Kyseessä on Otto Mannisen runo Murheen vilja kokoelmasta Matkamies (1938).
Runo on luettavissa myös esimerkiksi seuraavista teoksista.
Manninen, Otto: Runot (1950 tai 1979, WSOY)
Suomen runotar (Suomen kirjailijaliiton asettama toimituskunta Weilin+Göös, 1965)
Suomen runotar 1 (toim. toimittaneet Hannu Kankaanpää, Satu Marttila, Mirjam Polkunen, Kirjayhtymä, 1990).
Suomen kirjallisuuden antologia. 4, Vuosisadan vaihde (koonneet Tuomas Anhava, Kai Laitinen ja Matti Suurpää, Otava, 1968)
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
https://finna.fi
Kyseessä on runo Kuukaudet, joka on julkaistu Aukusti Salon alakansakoulun lukukirjassa Meidän lasten elämää (1935). Runon on kirjoittanut Lyyli Rantala.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Alakansakoulu-lehdestä vuodelta 1939.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/938020?term=tuima&t…
https://finna.fi/Record/piki.6891?sid=4165046553#componentparts
Meidän lasten elämää Helmetissä
Etsimäsi teos voisi olla Armine von Tempskin "Pami-tytön paratiisi" (http://www.helmet.fi/record=b1544173~S9*fin), joka on Nuorten Toivekirjaston kirja nro 31 ja julkaistu suomeksi vuonna 1953. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Havaijille, jossa Pamela-tyttö ja hänen perheensä asuvat maatilalla. Kirjan lopussa Mauna Loa -tulivuoren purkauksella on merkittävä vaikutus tapahtumiin.
Sanaa tai sen eri muotoja ei löytynyt tutkimistani sanakirjoista ei slangisanakirjastakaan. Suomen murteiden sanakirja ei ole edennyt niin pitkälle, että sieltä voisi katsoa, esiintyykö ilmaus murteissa. Urbaanissa sanakirjassa osoitteessa https://urbaanisanakirja.com/word/ripistikkeli/ sana mainitaan mutta ilman selitystä alkuperästä.
Epäilisin vahvasti, että ripistikkeli on deskriptiivinen onomatopoeettinen sana ja liittyisi sellaisiin sanoihin kuin ripe, ripistä ja ripottaa, jotka ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) niputtaa yhteen. Ripe voi tarkoittaa ’murua’ tai ’hitusta’ ja ’ripottaa’ taas viitata sinne tänne sirottelemiseen. Vastaavasti ripistikkeli voisi...
Helsingin kaupunginkirjasto ei säilytä Aamulehteä noin pitkältä ajalta. Sen sijaan Kansalliskirjasto taltioi kaikki suomalaiset painotuotteet, myös Aamulehden. Sen vanhempia numeroita voi käydä mikrokuvattuna lukemassa heidän lehtisalissaan, osoite on Unioninkatu 36, Senaatintorin kulmassa. Ennen kuin menee itse paikan päälle on kuitenkin syytä ottaa heihin yhteyttä sähköpostitse, että he hakevat suljetuista kokoelmistaan tarvittavan aineiston esille. Heillä on omat toimitusaikansa. Sähköpostiosoite, johon asiasta tulee kirjoittaa, on
kk-palvelu@helsinki.fi . Kirjaston kotisivut ovat osoitteessa www.kansalliskirjasto.fi.
Tarkoitatko, miten violetin eri sävyjä on nimetty? Violetilla eli sinipunaisella, kuten muillakin pää- ja väliväreillä on periaatteessa tuhansia eri sävyjä. Ymmärtääkseni osalle värien sävyistä on annettu sävyä kuvaava nimi esimerkiksi kaupallisessa tarkoituksessa. Wikipedian mukaan violetin nimi tulee ranskan sanasta violette, joka tarkoittaa orvokkia. Violetin sävyjä ovat muun muassa lila (vaalea violetti), purppura (punertava violetti), malva tai mauve (harmahtava violetti) sekä aniliininpunainen / fuksia / magenta (vaaleanpunaisen ja violetin sekoitus). Kotimaisten kielten keskuksen nettiartikkelissa Nuutinen mainitsee kretliinin, murteissa gredliini, retliini ja retuliini tai kretuliini (harmahtavan tai...
