Kaunokirjallisen teoksen lajin ilmaiseminen on vanha perinne, jota jotkut tekijät ja kustantajat edelleen harrastavat, jotkut toiset eivät. Varsinkin hyvin lyhyisiin ja yleisluontoisiin julkaisun nimiin liitetään mielellään jonkinlainen "selite", jottei synny turhia väärinkäsityksiä.
Vaikka asia on useimmiten ilmeinen sen jälkeen, kun julkaisu on lukijan kädessä, voi tällaisella täsmenteellä olla esimerkiksi kirjastojen luetteloissa selventävä vaikutus. Esimerkiksi "Aura : Romaani" erottaa sen selkeästi auroja käsittelevästä tietokirjasta tai runokirjasta "Aura : Runoja".
Harvemmissa tapauksissa tällaisella alanimekkeellä halutaan myös korostaa teoksen fiktiivistä luonnetta. Jos kirjan nimestä ei voi päätellä - eikä aina myöskään itse...
Vuonna 2016 myydyimpien levyjen listalla, eniten myyneet naisartistit olivat Paula Vessala - Vesala, Sanni - Sanni ja Suvi Teräsniska - Sinä olet kaunis.
Jenni Vartiainen on myynyt levyjä (toukokuu 2017 mennessä) 332365 kpl. Tieto Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:ltä
http://www.ifpi.fi/
Emme, ikävä kyllä, löytäneet tätä laulua. Griegin Solveigin laulu on ainoa laulu, josta löysimme tuon nimen. Heinäkeijut tanssivat Ti-Ti-Nallen Heinäkeijujen tanssi -laulussa, mutta Solveigia ei siellä ole, samoin Tammen kultaiset sadut : satuja musiikista sisältää Heinäkeiju ja Tuulipoika -sadussa on heinäkorsikeiju.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa laulun?
Näiltä sivuilta löytyy tietoa Lapin matkailustakin:
Matkailun edistämiskeskus (www.mek.fi) (esim. tilasto- ja markkinatietoa)
Lapin liitto (www.lapinliitto.fi /Lapin matkailustrategia ja matkailutilastoja)
Myös näiltä sivuilta löytyy infoa:Suomen matkailun kehitys / Rovaniemi (www.smak.fi)Rovaniemen kaupunki (www.rovaniemi.fi) / matkailusivut + Elinkeinokehittäjä eero)-Joulupukin matkailukeskus (travel.info@rovaniemi.fi)
Lapin markkinointi (www.laplandfinland.com) (information@laplandfinland.com)
Lappi-portaali (www.lapland.fi)
Julkaisuja:Rovaniemen matkailustrategia 2005 ja toimenpideohjelma (1998, 18 s.)
Visitor survey : Lapin vientimarkkinatutkimus 1995-1996 / joulu, kevät, kesä, ensilumi, talvi + sesongittainen yhteenveto,julk....
Tästä vuonna 2002 ilmestyneestä kirjasta on ilmestynyt useita lisäpainoksia, mutta ne ovat samansisältöisiä ensimmäisen painoksen kanssa. Sisällöltään uudistettua painosta kirjasta ei siis ole.
Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Jukka Itkonen. Laulun on säveltänyt Georg Riedel ja alkuperäinen sanoitus on Astrid Lindgrenin. Laulun nimenä on suomenkielisissä nuoteissa "Laulelen kukkia kukkimaan" ("Du ska inte tro det blir sommar").
Kyseessä on Arvo Turtiaisen neliosainen runo Se ja ne kokoelmasta Puhetta Porthaninrinteellä (1968). Runo tosin alkaa riveillä ”Se makas gartsalla ja ähki…” ja muut kohdat löytyvät tuonnempaa runosta hiukan eri muodoissa.
