Tekijanoikeus.fi -sivustolla on kaikille kansalaisille kattavaa tietoa tekijänoikeudesta. Sivulla on kysymyslomake https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
He varmasti osaavat parhaiten vastata kysymykseen.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy vastauksia näihin kysymymyksiin vain osittain. Käsikirjastossa on teos 59.57108 Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja epämuodostumista. Teoksesta löytyy tilasto lasten syntymäpainoista vuodelta 1994.
Lisää tilastotietoja voit hakea osoitteista http://webstat.stat.fi/ ja http://www.stakes.info/
Stakesin sivuilta selviää, että näitä tietoja syntyneistä on tilastoitu v. 1987 alkaen. Tilastokeskuksen mukaan tällöin perustettiin Stakesin syntymärekisteri ja sairaalat alkoivat lähettää syntymätodistuksien kopiot Stakesiin. Stakes julkaisee tilastotiedotteita siitä painettuna ja internetissä. Tilastokeskuksen väestötilastoihin/arkistoon ei ole missään...
Huomautus V. C. Andrews TM (=tavaramerkki) on kirjailija Virginia (C.) Andrewsin kuoltua perustetun säätiön "tavaramerkki". Säätiö julkaisee teokset edelleen edesmenneen kirjailijan nimellä. (Lisäpainokset julkaistaan myös tavaramerkillä). Todellinen nimi: Andrew Neidermann
(Feenica)
Teoksia on suomennettu yhteensä yli kaksikymmentä.
Viimeksi on ilmestynyt uusintapainoksia vanhoista teoksista. Kustantaja on Gummerus, jonka nettisivuilla ei ole tällä hetkellä mainintaa Andrwesista tai uusista kirjoista häneltä.
Tässä tietoa kysymiesi nimien alkuperästä:
Jesse: Nimen Iisai kreikkalainen muunnos; hepr. Isai = Jumalan mies.
Joonas: Joona-nimen muunnos; hepr. Jonah = kyyhkynen.
Teija: Lyhentymä Dorotean muunnoksesta Toroteija; kreik. Dorotea = Jumalan lahja. Toisena vaihtoehtona on murresana teija (= karjakko, navettapalvelija), jota vastaa ruotsalainen murresana deja.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Olisikohan kyseessä ruotsalaisen kirjoittajaparin Anders Roslundin ja Börge Hellströmin dekkari Tyttö katujen alta (2010), joka kertoo ihmisistä Tukholman alla olevissa tunneleissa http://www.adlibris.com/fi/kirja/tytto-katujen-alta-9789510342886 .
Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaat voivat jättää kaukopalvelupyynnön, mikäli kysyttyä aineistoa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Helsinkiläisiltä ei peritä varausmaksun (5 mk) lisäksi muuta maksua silloin, kun aineisto saadaan lainaksi kotimaasta tai Pohjoismaista. Muissa kunnissa asuville kotimainen kaukolaina maksaa 25-40 mk ja pohjoismainen laina 50 mk. Pohjoismaiden ulkopuolelta tilattu laina maksaa 130 mk. Samoin jäljenteet ovat kaikille maksullisia. Niistä peritään lähettäjäkirjaston perimä maksu, joka vaihtelee kirjastottain, mutta on useimmiten 30-50 mk/alkava 10 sivua.
Kaukopalvelupyynnön voi jätttää joko kirjastossa tai Internetin kautta osoitteessa http://web.lib.hel.fi:7001/suomi/Kirjastot.fi/kaukop.htm...
Kyseessä on varmaankin Heinrich Böllin teos Tohtori Murken kootut tauot ja muita satiireja (Otava, 1978). Eräs kirjan novelleista kertoo suuressa radiotalossa työskentelevästä nuoresta tohtorista, joka editoi tunnettujen esitelmöitsijöiden puheita. Hän saksii nauhoilta talteen taukoja, säilyttää nauhanpätkät ja liimaa ne yhteen. Iltaisin kotonaan hän kuuntelee kuinka merkittävät miehet ovat hiljaa.https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/09/02/teetpa-mita-tahansa-sinua-tark…https://fi.wikipedia.org/wiki/Heinrich_B%C3%B6ll
Internetistä löytyi mm. seuraava sivu, jossa sanat ovat. Laulun nimi on Lapsuuden toverille.
http://www.expage.com/sorsaq
Sanat löytyvät myös Suuresta toivelaulukirjasta (osa 1, s.50).
