Libplussa ei valitettavasti kerro varsinkaan vanhemmasta kirjallisuudesta kuin perustiedot, joten tässä tapauksessa täytyy turvautua muihin keinoihin:
Tarkemmat sisältötiedot ruotsinkielisestä kirjallisuudesta voi katsoa Ruotsin kansalliskirjaston luettelosta (http://www.libris.kb.se/), jonka mukaan kyseinen näytelmä löytyy ruotsiksi teoksesta Moliere: Komedier 1. Se on saatavissa Töölön kirjastossa, Espoon pääkirjastossa, Kauniaisten kirjastossa, Opiskelijakirjastossa ja Teatterikorkeakoulun kirjastossa.
Tässä vielä Ruotsin kansalliskirjaston tiedot teoksesta, jota etsit:
Författare:Molière, Jean Baptiste
Titel:Komedier / i svensk tolkning av Allan Bergstrand
Deltitel: Bd 1
Utgivningsår:1965
Omfång:[2], xxii, 457, [2] s., 12 pl.-bl....
Hei!
Tässä joitain, jotka tuntuisivat sopivilta:
Waldteufel, EmilFamous waltzes (cd)
Vacher, ÉmileCreateur du genre musette (cd) : javas, polkas, valses 1927-1939
Ugarte, EnriqueValse musette (cd)
Paris musette (cd)
Denécheau Jâse Musette: Le musette à Paris (cd)
Tämän lisäksi Edith Piafilta ja Mireille Mathieulta löytyy myös valsseja. Heidän levytyksiinsä kannattaa tutustua.
Vielä tulee mieleen iki-ihana klassikko "Sous de ciel de Paris" eli "Pariisin taivaan alla.
Internet-osoitteessa http://www.paroles.net/ löytyy tietoa ranskalaisista chansoneista, myös valsseja täältä löytyy.
Helsingin kaupungin Sinetti-arkistotietojärjestelmän mukaan Kustaankartano olisi otettu virallisesti käyttöön 11.2.1953.
Arkistosta vahvistettiin, että tuo on ollut juhlapäivä myöskin. Aiheesta on ollut uutinen Suomen Sosialidemokraatti-lehdessä 12.2.1953 nrossa 41 sivulla 1.
Asiasanoituksen tuplaesiintymisissä on useimmiten kyse siitä, että poimimme käsitteet Finto.fi:n Ysosta ylläpidossamme. Jos käsitettä ei olekaan poimittu sieltä, vaan lisätty ns. vapaana asiasanana, siitä tuleekin erillinen asiasana. Vapaat asiasanat tarvitsemme käyttöömme siksi, että käytämme usein erisnimiä, tekijöiden nimiä, teosten nimiä ja paikkakuntien nimiä asiasanoina.
Nämä tuplat sotkevat tietysti löytyvyyttä ja ne pitäisi saada pois listoista. Ne voitaisiin yhdistää korjausajolla, mutta valitettavasti se on juuttunut jonottamaan teknisten korjausten jonoon. Korjasin tuon tieteiskirjallisuuden. Valitettavasti sivuston toimituksessakin suurin osa ajasta kuluu nykyään vastaamisessa, jolloin näihin välttämättömiin huoltotoimiin jää...
Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy alueen sanomalehtiä mikrofilmeinä. Kirjaston lehtiluettelot löytyvät kirjaston www-sivuilta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/lehdet.html
Ilkka-lehteä säilytetään mikrofilmattuna vuodesta 1906 lähtien. Kirjaston neuvonnasta voi varata ajan mikrofilmien lukulaitteelle, puh. (06) 416 2318 tai (06) 416 2326. Yhdellä laitteista voi myös ottaa kopioita. Kopiointitarpeesta kannattaa mainita laitetta varattaessa. Kopion hinta on 0,20 €. Mikrofilmien lukulaitteet sijaitsevat kirjaston kellarikerroksessa.
Käännös riippuu kontekstista. Valtioneuvosto kanslia on tehnyt yhteenvedon, jossa käydään läpi eri esimerkkejä: https://vnk.fi/documents/10616/3457020/-han+ja+-h%C3%A4n+(fi-en)
Alla on esimerkkejä ranskalaisten kirjailijoiden nuortenkirjoista tai nuorille sopivista kirjoista.
Bujor, Flavia: Ennuskivien mahti (Gummerus, 2004)
Clément, Catherine: Theon matka (WSOY, 1998)
Gavalda, Anna: 35 kiloa toivoa (Gummerus, 2004)
Saint-Exupery, Antoine de: Pikku prinssi (WSOY)
Tournier, Michel: Robinson ja Perjantai (Otava, 1982)
Dumas, Alexandre: Kolme muskettisoturia
lisäksi Sempén Nikke-kirjat sekä Jules Vernen nuortenkirjat
Vuonna 1878 säädetyn ensimmäisen asevelvollisuuslain mukaan jokainen suomalainen mies oli asevelvollinen vuodesta 1881 lähtien. 1901 kansallinen asevelvollisuus lakkautettiin ja keisari vahvisti Suomelle uuden valtakunnallisen asevelvollisuuslain. Lainsäädäntö mahdollisti Suomen oman sotalaitoksen lakkauttamisen ja suomalaisten sotilaiden sijoittamiseen minne tahansa Venäjän valtakunnassa. Lain toiminta jäi hyvin lyhyeksi. Valtakunnallinen lainsäädäntö aiheutti passiivista vastarintaa, laajoja kutsuntalakkoja ja eri puolilla maata kerättiin lakia vastustavia adresseja. Vuoden 1901 asevelvollisuuslain toteuttaminen lakkautettiinkin 1905 keisarin manifestilla.
