Pikaisen tiedonhaun tuloksena voitaneen päätellä, että kotimaisista kirjastoista löytyy paljon aineistoa lapsen kiellisestä kehityksestä ja varhaisen vuorovaikutuksen tai äiti-lapsisuhteen vaikutuksesta kielelliseen kehitykseen. Avioeroista löytyy tutkimuksia niin psykologisesta kuin sosiaalisen kehityksenkin näkökulmasta, mutta poikkitieteellisiä tutkimuksia on vaikeampi löytää. Suosittelen henkilökohtaista käyntiä oppilaitoksesi kirjastossa tai opettajasi/ohjaajasi vastaanotolla. Parhaiten kirjoja saa yliopistokirjastoista (mahdollisesti kaukolainoina muista kaupungeista). Joitakin opinnäytetöitä, lähinnä pro graduja mutta myös uudempia väitöskirjoja saattaa löytyä myös sähköisessä muodossa, jolloin ne saa luettavaksi/tulostettavaksi...
Kyllä kirjastoon voi lahjoittaa CD-levyjä pieniä määriä. Valitettavasti hyllytilamme on rajallista, joten emme voi ottaa vastaan kaikkia meille tarjottuja levyjä.
HelMet-verkkokirjastosta löytyy vain yksi varsinaisesti thainkielisille suunnattu suomen kielen alkeisoppikirja, Seppo Seppäsen Thai puhuu suomea 1.
http://www.helmet.fi/record=b1907927~S9*fin
Kokoelmiimme sisältyy muuten runsaasti oppimateriaaleja suomea vieraana kielenä opiskeleville. Kirjoita hakukenttään "suomen kieli" ja "kielikurssit".
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Kyseessä on varmaankin Georges Bizet ooppera Helmenkalastajat (Les pêcheurs de perles). Sieltä yksi kuulluimmista sävelmistä on duetto Au fond du temple saint, jota löytyy useammasta julkaisusta. Niistä yksi klassikko, Jussi Björlingin esitys, löytyy myös Kirkkonummen kirjaston kokoelmista Björling, Jussi, 1911-1960, The ultimate collection, Bmg entertainment 1999 (Sarja Artists of the century). Aaria löytyy myös muiden kuuluisien artistien esittämänä Kirkkonummelta. Oopperassa on toki muitakin mieleenpainuvia, tunnettuja aarioita. Voit selata niitä ja omasta kirjastostasi löytyviä levytyksiä osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/. Kirjoita sanahaussa hakusanaksi vaikkapa Helmenkalastajat tai Les pêcheurs de perles.
Laulu on nimeltään Muistoja Karjalasta ja se on Georg Malmstenin säveltämä. Se löytyy ainakin Kaaderilaulajien levyltä Suomi on hyvä maa (1999). Levyä löytyy joistakin Suomen yleisistä kirjastoista, joten kannattaa kääntyä oman kirjastosi puoleen ja kysyä mahdollisuutta saada levy kaukolainaksi. Kaaderilaulajien kotisivuilla on tarjolla myös mahdollisuus tilata levy omaksi: http://www.kadettikunta.fi/laulajat/levyt.htm.
Perukirja liitteineen on alassa pidettävä asiakirja, mutta joissain tapauksissa niistä voi saada kopiot. Kopion voi saada esimerkiksi henkilö, joka tarvitsee tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Vuodesta 1994 lähtien perukirjat säilytetään pysyvästi Verohallinnosta ja niistä voi pyytää kopiot omaveron kautta. Lisätietoa löydät verohallinnon sivuilta.
Ennen vuotta 1994 laaditut perukirjat ja niiden liitteet säilytetään vainajan viimeisen kotikunnan käräjäoikeudessa ja tilauksen voi tehdä suoraan käräjäoikeuteen.
Tässä vielä linkki suoraan Oulun käräjäoikeuden asiakirjatilaukset -sivulle, mistä löydät lisätietoa asiasta: Asiakirjatilaukset - Oulun käräjäoikeus
Yhdistyslain mukaan jokaisella yhdistyksen jäsenellä on tällaisessa tapauksessa oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Vaatimus on esitettävä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle.
Yhdistyslain 5. luvussa sanotaan näin:
"Jollei kokousta ole kutsuttu koolle tai vaatimusta ole voitu esittää hallitukselle, aluehallintoviraston tulee kokouksen pitämistä vaatineen jäsenen hakemuksesta oikeuttaa hakija kutsumaan kokous koolle yhdistyksen kustannuksella tai velvoittaa hallitus siihen sakon uhalla."