Voit lukea runon myös esimerkiksi teoksesta Arvo Turtiainen: Runoja 1934 – 1968 (1974 ja 1968, s. 331 – 333).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lähetin kysymyksesi Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvontaan, josta vastasi nimistön erityisasiantuntija Petra Saarnisto seuraavasti:"Nykyisessä etu- ja sukunimilaissa tosiaan sanotaan, että ”lapsen ensimmäiseksi etunimeksi ei voida kuin erityisestä syystä hyväksyä nimeä, joka on nimensaajan elossa olevalla sisaruksella tai puolisisaruksella ensimmäisenä nimenä”. Ennen vuonna 1946 voimaan tullutta ensimmäistä etunimilakia ei kuitenkaan ollut mitään lakia, jolla olisi säädelty etunimiä. Sen sijaan kastava pappi saattoi vaikuttaa lapselle annettavaan nimeen (esimerkiksi kirjoitusasuun). Oli siis mahdollista antaa saman perheen lapsille samoja ensimmäisiä nimiä.Olisi kuitenkin ollut hankalaa, jos perheessä olisi lapsilla ollut samoja...
Helmet-kirjastoihin kirjaa Naiset ja raha : matkalla arjen vaurauteen / Simonen, Leila on hankittu yhteensä 27 kappaletta. Niteet eivät vielä ole saapuneet toimipisteisiin. Varauksen voi tehdä heti, kun niteitä näkyy Helmet-aineistohaussa. Kannattaa siis seurata Helmet-hakua aktiivisesti. Kirjaa ei voi kaukolainata, koska se on tulossa Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Näitä kirjoja ei ole Kymenlaakson kirjastoissa lainkaan. A Destiny of Souls, The Snow Garden ja Light Before Day ovat muutamasaa kirjastossa Kymenlaakson ulkopuolella. Niitä voi pyytää kaukolainaksi. Blind Fall on saatavana Akateemisesta kirjakaupasta. The Moonlit Earth voi varmaan saada myös kirjakaupan kautta.
Kirjaklassikko, jonka Pirsigin teoksen päähenkilö moottoripyörän korjauskäsikirjan ja yleisen vianetsintäoppaan lisäksi pakkaa matkatavaroihinsa, on Henry David Thoreaun Elämää metsässä (Leena Tammisen Pirsig-suomennoksessa siitä käytetään nimeä Elämää metsissä). Thoreaun kirjan muutama vuosi sitten ilmestynyt uusi suomennos on julkaistu nimellä Walden : elämää metsässä.
Sellaista nuorten hevoskirjaa ei löytynyt, jossa jännitettäisiin varsinaisesti kilpavalmennusryhmään pääsyä. Kirjoissa jännitetään enemmänkin ratsastuskilpailuja. Muun muassa seuraavissa kirjoissa kerrotaan valmentautumisesta kilpailuihin:
Puikkonen, Arja : Sydän saappaanvarressa (Otava, 2010)
St. John, Lauren : Yhden dollarin hevonen (Nemo, 2014)
Jalo, Merja : Hurjapää Oliver (Mäkelä, 2014)
Jalo, Merja : Voittoratsukko (WSOY, 2002)
Campbell, Joanna : Sierra yllättää (Stabenfeldt, 2000)
Campbell, Joanna : Voittoisa Wonder ( Stabenfeldt, 1999)
Näytelmän tekemisestä kertovat ainakin seuraavat nuortenkirjat:
Ellilä, Kirsti : Emma ja naapurin Romeo (Karisto, 2001)
Järvi, Annukka : Puut ja lyhdyt kukkivat (Tammi, 1997)
Palviainen, Jukka-Pekka...
Elonetistä löydät tietoa elokuvan aikalaisvastaanotosta ja taustasta.
Ks. https://www.elonet.fi/fi/elokuva/106945
Sakari Toviainen kirjoittaa Lumikuningattaresta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin esitteessä:
https://kavi.fi/fi/elokuva/106945-lumikuningatar
Lumikuningatar on sittemmin nähty mm. Suomen Kansallisoopperassa Kansallisbaletin 90-vuotisjuhlavuonna 2012.