Vuoden 1901 valtakunnallisen lain mukaan "Valtaistuimen ja Isänmaan...
Ihmisen ulosteita on todella käytetty karjan ruokinnassa Kajanderin kuvailemalla tavalla.
K. T. Jutila kertoo seuraavaa kirjoituksessaan Tutkimuksia Peräpohjolan ja Lapin talous- ja asutusoloista: "Ihmislannan käyttäminen karjanruokinnassa talvisaikaan n. s. moskana oli vielä 1800-luvun loppupuolellakin verraten yleistä Lapissa ja sen alkupuolella muuallakin pohjoisimmassa Suomessa."
Menettelyn vastenmielisyyttä ja siihen liittyvää salakähmäisyyttä Jutila valottaa siteeraamalla lääninagronomi K. Laurinin toimintakertomusta vuodelta 1880: " -- Tämä 'voimarehu', joka on päässyt yleiseen käytäntöön läänin pohjoisosassa, varsinkin Lapinmaassa, jonka asukkaat ovat erikoistaitureita mitä pahanmakuisimman maidon tuottamisessa, ei liene...
Elovuva Chitty Chitty Bang Bang löytyy vielä videokasettina, suomenkielellä tekstitettynä Haminan kirjastosta ja Kouvolan pääkirjastosta http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D31C25B5F%252…
http://kouvola.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DFD828FAE%252…
Varastokirjastosta Kuopiosta löytyy lisäksi kirja:
Ihmeauto Chitty Chitty Bang Bang / Ian Flemingin teoksen elokuvasovituksen pohjalta kirj. Albert G. Miller, Kieli: fin https://finna.fi
Tiedot löytyivät Kirjastot.fi:n monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/
Aineiston kaukopalvelua voit kysyä omasta kotikirjastostasi.
Child Catcher hahmo ei Wikipedian mukaan esiinny Ian Fleming kirjassa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Child_Catcher
Vastaavia kirjoja voisivat olla esimerkiksi:
Dick Bass - Frank Wells - Rick Ridgeway, Huippujen haaste
Jon Krakauer, Jäätäviin korkeuksiin
Magnus Londen, Maan ääriin : kertomuksia Siperian matkoilta
Lawrence Millman, Kartan reunalla : matka pohjoisessa
Vasili Peskov, Taigan erakot
Romaaneista kannattaa tutustua ainakin Luis Sepulvedan tuotantoon. Tutustumisen arvoisia lienevät myös Tommy Hellstenin Miesmatka ja Seppo Saraspään Pako elämään eli iloinen tarina kuolevasta miehestä.
Omaehtoisesa tiedonhaussa Krakauerin kirjaa vastaavia tieoksia löytynee todellakin varmimmin matkakertomusten ja elämäkertojen joukosta. Myös eräkirjallisuuteen kannattaa tutustua.
Frågor
Hvart flyger vinden / i sommarns qväll?/ Hvart smyger doften,/ Hvart vaggar vågen/ Så klar, så säll?
Hvart ilar molnet/ På fästet, säg?/ Och nattens stjerna,/ Som skyms af molnet,/ Hvart går dess väg?
Säg, menskolifvet,/ Hvad famnar det?/ Förloradt, mattadt/ Och slocknadt slutligt,/ Hvar hamnar det?
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen FILIn ylläpitämän käännöstietokannan mukaan Anni Polvan tuotantoa ei ole käännetty englanniksi. Ainoa tietokannasta löytyvä Polvan käännös on Tiina-sarjan ensimmäinen osa, joka on käännetty japaniksi vuonna 1979 nimellä Ganbare Tiina.
Käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN.
Valta ja rakkaus on sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa (The grass crown), kolmas osa (Fortune's favorites) ja neljäs osa (Caesar's women) on suomentamatta. Ruotsiksi teokset on käännetty.
Kappale löytyy suomeksi nimellä: Aamuseitsemään, esittäjänä Anita Hirvonen. Kappale on hänen cd-levyllään Parhaat : 18 suosituinta sävelmää. Piki-kirjastoista cd on vain Vesilahden kirjastossa, ja sen voi tilata meidän kauttamme seutulainaksi 2 euron varausmaksulla.
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999...
Poistettava aineisto on useimmiten huonokuntoista, loppuun kulunutta ja/tai sisällöltään vanhentunutta. Aineistoa voidaan poistaa myös siksi, että sille on vähän kysyntää. Aikanaan suositusta teoksesta saattaa myöhemmin olla ylimääräisiä kappaleita, kun kaikki niteet enää kierrä lainassa.
Kirjasto myös varastoi aineistoa, varastoinnin tarkoituksena on pitää kirjastossa saatavilla kulttuurisesti tärkeää ja käytön kannalta tarpeellista aineistoa.
Kupittaan Saven tuotteiden tunnistaminen on hankalaa, sillä he eivät käyttäneet vuosileimoja. Massaleimoja on ollut heilläkin käytössä, mutta 1950-luvulla Marjukka Pääkkönen-Paasivirran aikakaudella vakiintui käytännöksi merkitä tuotteet tussisigneerauksella: Made in Finland + esineen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet.
Kuvissa näkyvä maljakko voi hyvinkin olla Kupittaan Saven tuotantoa. Teoksessa "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" on listaus käytetyistä signeerauksista. RS näyttää olevan Raili Suvannon signeeraus eli hän on maljakon suunnittelija. Maalarin nimikirjainta M ei löytynyt kirjan listasta.
Salakari & Kalha: "Keräilijan aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011) Helmet kirjastossa:
https://haku.helmet.fi/...
