Käsittelyssä merkitsee sitä, että kirjastoon hankittu uusi teos on laitettavana lainauskuntoon. Yleensä,kun teos on tässä tilassa, sen voi odottaa saapuvan kirjastoon varsin pian.
On kuitenkin muistettava, että varaukset kohdistuvat pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunginkirjastojen lainattavaan aineistoon, joten on aivan mahdollista, että aikanaan saat jonkin muun kirjaston kuin Kauniaisten kirjan.
Lukuisilla järjestöillä ja yhdistyksillä on Suomessa omat, myös lainaustoimintaa harjoittavat kirjastonsa, joten mitään lainsäädännnöllistä estettä kirjaston perustamiselle ei ole. Kirjastojen lainausoikeuden perustana on tekijänoikeuslain 19§, jossa mainitaan "Kun teoksen kappale on tekijän suostumuksella myyty tai muutoin pysyvästi luovutettu, saa kappaleen levittää edelleen" eli laillisesti hankittuja teoksia voi antaa asiakkaille kotilainaksi. Poikkeuksen muodostavat elokuvateokset ja tietokoneohjelmat, joita ei ilman lupaa voi saattaa lainattavaksi yleisölle. Tekijänoikeuskysymyksistä saa tietoa esim. Heikki Poroilan Tekijänoikeutta kirjastoille -verkkojulkaisusta http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm ja...
Liittoutuneiden (USA ja Iso-Britannia) maihinnousua ranskalaiseen Pohjois-Afrikkaan 8.11.1942 kutsutaan nimellä Operaatio Soihtu (eng. Operation Torch). Operaation tavoitteena oli avata Välimeri merenkululle ja vaikeuttaa akselivaltojen sotatoimia Euroopassa. Liittoutuneiden joukkojen vahvuus oli yhteensä n. reilu 100 000. Tarkat määrät vaihtelevat hieman eri lähteissä. Vastassa olleiden ranskalaisten joukkojen yhteismäärä oli n. 60 000. Wikipedian mukaan liittoutuneista kuoli taisteluissa noin 480 ja loukkaantui noin 720. Ranskalaisista kuoli noin 1350 ja loukkaantui noin 2000.
Suomenkielisiä, varsinkaan tarkkoja, lähteitä tästä operaatiosta en saanut käsiini. Englannin kielistä materiaalia löytyy sekä kirjoina että internetistä....
Library PressDisplaytä voi käyttää Kokkolan kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla. Palvelua voi käyttää yhtä aikaa kolmelta eri tietokoneelta. Etäkäyttö esim. kotoa ei ole mahdollista.
Lehteä ei löydy enää Helmet-kirjastoista.
Helsingissä lehti löytyy kuitenkin Kansalliskirjastosta, käytettavissä vain lukusalissa.
http://finna.fi
Kansalliskirjasto, yhteystiedot http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Lehti kuuluu myös Haminan kaupunginkirjaston kokoelmiin.
http://kyyti.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3fteosid=E744FA38%2D268B%…
Lehtin saatavuutta voi selvittää Kirjastot.fi:n Frank-monihaulla. http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/
Käsittelyssä-tila tarkoittaa:
- uuden aineiston kohdalla, että aineisto on hankinnassa luetteloitavana ja tulossa kirjastoon lähitulevaisuudessa
- vanhemman aineiston kohdalla useimmiten, että aineisto on korjattavana.
Brittikirjailija Luke Jenningsin tuotantoa ei ole hakuni mukaan suomennettu, ainakaan Fennica-tietokanta ei häntä tunne. Hänen kirjojaan kuten Codename Villanelle on kuitenkin saatavana englanninkielisenä esim. Helsingin, Turun ja Tampereen kirjastoista. Voit tilata niitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Kysytty laulu on nimeltään Siksi kiitän. Sen on säveltänyt Tuula Hakkarainen ja sanoittanut Tuula Torikka.
Hakkaraisen tulkinta tästä kappaleesta on hänen cd-levyillään "Tuulessa soi" sekä "Sillalla". Kansalliskirjaston haun perusteella laulusta ei kuitenkaan ole julkaistu nuottiversiota.
Kappaleesta voi kuunnella näytteen Hakkaraisen kotisivulta. Sivulla on myös hänen yhteystietonsa, joten mahdollista nuottia voi halutessaan tiedustella suoraan häneltä.
Tuula Hakkaraisen kotisivu
Tuulessa soi -cd-levyn tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa
Kappaleen nuotit on julkaistu Ranskassa Céline Dionin nuottikokoelmalla "On ne change pas". Tätä ei kuitenkaan löydy mistään Suomen kirjastosta. Voit koittaa tilata sen muualta Euroopasta kaukolainana. Kaukolainapyynnön voit tehdä vaikkapa Pieksämäen kirjaston kautta.
Löysin internetistä kappaleen sanat, sointumerkinnät ja kitara-tabit osoitteesta: http://www.e-tabs.org/tab/garou/sous_le_vent
Sointumerkkien avulla kykenet varmaankin laatimaan oman pianosovituksen kappaleesta.
Linkki:
http://www.note4piano.com/EN/catalog.php?action=showitem&numart=BEUS0231
Valitettavasti Loisto-kirjastojen kokoelmissa ei kyseistä tv-sarjaa ole. Kaukolainana sen voi tilata sinulle tänne tulevaksi, sillä VHS löytyy esimerkiksi Turusta.