Kuriren-lehti löytyy vain Helsingin pääkirjastosta Pasilasta. Se on siellä käsikirjastossa ja ei lainattavissa.
Viimeisin numero on 9. vol. 52. 2011
Kahden edellisen vuoden lehdet säilytetään
En löytänyt mitään tiettyjä lähteitä, joissa olisi nimetty nimenomaan tunnettuja henkilöitä, jotka olivat sotalapsina. Seuraava lista on koottu eri lähteistä:näyttelijä Marjukka Halttunen Näyttelijä Marjukka Halttunen: "En ymmärtänyt, miksi äiti lähetti pois" | Kodin Kuvalehtinäyttelijä Heidi Krohn Lappukaulatyttö | Keski-kirjastot | Keski-Finnakirjailija Heikki Hietamies Heikki Hietamies ja lapsuus pula-aikana | Apumuusikko Juhani Aaltonen, vuorineuvos Martin Saarikangas ja muusikko Lasse Liemola (lähde: Höök: Jotta edes lapset säästyisivät, 2007). Muistaisiko joku lukijamme muita?
Pirkanmaalla saat sähköisen kirjastokortin käyttöösi kirjautumalla puhelimella verkkokirjastoon osoitteessa piki.fi. Siellä olevasta Oma tili -valikosta löytyy kohta Kirjastokortit, josta saat auki kirjastokorttisi. Voit tallentaa verkkokirjaston puhelimesi näytölle ja käyttää sirtä sovelluksen tavoin. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Tampere.Finland -sovellus, johon myös saat sähköisen kirjastokortin. Tämä sovellus ei sisällä muita kirjastoon liittyviä toimintoja.
Etunimi Valla on harvinainen ja sitä on käytetty sekä naisten että miesten nimenä. Ensimmäisiä kertoja sitä on käytetty 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 2019 Valla oli yhtenä etunimenä kahdeksalla naisella.
En löytänyt mainintaa Vallasta etunimiä käsittelevistä kirjoista, mutta sitä lähellä olevia nimiä ovat esimerkiksi Valma (unikkoa tarkoittava kukannimi valmu), Vaula (vitsasta väännetty rengas) tai Valle, joka on kutsumamuoto esim. Valdemarista tai Valentinista.
Pertti Virtarannan kirjassa Suomalaismetsissä lause oli Itä-Karjalasta lähtöisin olevan vanhan miehen sanoma. Kyseessä on siis jokin karjalan murre/kieli. Karjalan kielen sanakirjan mukaan djo tarkoittaa jo ja hambahatoi hampaaton. Valitettavasti käytössäni oleva sanakirjasarja päätty s-kirjaimeen, mutta osoitteessa http://www.veps.de/Sanasto/ olevan sanakirjan mukaan ynnäliine tarkoittaa koko, kokonainen. Ynnäh muistuttaa tuota sanaa, joten kontekstin perusteella voisi arvata, että lause on käännettynä suurin piirtein ”Minä olen jo täysin hampaaton”. Osoitteesta http://www.yourdictionary.com löytyy muuten lukuisia eri kielten verkkosanakirjoja.
Eettisen kaupan ry tiivistää verkkosivuillaan varsin hyvin vastuullisiin ostopäätöksiin pyrkivän kuluttajan perustavanlaatuisimman ongelman: "Kuluttamisella vaikuttaminen voi kuitenkin olla melko työlästä, sillä monien arkipäiväistenkin tuotteiden tuotantoketjut ovat pitkiä, eivätkä yritykset kerro avoimesti eri tuotantovaiheista." Eetti ja sen kaltaiset muissa maissa toimivat järjestöt vaativat tuotantoketjujen julkistamista ja hinnan määräytymisen avaamista kuluttajille, mutta ainakin toistaiseksi tällainen läpinäkyvyys on suurelta osin toiveajattelua. (Vastuullinen kuluttaminen - Eettisen kaupan puolesta ry)Eetin sivustolta voi vastuullinen kuluttaja kuitenkin löytää käyttökelpoista tietoa ja monia hyviä vinkkejä oikeudenmukaisen...
