Sulasol ry:n sivulla on selattavissa varsin laaja Sulasolin julkaisemien diskanttikuoronuottien luettelo. Luettelo on tekijän mukaan aakkosissa, musiikkityylin mukaan sitä ei ole ryhmitelty.
http://www.sulasol.fi/nuotit/diskanttikuoro/
Lähimmän kirjaston kuoronuottikokoelmia voi tutkiskella sen verkkokirjastosta valitsemalla (tarkassa haussa) hakukriteeriksi luokka ja kirjoittamalla siihen 78.3413 (naiskuorojen luokkanumero) sekä valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Outi-kirjastojen kokoelmista tehdyn tällaisen haun tulos löytyy tästä linkistä: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=NOT&booC=NOT&dat0=78.3413&dat1=heng…;
Listauksessa nuotin nimestä klikkaamalla näkee, mitä kappaleita nuotti sisältää. Monet kuoronuotit sisältävät...
Nicaragualaiselta runoilijalta Rubén Daríolta (1867 – 1916) on luettavissa vain muutama suomennos. Runot "J. Enrique Rodolle" (A J[ose] Enrique Rodo) ja "Sonatina" (suom. Saima Harmaja) löytyvät teoksesta Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 7 : Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY, 1954). "Runoilijat! Jumalan tornit!" (¡Torres de Dios! ¡Poetas!, suom. Aale Tynni) sisältyy antologiaan Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa (WSOY, 1957 ja 2004).
Antologiat ovat lainattavissa mm. Vaski-kirjastojen kokoelmista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.biografiasyvidas.com/biografia/d/dario_ruben.htm
https://vaski.finna.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -sivustolla on tiedusteltu tällaista asiaa Ylen urheiluselostajilta.
Koska peli kulkee nopeasti ja TV-lähetyksissä on pieni viive, selostaja ei voi pelkästään tuijotella vastaanotinta. Lähetyksestä kuitenkin näkee hidastukset ja lähikuvat. Ylen urheiluselostajat kertovat, että selostajan tulisi opetella pelaajat sekä numeron että myös hahmon ja luistelutyylin mukaan, nimet kun harvoin erottuvat selästä omin silmin. Jos tuntee pelaajien pelipaikat niin sekin luultavasti auttaa, myös tutkimustyö ennen pelejä.
http://www.kysy.fi/kysymys/nakeeko-jaakiekkoselostajat-selostamoista-hyvin-pelaajien-numerot-ja-nimet
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jaakiekkoselostaja-tarvitsee-...
Omia tietoja ei enää ainakaan pitäisi löytyä muualta kuin terveydenhuollon uusista palveluista, esim.tuosta mainitsemastasi Omakannasta. En valitettavasti löytänyt meidän arkistostammekaan tätä tietoa.
Maksutonta Nyky-Suomen sanakirjaa internetin välityksellä ei ole käytettävissä.
Osoitteesta http://www.kotus.fi/kotus/ pääset Kotimaistan kielten tutkimuskeskuksen sivuille ja sieltä voit tiedustella onko tällaista internetin kautta käytettävää sanakirjaa tulossa.
Kalevi Keihäsen Keihäsmatkat Oy:lla on ollut ainakin kaksi osoitetta Lahdessa. Vuoden 1968 puhelinluettelossa osoitteeksi on mainittu Rautatienkatu 17, 2. kerros ja vuoden 1970 puhelinluettelon mukaan toimipiste on sijainnut osoitteessa Hämeenkatu 16. Molempien puhelinnumero on ollut 23 555. Wikipedian Keihäsmatkat artikkelissa on liitteenä kuva vuoden 1974 lehtimainoksesta ja siinäkin osoite on edelleen Hämeenkatu 16. https://fi.wikipedia.org/wiki/Keih%C3%A4smatkat
Samaisen artikkelin mukaan yhtiöllä oli vuosina 1972–1974 oma lentoyhtiö nimeltään Spear Air Oy, mutta sen tietoja ei Lahden vanhoissa puhelinluetteloissa ollut.
Internetiltä suomeksi löytyy vain Måns Gahrtonin teosesittelyjä. Kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia 1 on kerrottu Måns Gahrtonista ja myös luetteloitu hänen teoksiaan. Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta on usein kysytty tätä aihetta. Voit katsella entisiä kysymyksiä ja niiden vastauksia arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx panemalla hakuehdoksi 'gahrton'.
Molemmat kysymäsi kirjat ovat Turun kaupunginkirjastossa myös kuunnelmina. Tällä hetkellä kumpikin on lainassa pääkirjaston Saagasta, mutta Vaski-aineistorekisteristä löydät tiedot siitä, missä lähikirjastoissa on vapaita kappaleita.
