Kirjoita Outi-kirjaston etusivulla olevaan hakuruutuun sana Juopuli ja klikkaa suurennuslasia. Saat ensimmäiseksi hakutulokseksi ensimmäisen etsimäsi kirjan.
https://outi.finna.fi/Record/outi.945121
Mene uudelleen etusivulle ja kirjoita hakuruutuun Kivikaudelta euroon ja klikkaa uudelleen suurennuslasia.
Saat hakutulokseksi toisen etsimäsi kirjan. https://outi.finna.fi/Record/outi.695418
Jos sinulla on kirjastokortti ja siihen liittyvä pin-koodi, voit vaikka varata kirjat.
Tämän listauksen mukaan ensimmäisessä elokuvassa äänen antaa Henry Czerny, toisessa Anthony Hopkins ja kolmannessa Billy Crudup. Oletettavasti myöhemmissä elokuvissa äänenä on saman kaavan mukaan orgaanisatiota tai tehtävää johtavaa henkilöä kulloinkin esittävä näyttelijä.
Nicolas Slonimskyn kirjasta Baker's biographical dictionary of twentieth-century classical musicians löytyi muutama rivi Miguel Sandoval -nimisestä
säveltäjästä, joka syntyi Guatemalassa 1903 ja kuoli Yhdysvalloissa 1953. Hän oli myös pianisti ja kapellimestari. Hänen tuotannostaan mainitaan nimeltä vain
sinfoninen runo Recuerdos en un paseo. Lisäksi hän sävelsi lukuisia pianoteoksia ja lauluja. Ääniteluettelossa R.E.D. classical catalogue 1999 on
mainittu muutama hänen laulunsa (Ave Maria, Eres tu, Sin tu amor, The slave market, They all dance the samba).
Aineistotietokannastamme löytyi kolme suomenkielistä kirjaa aiheesta:
Heinonen, Sauli:Kamppailuvalmennus : judo, karate, taekwondo, paini, nyrkkeily, potkunyrkkeily / Sauli Heinonen ; [kuviot ja taulukot: Sauli Heinonen] ; [valokuvat: Pekka Lehdes ja Juhani Rintakumpu]
[Helsinki] : Suomen painiliitto, 2000;
Lewis, Peter:Taistelulajien maailma / Peter Lewis ; suomentanut Kimmo Kankaanpää,Hämeenlinna : Karisto, 1998 ja
Mitchell, David
Itämaiset itsepuolustuslajit / David Mitchell ;käännös: Tuula Sandström ; [valokuvat: Andy Crawford]
Porvoo : WSOY, 1997 Saatavuustietoja voit katsoa Helmet-aineistohaussa osoitteessa www.helmet.fi
Kysyitte kirjaa:
92.89
Suur-Sodankylän historia /(julk. Suur-Sodankylän historiatoimikunta.
1 / Aimo Kehusmaa, Samuli Onnela
1995 (Jyväskylä: Gummerus)
ISBN 951-96796-2-6
Kirja löytyy Lapin maakuntakirjastosta Rovaniemeltä ja muualtakin Lapin läänin kirjastoista. Voimme tilata sen teille kaukolainana (Rekku). Hinta on 2 €. Ottakaa yhteys Kemin kaupunginkirjaston tietopalveluun, niin asia hoituu.
Yhteystiedot ovat puh. 016- 258 252, email: kirjasto-info@kemi.fi .
Vuonna 2007 ilmestyneessä "Suomalainen paikannimikirja" (julkaissut Korimaisten kielten tutkimuskeskus) kerrotaan ett "Levi" on lainattu saamenkielestä mutta että tarkempaa alkuperää ei ole tiedossa. Norjassa ja Ruotsissa on mahdollisesti samankantaisia paikannimiä, mutta varmaa tietoa ei ole kantasanasta.
Yllämainittu kirja löytyy kirkkonummen kirjastosta.
Maakuntakirjastojen yhteistietokanta Frank ei antanut yhtään suomennettua teosta Jarosław Iwaszkiewiczilta, ainoastaan puolankielisiä. Kansallisbibliografia Fennicastakaan ei löytynyt. Mikäli englanninkielisestä tekstistä on apua, Linda-tietokannasta löytyi teos: The birch grove and other stories, mikä sisältää tekstin ” The Wilko girls”. Teos on Helsingin yliopiston kokoelmissa.
Kallion kirjaston Satukortiston mukaan satu "Kun nuket karkasivat" sisältyy Sylvi Kauhasen kirjaan "Tinasotamiehen anoppi ja muita satuja" (WSOY, 1944). Kirja sisältää myös seitsemän muuta satua ("Koira parantolassa", "Lumiukkojen kokous", "Mansikkakuninkaan tytär", "Nalle laivapoikana", "Oudin kultakannel" ja "Satu Mustasta Pekasta").
