Näyttäisi siltä, että sarjan neljättä tuotantokautta ei ole julkaistu Suomessa. Kirjasto hankkii kokoelmiinsa vain suomeksi tekstitettyjä tai puhuttuja elokuvia ja tv-sarjoja. Jos sarjan neloskausi joskus julkaistaan Suomessa, ja sitä on tarjolla kirjastoille lainausoikeuksin, niin se varmasti valikoimiin hankitaan.
Kuorevesi-Mänttä-Vilppula lehden numerot vuodelta 1960 ovat saatavilla Jämsän kirjaston kotiseutukokoelmassa. Tällä hetkellä kirjasto on suljettuna 30.9.2025 saakka, mutta kannattaa ottaa Jämsän kirjastoon yhteyttä puh. 040 7122 503 tai sähköpostitse kirjasto@jamsa.fi saadaksesi lisätietoa ko. numeron lukemismahdollisuuksista.Mikrofilmattuja lehtiä on saatavilla luettavaksi myös Helsingissä, Kansalliskirjastossa, paikan päällä. Lähteet:https://keski.finna.fi/Record/keski.428934?sid=5122738398 https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5581382
Mistään käytettävissäni olevista tietokannoista en valitettavasti löydä kirjoja enkä lehtiartikkeleja kysymästäsi aiheesta. Sen sijaan netistä löytyy paljonkin aiheeseen liityviä sivustoja, kuten varmaan olet itsekin huomannut. Google-haku ( www.google.com ) tuottaa sanalla "crosskart" suuren määrän alan seurojen ja harrastajien sivuja. Tosin useimmat niistä näyttävät olevan ruotsinkielisiä (tai muilla pohjoismaisilla kielillä). Jos osaat ruotsia, kannattaisi varmaankin ottaa yhteyttä johonkin pohjoismaiseen alan yhdistykseen. Esim. osoite http://www.crosskart.nu/ vaikuttaa lupaavalta; sieltä löytyy sekä monien crosskart-autojen valmistajien että alan harrastajien yhteystietoja.
Suomenkielisiä alan järjestöjä en onnistunut löytämään,...
Tarkkaa määrää on vaikea sanoa, koska runoista ei ole olemassa mitään tietokantaan, josta pystyisi hakemaan niiden nimillä ja sisällöillä. Viola-tietokanta (https://finna.fi) auttaa hiukan etsimään lyriikoita, jotka lienevät laskettavissa runoiksi myös, mutta sekään ei auta sisällön tarkastelemisessa.
Minun ja kollegoideni etsiskely tuotti seuraavat tulokset:
Arto Melleri: Nuku rauhassa Norma Jean (runo; kokoelmassa Johnny B. Goethe)
Tua Förström: Parahin Marilyn Monroe (runo; Parnasso 1/1989, suom. Caj Westerberg)
Juice Leskinen: Marilyn (laulu; lukuisia levytyksiä)
Teemu: Kauniimpi kuin Marilyn (laulu; esittäjä Juustopäät)
Tuula Huuhtanen: En ole Marilyn (laulu; levyllä Uskallanko, 1998)
Appe Vanajas: Missä on Marilyn? (laulu;...
Tekniikan Maailman Veikka Niemen artikkelissa arvellaan, että Tarrare olisi kärsinyt polyfagiasta eli liiallisesta nälän tunteesta. Artikkelissa mainitaan myös Pica-oireyhtymä ts. ruuaksi kelpaamattomien objektien syönti. https://tekniikanmaailma.fi/hammastyttava-tarina-miehesta-joka-soi-mita… .
Tarraresta keskustellaan myös Helmiradion aamussa: https://www.supla.fi/audio/3078639
Muun muassa kirjassa Tekstejä ja kangastuksia : puheenvuoroja käsityöstä ja sen tulevaisuudesta on käsityöläisten pohdintoja käsitöiden tekemisen sosiaalisista ja psykologisista vaikutuksista (https://www.finna.fi/Record/arto.1083925). Käsin tekemisen on katsottu jo itsessään olevan hyvinvointia kasvattavaa, ja valmiiksi saamiseen liittyy ainakin tyydyttävä tunne omasta onnistumisesta, osaamisesta ja valmiiksi saamisesta.
Valmiiksi saamisen nautintoa on tutkittu ainakin motivaatiopsykologian alalla. Esimerkiksi tavoiteorientaatioteoria on keskittynyt analysoimaan tekijän sisäistä ja ulkoista motivaatiota erilaisissa projekteissa. Näimä teoriat selittävät osaltaan sitä, miksi toiset nauttivat enemmän ...
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa runoa tai runoilijaa. Ehkä joku palstan lukija tunnistaa runon.
Oletimme että kyseessä on ehkä sotaa käsittelevä runo. Yrjö Jylhällä ja Helvi Hämäläisellä on samantyylisiä tai samaa aihetta käsitteleviä runoja. Emme kuitenkaan löytäneet juuri tätä runoa heidän teoksistaan.
Yrjö Jylhä: Kiirastuli : Runoja rauhan ja sodan ajoilta (Otava 1941)
Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta : runoja (WSOY 1987)
Petronius Arbiterin Satyricon-romaanista on säilynyt katkelmia, joista on suomennettu Trimalkion pidot. Sitä voi lainata useista Helsingin kirjastoista.
