Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1068199612
löydät paljon eri maiden joulunviettoa koskevaa kirjallisuutta. Esimerkkinä voisi mainita Vuorenjuuri, Helena: Hyvää joulua, Merenkylä, Liisa: Joulukontti ja Vuolio, Kaisu: Suomalainen joulu".
Joistakin maista voi löytyä aineistoa yhdistämällä asiasana "joulu" maan nimeen, kuten esim.
"Iso-Britannia".
Hei!
Kyseisen sarjan katseluaika internetissä on päättynyt.
Viime vuonna sarjasta on ilmestynyt 3 levyn dvd, jota on hankkineet muutamat maakuntakirjastot. Voit tilata sitä itsellesi katseltavaksi kaukolainana esim. Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/kirjastot
Kohdasta Lomakkeet -> Kaukopalvelu avautuu tilauslomake sisältäen myös ohjeet ja maksut.
Voit myös jättää kaukolainapyyntösi puhelimitse lähimpään Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Aukioloajat ja yhteystiedot löydät täältä:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Varastokirjastossa on Vaari-tietokannan mukaan Mustanaamio-lehtiä vuodesta 1966. Niitä voi kysyä lähimmän kirjaston kautta kaukolainaksi! https://finna.fi . Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei vanhoja Mustanaamioita tosiaankaan löydy. Kansalliskirjaston kokoelmissa on lukusalikappaleet, joita voit kirjaston tiloissa käydä lukemassa.
Kyllä se pitää paikkansa. Energian määrä suljetussa järjestelmässä - jollainen myös maailmankaikkeutemme fyysikoiden näkemyksen mukaan on - energiaa ei synny eikä katoa, se vain muuttaa muotoaan tavoilla, jotka eivät aina ole arkijärjellä helposti havaittavissa.
Ydinvoimala hyödyntää atomiytimien sidosenergiaa sitä vapauttamalla, jolloin osa atomien massasta muuttuu hyödynnettäväksi energiaksi. Tuo ihmisen käyttöön vapautuva energia on siis ollut koko ajan olemassa toisessa muodossa, uutta on vain sen olomuoto.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
OECD.Stat -tietokannan polusta Health > Health Care Resources > Physicians löytyy tieto lääkäreiden määristä maittain: https://stats.oecd.org/index.aspx?queryid=30171
Yhdysvalloissa lääkärin ammattia harjoittavia (practising physicians) oli vuonna 2017 OECD:n mukaan 849 126.
OECD Data -sivulla on tiedot lääkäreiden määristä 1 000 asukasta kohti maittain: https://data.oecd.org/healthres/doctors.htm
Lisäksi The Federation of State Medical Boards (FSMB) tekee omaa laskentaansa Yhdysvaltain lisensoiduista lääkäreistä (licensed physicians): https://www.fsmb.org/physician-census/
Valitettavasti en ole onnistunut löytämään runoa. Etsin Lastenkirjainstituutin tietokannasta, valtakunnallisesta Finna-tietokannasta, joulurunoantologioista ja tietenkin Kuopion kirjaston omasta tietokannasta. Vanhojen aapisten ja lukukirjojen sisällöstä yksittäiset runot ja tarinat ovat löydettävissä yksinkertaisella nimekehaulla, mutta ilmeisesti sitä lukukirjaa, jossa tämä runo mahdollisesti on julkaistu, ei ole meidän kokoelmassamme. Tietenkin runo voi olla myös jossakin ohjelmistokirjassa, joista menneinä vuosikymmeninä etsittiin ohjelmaa koulun juhliin, tai voi olla, että se on julkaistu jossakin joululehdessä, joita niitäkin aikoinaan ilmestyi paljon.
Valitettavasti laulua ei löytynyt. Seuraavasta hakutuloksesta löytyy jonkin verran samantyyppisiä sanoja, joista ehkä voisi selata, tuntuisivatko ne tutuilta, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Osumakohdat ovat nuo paksulla fontilla painetut teoksen nimen alapuolella. Myös yksi virsi on tuon tyyppinen, mutta ei sekään oikein vastaa muistamianne sanoja, virsi 564 Aurinko vaipuu mailleen, https://virsikirja.fi/virsi-564-aurinko-vaipuu-mailleen/.
Ehkä joku lukijamme tunnistaa kappaleen?
Hei,Tanka on klassinen runomuoto, jonka kulta-aika oli tosiaan vuosisatoja sitten, vaikka vielä 1800-199-luvuillakin on tähän muotoon kirjoittavia runoilijoita. Suomennettuina on kyllä lähinnä noita vanhempia mainitsemisia Tuomas Anhavan kääntämiä tankoja.Toki suomalaisia tankarunoilijoitakin on. Näistä voisi mainita vaikkapa Arto Lapin Kukko puussa, Harakan paja ja Ortavan portaat -runokokoelmat.Lisää voit hakea kirjaston tietokannasta asiasanalla "tankat".
Räppärällää voi viitata useampaan eri asiaan:1. Tampereella sijainneeseen legendaariseenrokkibaari Räpärällään.2. Räpärällää sanontaa käytetään myös kun ilmaistaan lähtevänsä ulos juomaan alkoholia.3. Räpärällää-geenillä viitataan alkoholismiin.Valitettavasti sanan alkuperäistä keksijää/sanojaa ei vastaaja löytänyt.Ehkä joku lukijoista tietäisi tarkemmin?