Ks. http://oopperabaletti.fi/stage24/lumikuningatar/?gclid=CLr9jpux39ECFQeU…
Lähteitä:
Lumikungatar : lastenelokuva vai aikuisten seksuaalifantasia / Syrjänen, Elina
Musiikin suunta, ISSN 0780-0703 1996; (3): s. 38 - 47
Musiikillisia stereotypioita. / Syrjänen, Elina
Filmihullu, ISSN 0782-3797 1998; (4): 22-23
RAJATON RUUTU
Rajaton ruutu : kirjoituksia lapsista ja...
Agda Dufholmista ei näytä pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen puolelta löytyvän mitään, eikä häntä mainita yleisissä hakuteoksissakaan. Myöskään tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo Lindasta ei taiteilijan nimellä löydy viitteitä.
Sinun kannattaisikin ehkä kääntyä joko Valtion taidemuseon kirjaston (Kaivokatu 2 C 00100 Helsinki, avoinna ti-pe klo 12.30-16.00, tutkijapalvelu aukioloaikoina puh. 09-1733 6245, fax 09-1733 6248) tai Taideteollisen korkeakoulun kirjaston puoleen (Hämeentie 135 c, 00560 Helsinki, puh. 756 30 243).
Seuraavia Hankkijan julkaisemia lehtiä on saatavana Varastokirjastosta ja muutamista yliopistokirjastoista:
Hankkijan saroilta 1955-1972
Hankkijassa tapahtuu: uutisia ja tiedotuksia hankkijalaisille 1967-
Hakaset: Keskusosuusliike Hankkijan henkilökunnan lehti 1964-1990
Osuuspankin (Osuuskassan) julkaisemaa Osuuskassalehteä (1929-1969) on saatavana Varastokirjastosta.
Nämä kirjastot lainaavat aineistoaan vain muiden kirjastojen kautta, joten kääntykää Kotkan kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen kun haluatte näitä lehtiä luettavaksi.
Lauttakylä-lehden vanhoja numeroita löytyy mikrofilmattuna Huittisten kirjastosta. Jos et pääse kirjastoon paikanpäälle, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Huittisten kirjaston verkkosivut löytyvät tästä linkistä:
http://www.huittinen.fi/kirjasto.htm
Vanhoja Lauttakylä-lehden numeroita voit myös tiedustella suoraan lehden toimituksesta:
http://www.huittistensanomalehti.fi/lauttakyla/index.asp
Lauren Brooken suomennetut kirjat on julkaistu Pollux-hevoskerhossa. Hänestä, kuten ei muistakaan kirjakerhon kirjailijoista löydy tietoa kirjoista eikä Internetistäkään. Pollux-kerhon kirjoja julkaisee kansainvälinen Stabenfeldt-kustantamo, jonka kotisivulla www.stabenfeldt.se on myös palautesähköpostiosoite. Sieltä voi yrittää saada tietoa yhtiön kirjailijoista. Myös Pollux-kerhon sivulla www.polluxinfo.com olevasta sähköpostiosoitteesta kannattaa yrittää kysyä.
Antamassasi muodossa en tekstinpätkää löytänyt Mirkka Rekolan runokokoelmista.
Levosta ja liikkeestä hän kuitenkin puhuu kahdessa ’Ilo ja epäsymmetria’ -kokoelman (1965)
runossa (saat runot kokonaisina sähköpostiisi):
Hänen liikkeensä on minussa, muuan sanoi ja juoksi.
Hänen leponsa minussa, toinen nukkui. .....
...
Joku nukkuu ja kaiken liike on lepo....
Voisiko jompikumpi näistä erilaisesta muotoilustaan huolimatta olla tarkoittamasi.
Tietenkin Rekola on voinut käyttää muistamaasi muotoa jossain esseessä, esitelmässä tai haastattelussa.