Vaskissa kuunnelma on merkitty aineistolajilla äk, kuten äänikirjakin, niillä on kuitenkin eri luokat. Kuunnelman luokka on 83.2 (äänikirjan 85.12).
Raision kaupunginkirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä.
Toistaiseksi on ilmestynyt suomeksi vasta kaksi Windows 7:ää käsittelevää kirjaa, jotka molemmat löytyvät myös Raision kaupunginkirjastosta:
Karhula, Matti ja Pekka Malmirae: ”Windows 7 pikaopas” (Docendo, 2010)
Rousku, Kimmo: ”Windows 7: kotona ja toimistossa” (Docendo, 2009)
Englanniksi on olemassa useita muita teoksia Windows 7:stä, mutta niitä ei ole saatavilla Raisiosta eikä muistakaan Vaski-kirjastoista. Jos kuitenkin haluat tilata niitä kaukotilauksena muualta Suomesta, ainakin seuraavat englanninkieliset teokset voisivat antaa perustietoa Windows 7:stä:
Harvey, Greg: ”Windows 7 for Dummies” (Wiley, 2009)
Kotecha,...
Tiedossa ei ole, että Helmet-verkkokirjastossa olisi tällaisia ongelmia. Ainakin tällä hetkellä lainojen uusiminen ja omien tietojen muokkaaminen näyttäisi onnistuvan. Ehkä ongelma on ollut hyvin lyhytaikainen.
Ota uudelleen yhteyttä, jos ongelma ei ole poistunut.
"Lapsuus kuin sadekuuro" on esitetty TV 2:lla 2.11.1979. Ohjelman pituus on noin 18 minuuttia ja se perustuu Mirja Kuivaniemen runoihin. Runojen kuvituksena on käytetty luontokuvia Pohjanmaalta. Tämä tieto on saatu Ylen arkistosta, kirjasto-tietopalvelu@yle.fi
Peltolammin kirjaston kotisivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/peltola/ löytyy linkit sekä Multisillan että Peltolammin pieniin historiikkeihin. Jutuissa on mainittu myös muutama lähdeteos, joista saa lisätietoa.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy seuraava kirja: Reinikainen, Juha, Eränkäynnistä aluerakentamiseen: Peltolammi, Multisilta ja Lakalaiva. Kirja löytyy luokasta 92.843. Metsossa on myös nk. Pirkanmaa-kokoelma asiakkaiden käytössä ja sieltä löytyy Peltolammiseuran julkaisemaa Peltolammiseuran tiedotuslehteä (ensimmäinen numero vuodelta 1969) ja näistä lehdistä luultavasti saa hyvää ja tarpeellista informaatiota tutkielmaasi varten.
Seuraava merkkijono vastaa lähiten englannin ilmaisua "No pain": 没有痛苦. Tosin tämän voi kääntää myös muotoon "without the pain". Yleensäkin näiden käännösten kanssa on oltava varuillaan, koska harvoin tietty ilmaisu on yks' yhteen toisen kielen ilmaisun kanssa vaikka ajatus toki olisi kuta kuinkin sama.
On ilmestynyt kirja, jonka nimi on Varkauden rakennuskulttuuria : Varkauden kaupungin inventoitu rakennuskanta vuonna 1996. Siinä esitellään sivulta 61 alkaen Käärmeniemen - Lehtoniemen alueelta 23 rakennusta. Mukana on Isotalo; sen numero on 189 sivulla 76. - Niteitä on kokoelmassamme lainauspuolella ja käsikirjastossa ja varastossa.
Kyllä, pyrimme löytämään vastauksen kaikkiin asiallisiin kysymyksiin. Vastaajat ovat kirjastoammattilaisia, joten esim. lääketieteellisiin pulmiin, lakiongelmiin tms. ei palvelun kautta voi saada muita vastauksia kuin viitteitä alan kirjallisuuteen.
Kokkolan kaupunginkirjasto on hakenut laitteistoon hankintaan avustusta. Odotamme päätöstä. Toiveenamme on, että saisimme palvelun käyttöön syksyllä 2012.
Helsingin Töölön kirjastossa on maksuton asianajajapäivystys maanantaisin klo 17-19.30:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Tapaht…
Ensimmäisinä ehdokkaina mieleen tulevat Sininen laguuni (The blue lagoon, 1980) ja sen jatko-osa Paluu siniselle laguunille (Return to the blue lagoon, 1991). Molemmat on esitetty televisiossa useaan otteeseen; vuosituhannen vaihteen tienoilla kumpainenkin on nähty joulukuussa 2002 (7. ja 14.12.) ja touko-kesäkuussa 2003 (29.5. ja 1.6.)
