Astrid Lindgrenin Eemeli sai monenlaisia rangaistuksia isältään, esim. Eemelin kootut metkut, Se Eemeli, Se Eemeli.
Jöröjukassa on kovaa kuria lapsille, mm. peukalonimijä menettää peukalonsa ”riks ja raks”, kun räätäli leikkaa poikki ja murjaania pilkkaavat lapset upotetaan mustepulloon. Kuvat näkyvät täällä, http://www.gutenberg.org/files/12116/12116-h/12116-h.htm
Väkivaltaisin lienee kuitenkin kahden pahankurisen pikkupojan Maxin ja Moritzin kohtalo, heidät jauhetaan lopulta myllyssä ja syötetään kanoille. Wilhelm Buschin Max ja Moritz löytyy myös digitoituna versiona, http://www.gutenberg.org/files/17161/17161-h/17161-h.htm
Lastenkirjatarjonta on varsin laaja ja monipuolinen ja lastenkirjoista on vaikea valita vain muutamaa kirjaa. Kirjastomme kokeneet lastenkirjastonhoitajat vinkkasivat tutkimaan Lue lapselle -sivustoa.
Sivuston vinkeissä suositellaan 2 -3 -vuotiaalle mm. seuraavia kirjoja:
Kirsi Kunnas & Christel Rönns: Tapahtui Tiitiäisen maassa, WSOY 2004
Hanhiemon iloinen lipas, kuv. Fjodor Rojankovski, suom. Kirsi Kunnas*, WSOy up. 2006*
Jenni Erkintalo: Millainen minä? Etana editions 2016
Reka Király: Yksi vielä, Etana Editions 2014
Kristiina Louhi: Tomppa-kirjat, Tammi
Riikka Jäntti: Pikku hiiri, tuuliviiri -kirjat, WSOY
Mervi Wäre & Katri Kirkkopelto: Oona ja Eetu -kirjat, Lasten Keskus
Ja pari vuotta vanhemmille voi lukea vaikkapa seuraavia...
Maanvuokralainsäädännön uudistamisesta annetun lain 258/1966 esitöiden viitteet eduskuntakäsittelyn osalta (valtiopäiväasiakirjat) voi etsiä Eduskunnan internet-sivuilta osoitteessa http://www.eduskunta.fi
Pääsivulta valitaan Asiat ja asiakirjat - Asioiden käsittelyvaiheet - Haku vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Mm. säädöksen numerolla voi etsiä.
Kirjaston virkailijat neuvovat valtiopäiväasiakirjojen etsimisessä.
Ennen eduskuntakäsittelyä tehtyjä esitöitä (mm. komiteanmietintöjä) voi etsiä Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Latinan sanakirjojen avulla päättelen, että Chorea sponsa tarkoittaa hää- tai morsiustanssia. Chorea quadrata esimerkiksi on katrilli, joten tanssista on kysymys.
Sanakirjoista: chorea = piirikarkelo, tanssi, sponsa (spondeo) = kihlattu, sulhanen, morsian
Hei, Tilastokeskuksen StatFin -tietokannasta saa Raaheen maahanmuuttaneiden määrän väestön aihealueen muuttoliikkeestä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/muutl/muutl_fi.asp taulukosta "Maahan- ja maastamuuttaneet iän ja sukupuolen mukaan alueittain 1987 - 2009". Taulukosta pitää valita osataulukko. Tiedot saa tietokannasta tekemiensä valintojen mukaan. Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2009. Väestörakennetaulukoista selviää Raahen ulkomaan kansalaisten ja muuta kuin kotimaista kieltä äidinkielenään puhuvien kokonaismäärä http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp .
Maakohtaiset tiedot väestöstä kansalaisuuden ja kielen mukaan kunnissa ovat Tilastokeskuksella maksullisessa Väestötilastopalvelussa http://...
Levy olikin palautettu aiemmin ja siitä oli lähtenyt sinulle tekstiviesti jo seuraavana päivänä. Aineistoa pidetään varattuna 5-7 päivää siitä päivästä eteenpäin, kun saapumisilmoitus on lähetetty.