Kirja kuuluu joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Kyseiset kirjastot löytyvät helposti Frank-monihaulla (ks. linkki alla). Sinun kannattaa kysyä omasta lähikirjastostasi mahdollisuutta tilata kirja kaukolainaan.
http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Asia näyttää kiinnostaneen muitakin, keskustelua (joka tosin menee syrjään asiasta)
http://keskustelu.suomi24.fi/t/2461437/saaristoni
Kirjan suomennos (Elvi Sinervo) on muuten kolmisenkymmentä sivua laajempi kuin alkuteos ja siinä tekijä liikkuu selvästi paikallistetussa ympäristössä eli Inkoon Barösundin maisemissa. Samassa yhteydessä käsitellään kuitenkin myös Bengtskärin majakkaa, joka sijaitsee melko etäällä Barösundin maisemista.
Ehkä Tikkanen on kuitenkin kirjailijan vapaudella koonnut kirjansa materiaalin eri puolilta Suomen saaristoa.
Tikkanen, Henrik
Minun saaristoni. - Tammi, 1970
Helpoiten tekstipätkä löytyy itse kirjasta. Netistäkin pätkiä voi löytyä, mutta ne saattavat olla mukaellen lainattuja tai laittomasti kopioituja.
Kirjan tekstiä ei saa kopioida julkisesti esitettäväksi esim. internetissä ilman tekijän lupaa. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/tekijanoikeus/
Kirjaa löytyy onneksi monen Vaski-kirjaston hyllystä. https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=p%C3%A4in+porkkalaa&type=AllFields
O'Farrellin tuotannosta on käännetty suomeksi vain kaksi kirjaa, Varoitus tukalasta helteestä ja Käsi jota kerran pitelin. Näiden jälkeen häneltä on ilmestynyt kirjoja, joita ei ole käännetty, joten näyttää varsin epätodennäköiseltä. Kannattaa laittaa palautetta kustantamoille, että käännöksiä toivotaan - aiemmat käännökset ovat tulleet S&S-kustantamolta.
Lapsille suunnattuja kuva- ja tietokirjoja vanhempien eroamisesta on kirjoitettu paljon. Tässä niistä muutamia:
Cole, Babette: Avioerotus
Eyen, Cécile: Pikkusuden kaksi kotia
Gray, Kes: Rakkausliima
Juholla on kaksi kotia : puhutaan avioerosta lapsen kanssa
Kaskinen, Anna-Mari: Koti kahdessa sydämessä : kun isä ja äiti eroavat
Katajavuori, Riina: Kaksi kotia
Rinnevuori, Esko: Pasin kaksi kotia
Tonteri, Maisa: Okko Oravan kaksi pesää
Walsh, Melanie: Minulla on kaksi kotia
Avioeroa käsittelevien kirjojen lisäksi viime vuosina on ilmestynyt runsaasti erilaisia tunnetaitokirjoja.
Esimerkiksi Felicity Brooksin Monen sortin tunteet -kirja voisi sopia tähänkin tilanteeseen: ”Raikkaasti kuvitetussa pienten tietokirjassa otetaan...
Valitettavasti kukaan vastajistamme ei tunnistanut runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi...
Tässä muutamia nettisivujua Marmariksesta
http://www.aboutmarmaris.com/
http://www.marmaris-online.com/
http://www.marmaris.org/
http://www.kusadasitravel.com/marmaris.html
Kaisa katsotaan usein Kaisun rinnakkaisnimeksi. Joskus liitetään Kasinaan, joka oli marttyyri 300-luvulla. Toisinaan Kaisu-nimen katsotaan tulleen Katariinasta. Kannattaa tutustua myös kirjaston nimikirjoihin, esim. Kiviniemi, Rakkaan lapsen monet nimet sekä Lempiäinen, Suuri etunimikirja.
Seuraavissa kirjoissa ja kirjailijoissa saattaisi olla jotain samaa kuin Pohjoinen yökirja -teoksessa. Sivistys- ja kulttuurikritiikkiä, runollisen pohdiskelevaa tunnelmaa, ilmaisuvoimaista kieltä, parhaassa tapauksessa niitä kaikkia.Hanna Kuusela: Syytös – muuan akateeminen komitragediaMinna Lindgren: Sivistyksen turha painolastiAli Smith: Vuodenaika-kvartetti (Syksy, Talvi, Kevät, Kesä)Margaret Atwood: PoikkeustilaRiitta Jalonen: KirkkausJoan DidionDeborah Levy Jos Oulu miljöönä kiinnostaa, näistä kirjoista löydät naisia Oulussa:Anu Kaipainen: Arkkienkeli OulussaEssi Kummu: Hyvästi pojat