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä vastattiin, että yleisten kirjastojen laatusuositus ei ole enää voimassa. OKM luopui toimialakohtaisesta suosituksesta joitain vuosia sitten. Sen ajantasainen ylläpitäminen ja velvoitettavuuden toteutuminen olisi ollut haasteellista.
Kirjastolain noudattamista ja peruspalveluiden laadun arvioinnista vastaavat Aluehallintovirasto ja OKM.
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta...
Sinun kannattaa ensi tilassa ottaa yhteyttä kirjastoon, esim. Kallioon, jolloin korttisi "mitätöidään"; näin estetään kortin väärinkäyttö. Kallion kirjaston puhelinnumero on 09-31085953 (lainaus).
Näyttäisi siltä, että selkokielellä kirjoittuja äänikirjoja ei juuri ole. Helmet-haku antoi ainoana tuloksensa Tuula Purasen kirjoittaman teoksen "Miina ja Manu kirjastossa", jossa on selkokielellä kirjoitettu kirja ja siitä tehty CD-äänikirja. Selkosivuilta osoitteesta http://papunet.net/selko/aihe/verkkokirjat/ löytyy pieni määrä selkokirjoja, joissa on selkokielinen teksti ja sama ääneen luettuna.
Veikkaan, että koska selkokirjojakin tehdään suhteellisen vähän, ei niistä tehdyillä äänikirjoilla olisi senkään verran kysyntää. Osalla selkokirjojen käyttäjistä ongelmana on kielellisesti mutkikkaan tekstin lukeminen, kun taas tekstin kuunteleminen saattaa sujua paremmin. Selkokeskuksen kaupallisesti julkaisemat kirjat näyttävät olevan vain...
Kysymyksen säe on peräisin kappaleen säkeistöstä, joka neuvoo kuulijaa välttämään inhimillisten tunteiden projisoimista elottomiin esineisiin tai luontoon: vaikka ovi kuinka kuulostaisi vaikertavan sitä suljettaessa, ei sen narinaa pidä ajatella itkuna ("Älä luule että itkee ovi kun se suljetaan / se vain kuuluu lähtiessä ihan hiljaa narahtaa"), eikä vuorikaan itke, vaan mielessämme kyynelvirtana hahmottuva vuo on pelkkää kevään sulattamaa jäätä ("Eikä ne oo kyyneleitä joita vuori vuodattaa / ne on kevään tekeleitä kun se jäitä sulattaa").
Ainakin ensimmäinen kausi Sweet Valley High -tv-sarjasta on saatavana dvd:llä Yhdysvalloissa. Sen voi tilata esimerkiksi amazon.com -verkkokaupasta. Suomessa kyseistä tv-sarjaa ei ainakaan vielä ole julkaistu.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon naispappien ensimmäinen virka-asu tuli käyttöön vuonna 1988, kun ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi. Asu oli Vuokko Nurmesniemen suunnittelema, ja sen kutsumanimeksi vakiintui "Vuokko". Asuun ei kuulu lipereitä, vaan korkea valkoinen kaulus. Nurmesniemen suunnittelussaan tekemistä valinnoista en löytänyt tietoa, mutta yleisesti ottaen naisten virkapukeutuminen on eronnut miesten virkapukeutumisesta. Elisa Vihervaara-Räihän teologian pro gradu -tutkielmassa Papin uudet vaatteet: sukupuolen merkitys Suomen evankelisluterialaisen kirkon pappien virkapukeutumisessa (Helsingin yliopisto, 2022) käydään läpi paitsi papinasujen historiaa, myös yleisemmin sukupuolen ja pukeutumisen suhdetta. Virhervaara-...