Ira Boisin levy oli nyt hyllyssä, ja varasin sen sinulle uudestaan, joten se odottaa sinua taas viikon verran. Tällä kertaa et saa muuta saapumisilmoitusta kuin tämän viestin.
Hei,
Mikkelin kirjastoissa on autonkorjausoppaita, mutta ikävä kyllä juuri kyseiselle mallille ei ole. Englanninkielinen opas saadaan tilattua kaukolainana.
Carpelanin runoja englanniksi on mm. David McDuffin kääntämässä teoksessa Homecoming.
Suomen kirjallisuuden käännökset tietokanta mainitsee kirjan sisältävän seuraavat kokoelmat:
The Cool Day (Den svala dagen, 1961 ) ; The Courtyard (Gården, 1969) ; Years like leaves (År som löv 1989) (Vuodet, kuin lehdet).
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/teos.php?id=1850&order=lang&asc=1&lang…
Tätä englanninkielistä teosta ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta Kuopion Varastokirjastosta se löytyy, ja sen voi saada sieltä kaukolainaksi Lahteen.
Vantaan kirjastojen kesätyöhaku on käynnissä 5.-28.2.2018 osoitteessa https://www.tyonhaku.vantaa.fi/.
Helsingin kesätöistä löytyy tietoa täältä: https://www.hel.fi/rekry/fi/Kesatyot/ ja Espoon kesätyöpaikkoja haetaan täällä: https://www.tyonhaku.espoo.fi/.
Valinnassa suositaan kirjastoalan opiskelijoita, mutta muitakin opiskelijoita voidaan palkata kesätöihin.
Valtioneuvoston sivuilta löytyy tietoa Valtioneuvostosta osa, jossa on kerrottu myös hallituksen muodostamisen eteneminen. Samalta sivulta löytyy myös linkki videoon, jossa on kahdessa minuutissa selkeä esitys hallituksen muodostamisesta. Eduskunnan kirjastossa on luotu tietopaketti hallituksen muodostamisesta, siitä voi tutkia myös mielenkiintoisia materiaaleja. Löysin kaikki nämä sivut Makupalat.fi:n koottuna hakusanalla hallituksen muodostaminen, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A126240
Hei,
En valitettavasti onnistunut löytämään kuvauksesi mukaista runoa. Sitä ei ole tunnistettu myöskään valtakunnallisella kirjastoammattilaisten keskustelulistalla. Tuntisikohan joku lukijoista sen?
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla.Vastauksen ja kysymyksen löydät kirjoittamalla hakukenttään hakusanaksi: kassi.https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=kassitai alla olevista linkeistä:Mistä sukunimi Kassi on peräisin ja mitä se tarkoittaa?...Mistä sana "kassi" on saanut alkunsa?
Salme Saure on kirjoittanut hänestä kirjan Laila Hietamies läheltä.
Internetistä osoitteesta http://www.makupalat.fi klikkaamalla kohtaa Kirjallisuus näet linkin Suomen kirjallisuus yleensä. Välittömästi tämän alapuolella on linkki Kirjailijat ja runoilijat, klikkaa tätä. Täältä löydät kaksi linkkiä Laila Hietamiehestä.
Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Karhu on suomalaisessa perinteessä saanut monenlaisia rooleja, joista osa on pelkoa tai kunnioitusta herättäviä, osa suojelevia. Kysyjän kuvaama "nallekarhu" liittyy jälkimmäiseen ja on lähinnä lasten perinnettä. Isosta ja oikeasti ihmiselle vaarallisesta pedosta on tehty pienikokoinen ja pehmeä, kankainen versio, johon on liitetty mukavia mielleyhtymiä. Tästä lasten pehmolelusta on sitten saatu kielikuva, jolla voidaan tarkoittaa pehmolelun lisäksi myös kilttiä, leppoisaa ihmistä, jota kenenkään ei tarvitse pelätä pehmonallea enempää.
