Asian selvittäminen käy kätevimmin pääkirjastossa (Pasilassa). Kannattaa varata jonkin verran aikaa ja ottaa jokin virallinen henkilölisyystodistus (esim. ajokortti, kuvallinen kelakortti) mukaan.
Kuvaamasi kirjastokortin väärinkäyttötapaukset ovat hankalia ja siksi niiden hoitaminen on keskitetty pääkirjastoon.
Toivottavasti asiasi selviää!
Hei, lestadiolaisten tarkasta määrästä ei ole tietoa, mutta Kirkkohallituksen ylläpitämän evl.fi-verkkosivuston mukaan määrät jakautuvat eri suuntausten mukaan seuraavasti: https://evl.fi/sanasto/lestadiolaisuus/. Esikoislestadiolaisia on artikkelin mukaan Suomessa noin 12 000. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumista tilastoi Tilastokeskus, joka saa tiedon väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmään tallennetaan tieto uskonnolliseen yhdyskuntaan, eli esimerkiksi Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumisesta. Koska lestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, siitä ei ole erikseen saatavilla tällaista rekisteritietoa.
Linda-tietokannasta löytyy kirja nimeltä Writing and Speaking in the Technology Professions (IEEE Press, 1992),
jonka pitäisi löytyä esim. Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. Teknisillä dokumentoijilla on myös oma yhdistys, jonka sivuilta saat lisää tietoa alasta. Osoite on: http://www.dokumentoijat.net/.
Kysymäsi teos on Matkailun edistämiskeskuksen julkaisema Jyväskylän yliopistossa tehty pro gradu -työ. Sitä ei ole Jyväskylän kaupunginkirjastossa, mutta näyttäisi löytyvän muutamista maakunta-, yliopisto- ja ammattikorkeakoulukirjastoista. Kaukolainapyynnön voit tehdä lähimmässä kirjastossasi, johon teos toimitetaan lainattavaksesi. Jyväskylän yliopiston kirjaston Jykdok-tietokannasta (http://finna.fi) löytyy linkki myös verkkojulkaisuun http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/h/riiksalo.pdf
Helsingin kaupunginkirjastossa varusmaksu peritään, kun asiakas noutaa varauksen. Toivomme kuitenkin, että asiakkaat peruvat varauksen, HelMet-palvelussa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon, näin seuraava asiakas saa teoksen nopeammin.
Runon nimi on 'Naisen kuva' ja se löytyy ainakin tällaisesta teoksesta:
TEKIJÄ Szymborska, Wislawa
TEOS Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine
JULKTIEDOT Helsinki : Like, 2003 (Keuruu : Otava)
Muistellun runon kirjoittaja ei ole Oiva, vaan Helmi Paloheimo (1881–1937), joka kirjoitti suuren määrän runoja eri aikakauslehtiin (esim. Naisten ääni, Ihminen ja Teosofi) sekä omalla nimellään että nimimerkillä "H. P.". H. P.:n runo Rukous ("Yläpuolelle arkisten vastusten kasvaa mun anna / yli turhien tuskien siivitä minut ja kanna -- ") löytyy esimerkiksi Naisten ääni -lehden numerosta 3/1922. Vuonna 1935 Paloheimolta ilmestyi teosofinen runokokoelma Toiviotie.25.02.1922 Naisten ääni no 3 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kaivattu satu saattaisi olla unkarilainen Kaunis Sarkan Roja. Se löytyy ainakin vuonna 1976 julkaistusta Rudolf Koivun satukirjasta (Otava), joka hyvinkin voisi olla kysymyksessä kuvattu kirja.
Voit lähettää tekstisi ammattilaisen arvioitavaksi arvostelupalveluun. Arvostelupalveluita on useita erilaisia, tunnetuin näistä lienee Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu.
Alta löydät linkkejä eri arvostelupalveluiden nettisivuille:
Nuoren Voiman Liitto: http://www.nuorenvoimanliitto.fi/kirjoittajakoulutus/arvostelupalvelu/
Kirjan Talo:
http://www.kirjantalo.org/arvostelupalvelu/
Kulttuurivihkot:
http://kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu
Kriittinen Korkeakoulu
http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on Äyräpäässä ilmestynyttä Keski-Vuoksi -lehteä mikrofilmeinä vuodet 1928-1939. Niitä voit kaukolainata oman kirjastosi kautta.
Periaatteessa kirjastot voivat ottaa vastaan mangaa lahjoituksina. Kirjojen täytyy luonnollisesti olla hyvässä kunnossa, jotta niitä voidaan lainata ja jotta ne kestävät käytössä.
