Tekijänoikeuslaissa on oma pykälänsä (17) teosten saattaminen vammaisten käytettäviksi, mutta sitä ei voi soveltaa yleisiin vanhusten hoitolaitoksiin.
Kirjastosta lainatun elokuvan katsominen vanhuksen omassa huoneessa on ilman muuta sallittua yksityistä käyttöä, mutta elokuvien esittäminen yhteisessä tilassa ainakin lähtökohtaisesti edellyttää lupaa, ellei tallenteella tällaista lupaa ole valmiiksi.
Heikki Poroila (24.2.1011)
Valo liittyy kynttilänpäivään (2.2.) ja talven alkavan väistymisen synnyttämiin mielikuviin. Valon nimipäivähän on kynttilänpäivän jälkeisenä päivänä. On arveltu, että Blasiuksen karjalainen muunnos Valosi olisi edesauttanut Valon tuloa etunimeksi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Valon Lukillianos-nimeen.
Matias on lyhentymä heprealaisista nimistä Mattatias ja Mattitja, jotka tarkoittavat 'Jumalan lahjaa'. Suomen almanakassa nimen kirjoitusasu on vaihdellut, eri muotoja ovat esim. Matthias, Mathias, Mattias.
Lisätietoja saat esimerkiksi lähteenä käytetystä Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY).
Olisiko kyseessä Jorma Kurvisen kirjasarja Susikoira Roi? Siitä on tehty myös televisiosarja, https://areena.yle.fi/1-4412122. Toinen koirasarja televisiossa on itävaltalainen Poliisikoira Rex, https://www.nelonen.fi/ohjelmat/poliisikoira-rex, löysin myös Kommissar Rex-nimisen kirjasarjan, mutten suomennosta siitä. Lisäksi on olemassa Joyce Strangerin kirja Paimenkoira Rex, jonka tarina sijoittuu Skotlantiin ja kirja on ilmestynyt suomeksi 1969. Tämä on yksittäinen kirja, ei sarja.
Kirja on laitettu käsikirjastokappaleeksi, koska se on melko huonossa kunnossa, ilmaisesti paperin haurauden ja runsaan lukemisen vuoksi. Vanhoja Millerin kirjoja on myös niin vähän enää jäljellä, että niitä halutaan varjella katoamiselta tai rikkoutumiselta.
Millerin kirjaa voi kuitenkin halutessaan lukea Pasilan kirjastossa, vaikka sitä ei kotilainaan annetakaan. Kirjan saa varastosta pyytämällä sitä Pasilan kirjaston palvelutiskillä.
Tarkoitatko Eeva Heilalan runokirjoja? Joroisten kirjastossa ja muissa Lumme-kirjastoissa on monia hänen kirjojaan. Alla olevasta linkistä löytyvät tiedot kirjoista:
https://lumme.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lo…
Jos haetaan DVD-elokuvia, niin kokoelmat ovat suunnilleen yhtä suuret. Helmet 12 483 ja Piki 12 328 osumaa. Piki-kirjastojen kokoelma päihittää Helmet kokoelman, jos haetaan vain DVD-levyjä eli musiikkia, elokuvia, kielikursseja yms. samalla haulla. Silloin Piki kokoelma on 20 903 ja Helmet kokoelma 17 316.
(Tarkennettu haku, hakutermi * ja rajaus DVD sekä tarvittaessa genre elokuva)
Runo Smärtan on ilmestynyt alun perin vuonna 1916 Edith Södergranin teoksessa Dikter. Lisäksi se löytyy esimerkiksi näistä kokoelmista:Södergran Edith: Samlade dikter (Wahlström & Widstrand, useita painoksia)Södergran Edith: Edith Södergrans dikter (Schildt, 1940)Verkossa runon voi lukea Project Runebergin sivuilta ja Litteraturbanken-palvelusta:https://runeberg.org/sodrgran/01_64.htmlhttps://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/S%C3%B6dergranE/titlar/Dikter/sida/100/etext
Kanadalainen Ann-Marie MacDonald (s. 1958) on kirjoittanut useita näytelmiä, libreton Nic Gothamin oopperaan Nigredo Hotel sekä kaksi romaania, Fall on your knees (1996) ja The way the crow flies (2003).