En muista itse koskaan törmänneeni "nallekarhumaisuuden" käyttöön naispuolisten ihmisten kohdalla, mutta mitään periaatteellista estettä puhua "karhumuorimaisuudesta" samassa mielessä tuskin on. Tällaisissa...
Punaisen valon aallonpituus on pisin ja violetin lyhyin näkyvän valon aallonpituuksista. Mitä lyhyempi aallonpituus on, sitä enemmän valo taittuu spektrissä. Tästä syystä esimerkiksi sateenkaaren alimpana on violetti ja ylimpänä punainen väri: kaaren alin väri joutuu ikään kuin "ahtaimmalle" ja taipuu eniten lyhyen aallonpituutensa ansiosta.
Toisaalta taas violetin valon taajuus on suurin ja punaisen pienin. Näiden ulkopuolelle jäävät niin suuret ja pienet taajuudet, ettei niitä niitä voi ihmissilmällä nähdä (vrt. radioaallot, jotka ovat hyvin pienitaajuisia).
Se, miksi näemme vain tietyt värit ja juuri tietyt värit, on näköaistin varaista. Silmä itse säätää valoherkkyyttään eli adaptoituu sen mukaan, paljonko valoa...
Valitettavasti kirjastolla ei ole tästä tietoa, mutta on saatavana useita luonto- ja puutarhakirjoja, joista voi koettaa löytää lajin. Tässä muutama vinkiksi, kirjoja voi kysyä kirjaston toimipisteistä tai varata verkkokirjastosta https://vaasankirjasto.finna.fi/
Hanko, Pentti: Kukkapuut. Tammi 2004.
Holmåsen, Ingmar: Pohjolan puut ja pensaat. WSOY 1991
Palmstierna, Inger: Puutarhan puut ja pensaat. Otava 2006
Rikkinen, Jouko: Puut ja pensaat Suomen luonnossa. Otava 2010
Räty, Ella: Viheralueiden puut ja pensaat : 500 koristepuuta ja pensasta sekä havukasvia. Puutrhaliitto 2005
Myös netistä voisi löytyä vastaus, esim. Puutarhanet-sivustolta https://puutarha.net/kasvikortisto/
Kirjastossa ei ikävä kyllä ole osaamista yksittäisten esineiden tunnistamiseen ja arvottamiseen.
Tässä pari nettilinkkiä, joista voi kysellä asiaa tai tutkia tuotteita:
Bukowskin ilmainen arviointi:
https://www.bukowskis.com/fi/sell?gclid=Cj0KCQjwhLKUBhDiARIsAMaTLnF1FPp…
https://www.astiataivas.fi/
https://www.vivavintage.fi/content/6-arviointi (maksullinen arviointipalvelu)
Kirjastossa on myös monenlaisia lasiesineluetteloita, joita tutkimalla asia saattaa selvitä:
https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=lasiesineet+luettelot&typ…
Ratsastukseen keskittyvä Hevosurheilu Ratsastus ilmestyy vain digitaalisella alustalla, joten sitä ei ole mahdollista lukea paperilehtenä. Kyseinen julkaisu ei tällä hetkellä kuulu kirjastojen e-lehtivalikoimaan. Hevosurheilu-lehti sen sijaan on luettavissa ePress-palvelussa E-kirjasto | helmet.fi (finna.fi).Tässä uutinen muutoksesta: Ratsastus siirtyy kokonaan verkkoon (hevosurheilu.fi)Hevosurheilu-lehden digitaalinen palvelu löytyy osoitteesta ratsastus.hevosurheilu.fi.
Kansainvälisen IMDb-elokuvatietokannan mukaan Anya Setonin romaanista Green darkness (1972) eli Vihreä hämärä (1974, suom. Irmeli Sallamo) ei ole tehty elokuvaa eikä televisiosarjaa.IMDb: Ratings, Reviews, and Where to Watch the Best Movies & TV Shows
