli 41 000 kirjaston yhteinen tietokanta, jossa on yli 76 miljoonaa tietuetta.
Cecil Lewis -niminen kirjailija kyllä löytyy, ja hän on kirjoittanut ensimmäisestä maailmansodasta oltuaan itse hävittäjälentäjänä. Häntä George Bernard Shaw on kuvaillut sanoilla "This prince of pilots had a charmed life in every sense of the word; he is a thinker, a master of words, and a bit of a poet." ( Katso http://www.firstworldwar.com/poetsandprose/lewis.htm )...
Joitakin kotimaisia tietokantoja on, joissa on myös otteita teksteistä. Esim. Sanojen aika -tietokanta sisältää yli 180 suomalaisen nykykirjailijan esittelyn, tietoja tuotannosta sekä tekstinäytteitä ja lähteitä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=361〈=FI
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokanta esittelee varsinaissuomalaisia nykykirjailijoita ja osaan kirjailijaesittelyitä sisältyy myös tekstinäytteitä:
http://www.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/index.html
Helsingin Sanomien Klik!-sivustolla oli vuosina 1996-2001 tekstinäytteitä uutuuskirjoista, myös käännöskirjallisuudesta. Sivustoa ei enää ylläpidetä, mutta sieltä löytyy tekstinäytteitä näinä vuosina ilmestyneistä kirjoista:
http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/...