Löydät linkin omiin tietoihisi HelMet-sivuston vasemmasta ylälaidasta suuren HelMet-logon vierestä. Tässä on kohta 'kirjaudu' ja 'Selaa ja uusi lainojasi. Tee varaus. Muokkaa tietojasi.' Kummasta tahansa kohdasta klikkaamalla pääset kirjautumaan omiin tietoihisi.
Sellaisia puulelujen teko-ohjeita, jotka on julkaistu 1930-luvulla, löytyy kovin niukalti. Pasilan kirjaston kirjavarastossa on Lauri Kaislan ”Kansankoulun veistopiirustuksia osat I ja II” (WSOY, v.1936). Niissä on ohjeet potkulaudan, ohjattavan kelkan, junan, kilpa-, linja- ja kuorma-auton tekoon. Vilho Setälän ”Taitokirjassa” (Otava, v. 1952; aiemmalta nimeltä Kodin taitosanakirja, v. 1935) on ohjeet esim. sahuriukon, hyrrän ja tikapuuvoimistelijan tekoon. Pasilan kirjavarastossa on myös v. 1912 painettu Jaakko Laurilan "Leikkikalupiirustuksia etupäässä kansakoulujen käsityöopetusta varten” (WSOY). Setälän kirjat löytyvät HelMet-kirjastojen aineistohausta, muut yllämainitut eivät näy siinä vielä toistaiseksi.
Uudempia kirjoja vanhojen,...
FILI:n ja SKS:n Käännöstietokannan (http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN) mukaan Inkeri Väänänen-Jensenin ja K. Börje Vähämäen kääntämä Finnish short stories -kokoelma sisältää Maria Jotunin novellit Love, When you have feelings, Death ja The girl in the rose arbor. Kokoelmasta on olemassa useita eri painoksia. Ainakin vuoden 1991 (ISBN 0-941016-82-X) ja vuoden 2000 (ISBN 1-57216-030-6) painokset sisältävät em. novellit.
Finnish short stories -kokoelmaa ei ole Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta sitä on saatavilla muista kirjastoista kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä verkkosivujemme kautta osoitteessa http://www.tampere.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjastot/lainaus-ja-pala….
Yritystalous -lehti tulee Oulun kaupunginkirjastoon. Kopiot maksavat 1 mk/sivu.
Tämän vuoden lehdet eivät ole lainattavissa, mutta aiempina vuosina ilmestyneitä on mahdollisuus lainata käsikirjastosta. Lehtien laina-aika on viikko. Lista Oulun kaupunginkirjastoon tilatuista lehdistä on osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/lehdet.htm
Lehtiartikkelihaulla Aleksi-tietokannasta (käytettävissä kirjastossa) löytyi 67 lehtiartikkelia asiasanoilla asiakkaat, tyytyväisyys.
Asiakastyytyväisyyttä koskevia kirjoja voi etsiä Internetistä aineistotietokannastamme käyttäen kahta asiasanaa asiakkaat, tyytyväisyys. Tietokantamme on osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Sieltä löytyvät esim.. seuraavat kirjat:
Rope, Timo:...
Kollega vinkkasi, että Internet Movie Car Database –sivustolta löytyy tuloksia, missä elokuvissa tai tv-sarjoissa mitäkin autoa on näkynyt: https://www.imcdb.org/search.php?resultsStyle=asList&sortBy=0&make=Renault&model=4&page=1.
Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Koululaisen vuosikerrat 1966-1974 on selattu läpi, eikä niistä valitettavasti löytynyt tätä runoa. Ylipäänsä näissä lehdissä oli hyvin vähän runoja. Ehkä runo on kuitenkin jostain muusta lehdestä.
Oikea kirjoitusasu on: Crewe, Bob. Frankie Valli & The Four Seasons Anthology sisältää noin kymmenen Crewen sävellystä, mm. Can't take my eyes off you. Tämä cd-levy kuuluu ainakin Kallion kirjaston ja Tikkurilan kokoelmiin. Pääkaupunkiseudun saatavuuden näet nettiosoitteesta http://www.libplussa.fi Suosittelemme nettiosoitetta http://www.allmusic.com musiikin hakuun.
Kysyt asiaa Helsingin kaupunginkirjastolta, ja oletan, että lainasi ovat Helsingin kaupunginkirjaston lainoja. Vakitettavasti et voi uusia lainojasi tuon maksun takia. Ei ole oikein muuta mahdollisuutta kuin palauttaa lainat (joku muukin voi ne palauttaa, jos et itse pääse) niin pian kuin mahdollista ja maksaa maksut. Näin saat lainausoikeutesi takaisin.
Suomalaista uutta jännityskirjallisuutta on käännetty venäjäksi valitettavan vähän. HelMet-kirjastosta löysin alkuhätään kaksi kappaletta:
- Leena Lehtolainen / Mednoje serdtse: detektiv (2006)
- Hannu Luntiala / Poslednije soobtsenija (2008)
Alla linkit näiden teosten sijaintietoihin sekä linkki kaikkiin HelMetin venäjänkielisten dekkareiden hakutulokseen:
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/alehtolainen/alehtolainen/1%2C1%2C9…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/aluntiala/aluntiala/1%2C1%2C9%2CB/e…?
http://www.helmet.fi/search~S4*fin?/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=/Xj{232}annityskirjallisuus&searchscope=4&m=1&l=rus&b=&SORT=DX&Da=&Db=&...