Koko Yhdistyslaki löytyy Finlexistä, Valtion säädöstietopankista:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503
Espanjan kielessä ll-konsonantti äännetään joko l- ja j-äänteiden yhteensulautumana tai yleisemmin pitkänä j-äänteenä. Esimerkkejä ääntämisestä voi kuunnella täällä. Jälkimmäinen käytäntö pätee Mallorcan kohdalla.
Kirjoitusasu johtuu osin sanan alkuperästä. Mallorcan saari tunnettiin antiikin latinassa nimellä insula maior eli suurempi saari. Keskiajalla tämä lyheni muotoon Maiorca eli suurempi. Tätä io-muotoa pidettiin katalaanin kielen paikallisena murreversiona, joka Espanjan puolella korjattiin ll-muotoon. Tästä tuli sitten sanan vakiomuoto myös espanjan kielessä.
Lähteet:
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
Torre Moral, Santiago de & Sihvonen, Päivi. Nykyespanjan peruskielioppi. 2. painos. Gummerus,...
Elokuvassa "Million Dollar Mermaid" on runsaasti Esther Williamsin tähdittämiä näyttäviä uinti- ja uimahyppykohtauksia. Vuonna 1952 valmistunut musiikkipitoinen elokuva pohjautuu australialaisen uimarina ja näyttelijänä tunnetun Annette Kellermanin elämäntarinaan. https://en.wikipedia.org/wiki/Million_Dollar_Mermaid
Oheinen laaja verkkoartikkeli mainitsee mm. kohtauksen, jossa lasiseinäinen vesitankki alkaa murtua kesken esityksen paniikkia aiheuttaen. https://theblondeatthefilm.com/2014/05/26/million-dollar-mermaid-1952/
Elokuva esitettiin 28.2.1986 TV1-kanavalla nimellä "Meren jumalatar". Voisikohan tämä olla muistelemasi elokuva.
Runo löytyy Kari J. Kettulan kokoelmasta Yksipistekaksi (1981).
JOHN DEWEY
Hän seisoi liukkaalla ikkunanlaudalla.
Sade liimasi paidan ihoon kiinni.
Selkä painautui lujasti seinään.
Rappaus lohkeili kynsien alla.
Hän veti syvään henkeään:
"Ei, tieto ei ollutkaan kymmenellä jaollista."
Keniassa toimiva Sheldrick Wildlife Trust pelastaa ja palauttaa luontoon orvoksi jääneitä norsun ja sarvikuonon poikasia. Projektia rahoitetaan kummitoiminnalla, josta saa lisätietoa säätiön sivuilta: https://www.sheldrickwildlifetrust.org/orphans. Kummiuteen kuuluu nimikko-orpo, jonka kuulumisista saa tietoa säännöllisesti.
Maailman luonnonsuojelusäätiö (WWF) tarjoaa symbolisia lajiadoptioita, joilla voi tukea useiden eri eläinlajien suojelua. Adoptoija saa halutessaan aiheeseen liittyvän lahjapaketin. Lisätietoa: https://gifts.worldwildlife.org/gift-center/gifts/species-adoptions.aspx.
Helsingin ylioppilasmatrikkelista löytyy Bernhard Viktor Theodor Selling. Hakemalla digitoiduista sanomalehdistä voi hänen päätelleen saaneen ensimmäiset opettajanvirkansa 1860-luvulla ja ainakin 1870-luvulla hän opetti Porvoossa. Hänet nimitettiin Helsingin reaalikouluun vuonna 1875.
Ruotsin Riksarkivetista häntä tai hänen vanhempiaan ei kuitenkaan näytä löytyvän. Suomen sukututkimusseurasta voi kysyä apua tarkempien sukulaisuuksien etsintään.
Jenny Sellingin kerrotaan päässeen ylioppilaaksi 1904. Myös nimellä Jenny Pfäffli löytyy joitain osumia digitoiduista sanomalehdistä.
Pätevyysvaatimukset vaihtelevat. Joissakin kunnissa vaaditaan pelkästään C-luokan ajokortti ja joissakin pitää olla myös kirjastovirkailijan pätevyys. Lappeenrannassa on kirjastovirkailija-kuljettaja sekä varalla kirjastoautonkuljettaja ilman kirjastoalan koulutusta. Palkkaus määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan, ja voi vaihdella tehtävän vaativuudesta ja työkokemuksesta riippuen. KVTES:n kirjastovirkailijan peruspalkka 1640,53 euroa.
Kirjastoalan koulutuksesta yleensä löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...piskelu/
Kirjastoalan koulutusvaatimuksista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Varsinaisesti alan koulutusta ei ole Lappeenrannassa, mutta oppisopimuksellakin voi...