Kysymyksesi on liian laaja tässä vastattavaksi, mutta esim. Turun kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmista löydät tietoja menemällä ensin kirjaston kotisivulle osoitteeseen http://www.turku.fi/kirjasto ja valitsemalla sieltä kohdan aineistohaku. Ainakin Ricky Martinin ja Celine Dionin nuottikirjoja meiltä löytyy.
Heu!
Elektronisen Sukkula-lääninkirjaston sivuilta löydät melko kattavasti tietoja suomalaisten yleisten kirjastojen historiasta: www.uwasa.fi/~sukkula. Sivuilla on linkki osioon Kirjastohistoria.
Lisäksi kannattaa tutustua www.kirjastot.fi -sivuston Kirjastohistoria-osioon. Sen löydät parhaiten www.kirjastot.fi sivuston oman hakemiston kautta. Kannattaa myös tutustua Kansainväliseen kirjan ja kirjastojen historia-tietokantaan osoitteessa http://www.kb.nl/kb/bho/index2.html.
Jos haluat kirjamuotoista aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston Tamcat-tietokannasta (http://tamcat.csc.fi/webvoy.htm) löytyy hakusanalla "kirjastot:historia" tai "library history" kohtalaisen monta teosta, joita voit tilata kaukolainaksi oman lähimmän...
Tässä on muutama melko uusi teos:
Ensimmäinen maailmansota : tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä / Ian Westwell
Muutosten vuosisata. 2 : I maailmansota / J. M. Winter
Seuraavista teoksista on varmaankin apua :
HELSINGIN kaupungin historia : osat 3 - 5.
HELSINGIN historia vuodesta 1945. 1997.
Nämä ovat laajoja ja perusteellisia tutkimuksia. Suppeampia Helsingin historiaa käsitteleviä teoksia ovat mm.: KLINGE, Matti : Helsinki, Itämeren tytär : lyhyt historia. 1999.
ZILLIACUS, Ville : Kaikkien aikojen Helsinki. 1998.
LÖNNQVIST, Bo : Helsinki : Kuninkaankartanosta Suomen suurkaupungiksi. 1988.
HELSINKI tilastoina 1800-luvulta nykypäivään. 2000.
Näiden kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudun kirjastoissa löydät Plussa-tietokannasta :http://www.libplussa.fi/
Helsingin pääkirjastossa sijaitsee Helsinki-kokoelma, johon kuuluvia teoksia ei voi lainata, mutta joihin voi tutustua paikan päällä. Helsingin...
"Rakkautta on..." -piirrosaforismeja on ilmeisesti julkaistu useissakin lehdissä, mutta en valitettavasti pystynyt selvittämään missä.
Kim Casalin "Rakkautta on..." piirrosaforismeja on julkaistu nyt myös kirjoina. Kouvolan kirjastossa on nämä kolme: "Rakkautta on..."
"Rakkautta on... ... yhteinen sävel"
"Rakkautta on... ... kaikkialla"
Aiheesta on etätietopalvelussa kysytty aiemminkin. Voit lukea vastauksen tästä osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9d85…
tai hae Kysy kirjastonhoitajalta palvelun Arkistosta hakusanalla Kim Casali.
Hyvältä näyttäisi linkki http://www.ytv.fi/ Tämän alta löytyy paljon aineistoa, mm. pääkaupunkiseudun tulevaisuuskuva PKS 2020-loppuraportti. Lisäksi esim. julkaisuluettelo, jossa hyvin paljon tietoa.
Toinen käyttökelpoinen linkki on Helsingin paikallisagenda 21: http://www.hel.fi/ymk/agenda21.htm
Aforismi näyttää olevan suomennettu. Internetistä löytyi sen kirjoittajaksi Stephen Grellett (1773-1855):
http://www.jesuslives.co.za/2008/08/12/pass-through-this-world-once/
http://wise-men-say.blogspot.com/2006/09/stephen-grellett.html
http://www.humanresources.txstate.edu/bulletin/october2005/page6.html
I expect to pass through this world but once;
Any good thing therefore that I can do, or
Any kindness that I can show to any fellow-creature,
LET ME DO IT NOW;
Let me not defer or neglect it,
For
I shall not pass this way again.
-Stephen Grellett.
Sinulla on tosiaan palvelu päällä ja meillä ei tähän ole tullut muutoksia. Todennäköisesti jonkun päivityksen yhteydessä sähköpostipalvelusi ohjaa kirjastosta tulevat viestit roskapostikansioon. Ohessa linkki, jonka takaa löytyy ohjeita asian tarkistamiseen
https://kirjasto.vaasa.fi/306362/fi/news/tarkista-ohjautuvatko-kirjasto…
MM-turnauksen isäntämaa pääsee nykyisin automaattisesti mukaan omiin kisoihinsa vaikka ei paikkaa olisi pelisuorituksilla ansainnutkaan. Jos siis Valko-Venäjä pelaa ”B-sarjassa” vielä vuonna 2020, se nousee omiin A-kisoihinsa riippumatta sijoituksestaan.
IIHF on toisinaan joutunut tekemään erillisratkaisuja isäntäjoukkueita koskien. Koska Saksa ja Ranska isännöivät yhdessä vuoden 2017 MM-kisat, kumpikaan ei voinut pudota A-sarjasta 2016. Niinpä määrättiin, että jos jompikumpi jää A-sarjassa kahden viimeisen maan joukkoon, B-sarjasta nousee vain yksi maa. B-sarjassa toiseksi sijoittunut Italia joutui odottamaan A-sarjan loppusijoituksia tietääkseen pääseekö sekin nousemaan. Ranska sijoittui lopulta 14:nneksi, joten Italiakin pääsi...