Eduskunnan kirjastossa on historiikki " 2. divisioonan jalkaväkirykmentti 49 sodassa 1941-44." Toim. Tapio Peitsara ym. Hki 1981.
s. 211-222 on prof Kaarlo Koroman artikkeli: II Pataljoonan vaiheet 3.7 1944 alkaen.
Aino Julia Maria Kallas (1878 - 1956)
J.L.F. Krohnin tytär, Oskari Philipp Kallaksen puoliso, kirjailija
Lyhyt elämäkerta on teoksessa Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan :
suomalaisten kirjailijoiden elämäkertoja (1954).
Aino Kallas: Elämäni päiväkirjat 1-2 (1978).
Suomen kirjailijat : pienoiselämäkerrat, teosbibliografiat... Kirja
on lähimmässä kirjastossa.
Myös Kallaksen tuotannosta ja yksityisistä kirjoista on kirjoitettu.
Kannattaa kysyä kirjastosta tarkemmin, esim. mistä teoksesta haluaa
tietoa.
Tekijänoikeudet EU:ssa kestävät 70 vuotta tekijän kuolemasta. Käännöksissä tulee huomioida kirjailijan lisäksi myös kääntäjän tekijänoikeudet.
Projekti Lönnrotissa on kerätty suomenkielistä tai suomeksi käännettyä, tekijänoikeuksista vapaata, kirjallisuutta ja siellä on kaksi Grimmien teosta. Sivuilta löytyy ainakin myös Topeliuksen satuja.
Apu n:o 17 23.4.2004
Seura n:o 26 29.6.1960
Seura n:o 37 10.9.1969
Suomen kuvalehti n:o 25 18.6.1960
Suomen kuvalehti n:o 21 2004
Suomen kuvalehti n:o 39 30.9.2005
Uusi kuvalehti n:o 24 10.6.1960
Uusi kuvalehti n:o 32 5.8.1960
Viikko n:o 25 17.6.1960
"In This Heartista" löytyy sovitus pianolle, lauluäänelle ja kitaralle nuottijulkaisussa Universal Mother (IMP, 1994). Julkaisua on Helmet-alueella yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1436094
Tätä kirjaa ei kirjastostamme löytynyt, mutta ilmeisesti oikean mietelmän käännös löytyy kirjasta Riku Rukan almanakka. Se kuuluu näin: Vaatii suurta luottamusta kertoa ystävälle omista vioistaan, vielä suurempaa kertoa hänelle hänen vioistaan (s. 58).
Riku Rukan almanakkaan on koottu Franklinin mietteitä, ja ne ovat Eila T. Öhrmarkin ja Pirkko Lahden kääntämiä. Kirjan on julkaissut Tiennäyttäjä Oy vuonna 1996. Kirjan takakannessa kerrotaan, että alkuperäistä almanakkaa julkaistiin vuosina 1732-58 nimellä Poor Richard's Almanack. Käännöksessä on siis kaiketi vain osa alkuperäisistä mietelmistä.
Lehdessä "Kirkko ja musiikki" oli vuonna 1955 Raimo Lintuniemen katsaus radionvalmistajien vaiheisiin ja mukana on myös yksi artikkeli Hellas-pianosta otsikolla "Kotimaiseen radioteollisuuteen tutustumassa : Hellas - Suomalaisen pianoteollisuus uranuurtaja". Tämän kirjaksi sidotuksen vuosikerran voi tilata HelMet-tietokannasta, missä sen osoite on
http://luettelo.helmet.fi/record=b2187989~S9*fin
Itsekään en löytänyt suoria Hellas-pianoon liittyviä artikkeleita tämän enempää. Voi vaatia itsenäistä tutkimusta tämä aihe.
Heikki Poroila
Juhani Aho kirjoitti teoksensa suomeksi – häntä pidetään suomalaisen proosatyylin merkittävänä kehittäjänä. Tietoa Ahon tuotannosta löytyy kansallisbibliografiasta Fennicasta http://fennica.csc.fi
Sieltä selviävät myös erikieliset käännökset. Kirjastoissa on saatavilla useita Ahoa käsitteleviä teoksia, esimerkiksi Juhani Niemen teos Juhani Aho (SKS 1985).
Tässä vielä muutama nettilinkki:
http://www.yle.fi/venny/
http://www.kansallisbiografia.fi/
Maria on alkuperältään heprealais-aramealainen etunimi. Sen merkitys on epäselvä, mutta tutkijat ovat esittäneet sen tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Maria on kristikunnan yleisin naisen etunimi eri muunnoksineen. Näin pitkälti siksi, että se on Jeesuksen äidin etunimi.
Nimen alkuperä on siis kansainvälinen, mutta se on suomalaiseen almanakkaan kuuluva ja Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa yleinen etunimi. Täysin alkuperältään suomalaisiksi etunimiksi voidaan katsoa suomalaisen kansanperinteen nimet, joita löytyy esimerkiksi Suomen kansalliseepos Kalevalasta.
Sanna nimi on kutsumamuoto nimestä Susanna. Susanna tarkoittaa hepreaksi liljaa. Vanhan testamentin apokryfikirjoissa Susanna on...