Nuorisotyöstä löytyy eri näkökulmista runsaahkosti teoksia - tässä muutamia niistä, jotka löytyivät pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokannasta: Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä aseman lapsiin ja Walkersiin (2000); Kemppinen, Pertti: Nuoriso 2000 - nuorisotyön käsikirja (1999); Ilves, Kirsi: Stadi ja sen nuoret - nuorisotyötä Helsingissä 1948-1997 (1998); Cederlöf, Petri: Nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys... (1998); Katutyön opas / toim. Lahti, Isomäki, Tilus (1996); Nieminen, Juha: Nuorisossa tulevaisuus - suomalaisen nuorisotyön historia (1995); Järvinen, Kimmo: Elämä hallintaan - erityisnuorisotyön opas tekijöille (1993); Näkökulmia nuorisotyöhön / toim. Nieminen (1991); Vesikansa, Sari: Toimintaan nuorten kanssa -...
Osoitteessa http://www.promerit.net/salainen_asiakirja.htm mainitaan, että ”Hälsans faror” olisi tosiaan teoksen ”Terveyden vaarat” ruotsinkielinen versio, mutta en pysty asiaa tarkistamaan kirjoja vertaamalla, koska HelMet-kirjastoissa ei ole teoksen ruotsinkielistä painosta. On myös vaikea sanoa käytössä olevan tiedon perusteella, onko kirja kirjoitettu alun perin suomeksi vai ruotsiksi. Ehkä Kansalliskirjastossakaan ei ole asiaa pystytty selvittämään eikä siksi merkitty kumpaakaan käännökseksi. Suomenkielinen painos on julkaistu aikaisemmin, mutta varmuuden asiasta saisi kysymällä kustantajalta. Kustantajan yhteystiedot löytyvät yllä olevasta osoitteesta.
Ruotsinkielinen teos löytyy Fennica-tietokannasta nimellä ”Hälsans faror:...
Kyseiset kirjat ovat lainassa Töölön kirjastosta. Open road kirjaan kohdistuu jo 16 varausta, eli ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista vapaana. Lonkan Psykologia 1:stä on vuoden 2009 painoksesta yksi varaus. Kirjasta löytyy myös vuoden 2005 painos, joista yksi kappale olisi tällä hetkellä hyllyssä Rikhardinkadun kirjastossa.
Nils Ferlinin runokokoelma Barfotabarn sisältyy Ferlinin kolmen kokoelman yhteisteokseen Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit vuodelta 1990. Kokoelman on suomentanut ja julkaissut Leo Saukkoriipi. Teoksesta löytyy siis myös etsimänne runo Barfotabarn, jonka Leo Saukkoriipi on nimennyt suomeksi On hukassa sanas.
https://finna.fi
Ferlin, Nils: Surkimuksen lauluja; Outolainen; Lasit (suom. Leo Saukkoriipi, 1990)
Mario Benedettiltä on käytössäni olevien tietokantojen ym.
tiedonlähteiden mukaan käännetty suomeksi vain yksittäisiä novelleja.
"Miss muistinmenetys" löytyy Sulamit Reenpään suomentamana (Parnasso
1996:4) ja "Rumien yö" Tarja Härkösen suomentamana (Parnasso 1990:3).
Mainitsemaasi runoa tai novellia ei näillä tiedoin löytynyt.
Kirjastojen yhteistietokanta Melinda tietää kertoa, että julkaisu sisältyy sarjaan Kyläläisten kirjasia ja on sen 11. osa. Tarkat tiedot löytyvät linkistä https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/T4TDS4DMDFTA7Q8TDLC4TTK7N7C28RESQ4MVF54VRL9QJ3S65U-01755?func=full-set-set&set_number=024258&set_entry=000003&format=999
Sarjaa on saatavana ainakin Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä kirjaston verkkosivulla tai missä hyvänsä kirjaston toimipisteessä.
En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla.
Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa.
Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta...