Monissa kirjastoissa on mahdollisuus musiikin kuuntelemiseen kirjaston tiloissa, ja tällaisissa kirjastoissa on tarjolla asiakkaille myös kuulokkeita. On myös mahdollista, että kirjastossa on varauduttu kuulokkeilla myös tietokoneiden kanssa työskentelyssä. Kaikissa kirjastoissa kuuntelemisen mahdollisuutta ei kuitenkaan ole.
Asia selviää vain kysymällä suoraan vaikka puhelimitse siitä kirjastosta, jossa kysyjä haluaisi YouTuben videoita kuunnella. Kaikkien pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://helmet.fi sivun oikeassa reunassa olevasta Löydä kirjastosi -kohdasta.
Heikki Poroila
Kappale löytyy useista nuottikirjoista, esimerkiksi:
Rockferry. London : Faber Music, 2008
Kitarahitit. Helsinki : F-kustannus, 2009
My #1 Songs. London : Wise, 2009
Nuottikirjat ovat Vaara-kirjastojen kokoelmissa, osa Joensuun pääkirjastossa ja osa muualla. Hae täältä: https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-search.pl
Espoon kirjastoista valokuvanegatiivien skanneri on Sellossa ja Isossa omenassa. Valopöytää ei ole, mutta skannerilla voi muokata negatiivia. Valitettavasti nämä palvelut eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä käytössä korona-ajan takia.
Helsingin Keskustakirjasto Oodissa on käytössä mediatyöasemia joilla voi skannata dioja, negatiiveja ja valokuvia. Ajan voi varata Varaamo-palvelun kautta: https://varaamo.hel.fi/
Kyseessä on laulun Maataloustuottajien marssi ensimmäinen säkeistö. Sanat ovat Pauli Karin, sävellys Yrjö Kilpisen.
Helmet-kirjastosta löytyvät laululle nuotit laulukirjasta Laulun taika : Nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja. Äänite on ilmeisesti olemassa vain Ylen kokoelmassa.
En löytänyt englanninkielisiä käännöksiä kysymistäsi runoista. Runebergin teoksista on käännöstietokannan mukaan käännetty kokonaisuudessaan ainoastaan Vänrikki Stålin tarinat, Kuningas Fjalar, Lotta Svärd ja Nadeschda. Hänen runojaan on myös yhdessä useiden eri kirjoittajien runoja sisältävässä Anna Krookin käännöskokoelmassa, mutta sen tarkempaa sisältöä tietokannoista ei valitettavasti löydy. On kuitenkin mahdollista, että joku noista runoista löytyisi tuosta kokoelmasta.
Lähteet
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Songs of the North : a collection of poems : English version by Anna Krook, 1926 (ilmestynyt myös nimellä...
Ei liene olemassa tutkimuksia, joissa kokonaisvaltaisesti otettaisiin huomioon päästöt polkupyörien tai muiden kulkuneuvojen valmistuksesta teiden tai raiteiden tai muun infran rakentamiseen. Tai ainakaan minä en tällaista kaiken kattavaa tilastoa löytänyt. Tiedä sitten, missä määrin on edes mahdollista laatia laskelmia kattaen infran ja liikkumisen päästöt, koska muuttujien määrä kasvaa vääjäämättä isoksi.Mutta pienemmistä kokonaisuuksista, kuten polkupyörän valmistamisen, asfaltoinnin tai raideliikenteen päästöistä, on löydettävissä tietoa. Ehkä niiden pohjalta pystyisi jotain karkeita arvioita tekemään kokonaispäästöistä. Alla kerättynä joitain linkkejä aihepiirin päästötietoihin.hsy.fi. Loppuraportti. Raiderahti: Osallistava...
Darren Shanilla ei ole Sielujen saari -nimistä kirjaa. Mikäli tarkoitat Shanin Sielujen järvi -kirjaa, joka on Darren Shanin tarina -sarjan 10. osa, siinä on minäkertoja (Darren).
Vanhat nen-päätteiset sukunimet ovat usein itäsuomalaisia. Itä-Suomessa sukunimet otettiin ylipäätään käyttöön paljon aiemmin kuin Länsi-Suomessa, jo 1500-luvulta alkaen. Näissä nimissä esiintyy usein suvun kantaisän nimi (esim. Mielikkä > Mielikäinen, Toivo > Toiviainen, Herman > Hermunen) tai lisänimi (esim. Mustaparta > Partanen). Länsi-Suomessa oli tyypillistä, että henkilön nimeen liitettiin asiakirjoissa talonnimi lisänimeksi. Jos siis muutti uuteen paikkaan, myös nimi muuttui sen mukaan ja Alatalosta saattoi tulla Koivuniemi. Länsi-Suomessa sukunimet tulivat laajemmin käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella. Silloin otettiin nimiksi paitsi ennestään tuttuja talonnimiä, muodostettiin myös paljon uusia sukunimiä....
Agnetan perinteinen suomalainen vastine on Aune, jonka nimipäivä on 21.1. Tuolla samalla päivällä oli ennen (viimeksi v. 1907) meikäläisissäkin kalentereissa sellaisia nimimuotoja kuin Agneta, Agnes, Agne ja Agneeta.
Nykyisessä Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Agneta on samoin 21.1.
Vanhoja suomalaisia kalentereita luettavissa osoitteessa
http://almanakka.helsinki.fi/
Etunimet / Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. p. - Otava, 2005.