Se, voidaanko lahjoituksia ottaa kokoelmiin, riippuu hyvin paljon kirjasta. Jos kirjaa on Helmet-kirjastoissa paljon ja sitä seisoo runsaasti hyllyssä, kirjaa ei luultavasti tarvita kokoelmiin. Jos taas se on hyvin lainassa tai sitä ei ole ollenkaan kokoelmissa, kirjalle voisi olla hyvinkin käyttöä. Hiukan suuntaa voi katsoa osoitteesta https://haku.helmet.fi kirjojen nimillä.
Tarkka arvio kirjan soveltuvuudesta kokoelmiimme täytyy kuitenkin tehdä tapauskohtaisesti, joten asiaa kannattaa kysellä suoraan kirjastosta, kun lahjoitus on ajankohtainen. Yleisesti...
Helmet-kirjastoista löytyy joitakin tällaisia kaksikielisiä editioita. Niiden löytäminen Helmet-haulla vaatii tosiaan hiukan kikkailua (kahden kielen sisällyttäminen kielirajaukseen vaatii AND-operaattorin käyttöä hakulausekkeessa). Alla suorat linkit hakutuloksiin. Hakutulosten joukossa on joitakin muita monikielisiä teoksia (joissa italia on yksi monista käytetyistä kielistä), mutta suurin osa niistä on juuri kuvailemasi kaltaisia kirjoja, joissa alkuteksti ja käännösteksti ovat rinnakkain. Haut on kohdistettu tässä kaunokirjallisuuteen, koska tietokirjallisuuden sisällyttäminen hakuun toisi mukaan oppikirjat ja sanakirjat.
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja suomi
Helmet-haku: kaunokirjallisuus, kieli: italia ja...
EU- ja ETA-maita koskevia ohjeita virallisista määräyksistä mm. Elintarvikkeiden kuljettamisesta löytyy monesta eri lähteestä
Euroopan unionin viralliselta verkkosivulta https://european-union.europa.eu/index_fi löytyy paljon tietoa aiheesta. Valikon Asuminen, työskentely ja opiskelu alta löytyy oma sivunsa Matkustaminen EU:ssa. Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettamisesta löytyy Euroopan unionin sivulta oma osionsa https://europa.eu/youreurope/citizens/travel/carry/meat-dairy-animal/index_fi.htm
Kyseisellä sivulla mainitaan seuraavasti:
Eläintuotteiden, elintarvikkeiden ja kasvien kuljettaminen EU:hun:
“EU-maissa matkustaessasi voit kuljettaa mukanasi liha- ja maitotuotteita henkilökohtaiseen kulutukseen....
Missään HelMet-kirjastossa ei säilytetä Numismaatikkoa kuluvaa + viittä edellistä vuotta pidemmälle. Kyseistä vuoden 1972 numeroa voit kuitenkin mennä lukemaan Kansalliskirjastoon.
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voit hakea kirjallisuutta esimerkiksi hakusanoilla rikoskirjallisuus tai jännityskirjallisuus ja yhdistää hakuun esimerkiksi hakusanan 1950-luku. Näin saat "listan" jossa on suomalaista ja suomeksi ja ruotsiksi käännettyä rikos- tai jännityskirjallisuutta, jonka tapahtuma-aika on 1950-luvulla. Tuloslistassa on usein myös lyhyt kuvailu teoksesta sekä kerrottu mm. teoksen eri painokset.
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa
https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Myös kirjastojen tietokannoista voit hakea uudempaa kirjallisuutta em. hakusanoilla, mutta Kirjasammosta löydät kattavamma tiedot.
Vera Bull oli venäläisen Vera Bulitšin (1898-1954) käyttämä nimi. Vera Bulitš asui Suomessa vuodesta 1918. Hänestä ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa Ida Sofia Schulginin pro gradu -tutkielmasta, joka on sekä henkilö- että kulttuurihistoriallinen työ. Siinä Schulgin käsittelee myös satukokoelmaa ”Satu pikkiriikkisestä prinsessasta”, jonka on suomentanut Toivo Kaila. Schulgin kirjoittaa myös Bulitšin merkityksestä aikalaisille ja nykyaikana.
Kerttu Böök (1898-1944) oli kuvittaja, kääntäjä ja lastenkirjailija. Inka-Maria Laitila on kirjoittanut näyttelyjulkaisun Padasjoella 6.-16.7.1990 järjestettyyn näyttelyyn, jossa esiteltiin Kerttu Böökin maalauksia ja kuvituksia.
Lähteitä:
Bulitš, Vera Kanto – kansalliset toimijatiedot -palvelussa...