Suomeksi MacDonaldilta on julkaistu hänen molemmat romaaninsa: Fall on your knees ilmestyi vuonna 1999 nimellä Armon yö ja The way the crow flies vuonna 2004 nimellä Linnuntietä.
Kannattaa kääntyä Myllypuron mediakirjaston puoleen. Siellä on studio kuvien, videoiden ja äänen käsittelyyn. Lähemmät tiedot sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Kaupunkiverstaalla on mediatyöasemia. Näistä lisää sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj…
Tässä olisi jonkinlaista lisää hiuksia käsittelevistä tietokirjoista:
A History of Women's Hairstyles 1500-1965 / Jean Keyes
Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow
Fashions in hair : the first five thousand years / Richard Corson
Fashions in hair : the first five thousand years / Richard Corson
Hairstyles ancient to present / Charlotte Fiell
Historical wig styling : ancient Egypt to the 1830s / Allison Lowery
Muoti-ilmiöitä antiikista nykyaikaan / Taina Luoma, Johanna Luoma-Tuominen
Tukka hyvin? / James Innes-Smith ja Henrietta Webb
Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio
Vedestä löytyy monista eri näkökulmista kirjoitettuja tietokirjoja, esimerkiksi vesihuoltojärjestelmän tai vesisuojelun näkökulmasta. Tässä olisi...
Robert Swindellsiltä on suomennettu neljä kirjaa, jotka ilmestymisvuosineen ovat:
Huone 13 (1991)
Hirviö (1992)
Lohikäärmeen sisällä (1993)
Kivikovat kadut (1994)
Ainakin Fono.fi -äänitetietokannasta voit hakea esimerkiksi aiheella, tekijällä tai kappaleen nimellä kappaleita ja listauksessa näkyvät kappaleiden nimet ja tekijät. Kannattaa ainakin kokeilla olisiko siitä apua!
Fono.fi: http://www.fono.fi/Default.aspx
Jos olet kirjoittanut kirjan ja se on lainattavana kirjastoissa, näet lainamääräsi kirjautumalla Sanaston asiakkuusjärjestelmään. Sanaston sivuilta on myös esim. vuoden 2019 lainatuimpien kirjojen listaus.
Helmet-kirjaston käyttämä kirjastojärjestelmä ei näytä lainamääriä asiakkaille (kuten esim. Pirkanmaan asiakasnäkymä). Lainamääriin on pääsy vain henkilökunnalla.
Singerin sarjanumeroluettelon mukaan tämä ompelukone on valmistettu lokakuussa 1935.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…
Sellaisilla suurta määrää tarkoittavilla ilmauksilla kuin satoja, tuhansia, kymmeniä tuhansia jne. tuskin on aivan täsmällistä määritelmää – lukuarvoista puhumattakaan. Niillä ilmaistaan eräänlaista epämääräistä paljoutta, jossa tarkkuus ei ole olennaista. Intuitiivisesti voisi ajatella, että jotta voidaan perustellusti puhua esimerkiksi "sadoista" ihmisistä, määrän täytyisi olla enemmän kuin sata tai pari sataa, mutta kuitenkin siinä määrin alle tuhat, että ylöspäin tuhanteen pyöristäminen tuntuisi asian tarpeettomalta paisuttelulta. Lähes tuhatpäisistä ja sitä suuremmista ihmisjoukoista mitä luultavimmin puhuttaisiin jo tuhat-pohjaisiin ilmauksiin turvautuen – tuhatkunta, toista tuhatta, tuhansia... Toisaalta, paljouden runsauden ja edes...
Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