Kaukolainaus on maksullista palvelua, joka tässä tapauksessa maksaa 3 euroa.
Energiamittari toivottaisiin palautettavaksi siihen kirjastoon, mistä se on lainattu. Asian voisi tietysti vielä varmistaa Itäkeskuksen kirjastosta puh. 31085090.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/yhteystiedot/
Kyseessä voisi olla Annikki Setälän Pikkunoita, joka on ilmestynyt vuonna 1959. Kirjassa pikkunoita päättää muuttaa itsensä vuoden ajaksi Uula-pojaksi ja jäädä asumaan Lapin taloon. Ihmisten parissa hän kokee seikkailuja mutta joutuu myös ristiriitaisiin tilanteisiin. Kansikuvassa noita juoksee hameitaan pidellen.
Kirja on julkaistu kahdesti Lasten toivekirjasto -sarjassa, ja vaikka kansi on erilainen, itse kuva on molemmissa sama. Se löytyy mm. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au912e2a0a-73e5-432b-9f24-4c73a7b3443f.
Ekirjaston toimittaja vastaa näin: Mikäli teos on jo jollain palvelimella, ja se on vapaasti käytettävissä, se voidaan linkittää eKirjastoon.
Mikäli teos ei ole millään palvelimella, niin periaatteessa se voitaisiin viedä Digiin (https://digi.kirjastot.fi) ja sieltä sitten linkittää eKirjastoon. Tämä on kuitenkin vähän sellainen "paikkausratkaisu", koska tällaisille vapaasti käytettäville teoksille ei ole olemassa mitään yhteistä.
Selkein ratkaisu voisi siis olla se, että teos tulee välittäjän kautta eli että tekijät tarjoavat teoksen Ellibsin ja Biblion kautta tarjottavaksi. Varsinkin, jos teoksen käyttöön liittyy jotain rajoituksia, niin silloin erityisesti Ellibsin ja Biblion kautta.
Siltavuori on suomalainen sukunimi, jota ei mainita Suomalaistetut sukunimet -listauksessa.
Lähteet:
Suomalaistetut sukunimet. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaistetuista_sukunimist%C3%…
Sukunimi-info: Siltavuori. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/siltavuori.html
Ainiala, Saarelma & Sjöblom: Nimistöntutkimuksen perusteet. SKS, 2008.
Parkkonen Oy toimi sekä kaupan että teollisuuden alalla. Eino Parkkosen johtama yritys oli "matka- ja nahkatavarain tukku- ja vähittäisliike", minkä lisäksi sillä oli vuodevaatetehdas. Parkkosella oli myymälät Hämeenkadulla (Hämeenkatu 12) ja Hämeenpuistossa (Hämeenpuisto 31); tehdas sijaitsi Kangasalla.
Valitettavasti Electrelanen The Valleys -kappaleen nuottia ei löydy suomalaisista kirjastoista. Tarkistimme myös Library of Congress -tietokannasta, mutta Electrelane-hakusanalla löytyy vain äänitteitä. Ilmeisesti yhtye ei siis ole julkaissut nuottikirjoja.
Valitettavasti ei.
Espoon kirjastot poistavat vuosittain vanhoja lehtiä ja niitä on hetken (muutaman viikon) tarjolla kirjojen kierrätyshyllyissä.
Kierrätyshyllystä lehtiä voi ottaa ilmaiseksi.
Poistolehtiä ei voi varata.
Valitettavasti tuolla tiedolla en löytänyt vastausta.Oliko kirja kuvakirja, satukirja vai nuorten romaani?Mitä muuta muistat kirjasta?Muistelen, että Aku Ankan taskukirjoissa on ollut tuollainen suomennos. En kuitenkaan muista missä niistä.
Viron sotamuseon Eesti ohvitserid 1918-1940 -tietokannasta löytyy teloitetut upseerit, mutta tietokanta ei nähdäkseni mahdollista meriupseerien suodattamista erilliseksi listaksi. Teloitetut meriupseerit löytyvät nimellä hakemalla myös Eesti Kommunismiohvrid 1940–1991 -muistomerkin tietokannasta, mutta meriupseerien suodattaminen erilliseksi listaksi ei näyttäisi olevan tässäkään mahdollista. Tietokannan lähteissä mainittu Peter Kaasikin koostama luettelo Kommunistliku terrori läbi hukkunud Eesti ohvitseride nimestik ei ole virolaisten kirjastojen Ester-tietokannan perusteella julkaistu. Mahdollista erillistä meriupseerien listausta voisi yrittää tiedustella esimerkiksi Viron historiallisen muistin instituutista: https://...
Internetistä löytyy useitakin Aku Ankan sukua koskevia sivuja. Esimerkiksi Don Rosa's Duck Family Treen (http://duckman.pettho.com/tree/finnish.html) mukaan Mummo on poikien äidin isän äiti eli isomummi.
Aku Ankka on vanha tuote ja eri ihmiset ovat olleet sitä tekemässä, joten
sukulaisuussuhteistakin on eri tulkintoja. Aku Ankan sukupuita löytää esim.Google-haulla hakusanoilla aku ankka sukupuu.