Tiedot Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan väestön ikärakenteesta saat esim. Tilastokeskuksen julkaisusta Väestörakenne 2000. Ennustetta varten kannattaa tutustua Kansaneläkelaitoksen julkaisemaan Väestöennuste 1998-2050. Julkaisujen saatavuuden Eduskunnan kirjastossa voit tarkistaa Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG… . Väestötietoja voi kysyä myös suoraan asianomaisista kunnista.
Hajua on kuvailtu esimerkiksi näin:
"– Se oli hirveän vahva, paha ja pistävä haju, Gisle Sjöberg kertoo Ilta-Sanomille.
– Se oli vähän kuin valkosipulin ja sipulin haju kertaa 50. Ei ole vastaavaa tullut eteen."
Sipoolainen eläinlääkäri hoiti haisunäätää: Vaimo laittoi yöpymään telttaan viikoksi - Lemmikit - Ilta-Sanomat
Toisenlaista kuvailua taasen löytyy täältä: Nuuhkaise tuoppiasi: sehän lemahtaa haisunäädältä! (iltalehti.fi)
"Haisunäädän eritteen lemu (engl. skunky) alkaa nousta aurinkoisella terassilla oluttuopissa jo vartissa. Jotkut kutsuvat tätä tuoksua "valon" hajuksi.
Haisunäädän eritteen hajua alkaa muodostua valolle altistuneessa oluessa, koska oluen valmistuksessa käytetään...
Kiisselin kutsuminen jarruksi johtuu pitkään kiertäneestä huhusta, jonka mukaan armeijassa lisätään kiisseliin (tai muuhun ruokaan) seksuaalisia haluja hillitsevää ainetta, "jarrua".
Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa myös aikaisemmin: Jarru! Onko urbaanilegenda vai tosi? Sota ajalla kiisseliin lisättiin, mitä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Hillitäänkö varusmiesten seksihaluja "jarrulla"? Majuri vastaa, mitkä pelottelutarinat pitävät paikkansa | Yle Uutiset | yle.fi
Sampo-nimeä käytti ensimmäisen kerran etunimenä Sakari Topelius sadussa Sampo Lappelill vuonna 1866 (suomeksi Sampo Lappalainen). Almanakkaan se otettiin vuonna 1929. Sampo on yleisnimenä tuttu Kalevalasta, jossa se tarkoittaa taianomaista, haltijalleen kultaa ja muuta arvokasta tuottavaa esinettä (Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön).
Yleisnimenä sampo liittyy myös sanaan sammas. Molemmat sanat ovat tarkoittaneet rajapyykkiä, rajakiveä, pylvästä, patsasta ja paalua jo ainakin 1700-luvulla. Sana esiintyy myös monissa suomen sukukielissä. Yleisnimenä sammas- ja sampo-sanoja on tutkittu paljonkin. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä. etymologinen sanakirja: 3 R-Ö).
Yhteydestä Shakespearen Hamletiin...
Ilkkumista tai vahingoniloa ilmaisevan "ähäkutin" voi nähdä yhteensulautumana 'oudoksumista, ihmetystä, pettymystä ja ilkkumista' merkitsevästä interjektiosta ähä(h) ja jo sinänsäkin vahingoniloa ilmaisevasta huudahduksesta kutti. Tämän pohjana saattaa olla Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyvä interjektio kuttis ("kuttis, nijnpä käwi; kuttis minä pä sain"). Ähäkutin sukulaisilmaus on "ähä piti", jossa pitää-verbin imperfektimuodon käyttö viittaa mahdollisesti ilmauksen taustalla olevaan ajatukseen "niin piti(kin) käydä"Lähteet: Suomen kielen etymologinen sanakirja Vanhan kirjasuomen sanakirja kutti - Suomen etymologinen sanakirja kuttis - Koko artikkeli - Vanhan kirjasuomen sanakirja ähä piti - Suomen...
Aiheesta löytyi muutamia lehtiartikkeleja.
Keskisuomalaisen jutussa 21.7.2012 todetaan, että Poliisiammattikorkeakoulun keräämien tietojen mukaan Suomessa tehtiin pankkiryöstöistä poliisille kuusi rikosilmoitusta vuosina 2006-2011. Vuosina 2006, 2007 ja 2011 ei tehty yhtään ilmoitusta. Arvokuljetusryöstöjäkin on Suomessa tehty vain muutama. Pahimpaan aikaan 1990-luvun alussa ryöstöjä tehtiin noin sata vuodessa. Euroon siirtyminen ei lisännyt pankkiryöstöjen määrää Suomessa. Pankkiryöstöjen vähenemiseen vaikuttaa se, että pankkikonttoreissa pyörii nyt aiempaa vähemmän käteistä. Asiaan vaikuttaa myös turvatekniikan ja valvontajärjestelmien kehittyminen, henkilöstön kouluttaminen ja aikaviivelukitusten käyttöönotto. Kiinnijäämisriski on...
