LOfootteihin kuuluu 7 isompaa saarta ja paljon pieniä saaria. Tosin näistä seitsemästä Vaeroy ja Röst ovat melko pieniä. Vesteråleniin kuuluu 3 saarta. Jos haluat laskea pienempien saarien lukumäärän, sen voi tehdä esim. kartasta Lofoten (2000) Statens kartverk, mittakaava 1:100 000. - Leif Ryvardenin kirjassa Lofoten - Vesterålen: Ett fjellrike i havet (1996) on kerrottu näistä saarista.
Luettelo Anni Polvan Tiina-kirjoista löytyy tästä vastauksesta, https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-aikajarjestyksessa-anni-…
Helsingin kaupunginkirjastossa olevat Tiina-kirjat löydät Helmetistä, http://www.helmet.fi/ sanahaulla. Kirjoita hakulaatikkoon Polva Anni Tiina.
Kirjat ovat uutuusjärjestyksessä, mukana on paljon uusia painoksia, joitakin kasettikirjoja ja myös pari videota.
Klikkaamalla teoksen nimeä saat selville saatavuuden.
Boiga-suvun käärmeet kuuluvat tarhakäärmeiden heimoon, eli samaan kuin kotimainen rantakäärmeemme. Boiga-sukuun kuuluvien lajien nimiä on joitain suomennettu, esim. Boiga irregularis = ruskopuukäärme ja Boiga cyanea = vihreäaasiankissakäärme. Lähteistä ei kuitenkaan löytynyt Boiga trigonata -käärmeelle suomenkielistä nimeä. Suomen herpetologinen yhdistys ry ja Luonnontieteellinen keskusmuseo ovat perustaneet matelijoiden ja sammakkoeläinten nimistötoimikunnan, joka pitää yllä lajinimistöä verkossa. Kyseessä on varsinaisesti eurooppalaisten matelijoiden nimistö, mutta voit varmasti tiedustella heiltä myös tästä intialaisesta käärmelajista. Nimistötoimikuntaan voi ottaa yhteyttä sähköpostitse: nimisto@...
Jyväskylän kirjastoissa ei ole lainattavaa verenpainemittaria. Joistakin muista Keski-kirjastoista (eli Keski-Suomen yleisistä kirjastoista) mittari löytyy: Kannonkoskelta, Luhangasta, Kuhmoisista ja Viitasaarelta. Mittari täytyy lainata paikan päältä kirjastosta eli varausta ei verenpainemittariin voi tehdä.Laitteet löytyvät https://keski.finna.fi/-sivustolta hakusanalla verenpainemittari.
Kirjoja voi tarjota antikvariaattiin tai lahjoittaa kirjastolle. Se, otetaanko ne kirjaston kokoelmiin vai laitetaanko poistokirjamyyntiin, jää kirjaston päätettäväksi. Päätökseen vaikuttaa esimerkiksi se, onko ko. teoksia kokoelmassa ennestään ja menevätkö ne vielä lainaksi ja kirjojen kunto.
Aivan tarkkaa luetteloa vuonna 1934 esiintyneistä Tap-alkuisista paikannimistä en löytänyt. Kokoelmistamme löytyi P. Pauninkosken Suomen paikkakuntahakemisto vuodelta 1949. Siinä mainitaan kolme Tap-alkuista paikannimeä: Tapanila, Tapio (Rovaniemi) ja Tapola (Iitti).
Tuoreemmassa Suomalaisessa paikannimikirjassa, 2007, mainitaan myös seuraavat paikat: Tapaninkylä (kaupunginosa Helsingissä), Tapavainola (kylä Lappeenrannassa), Tapionniemi (kylä kemijärvellä). Lisäksi löytyivät Tappuri (Ounastunturin huippuja), Tappurivirta (salmi Haukiveden ja Joutsenveden välillä, virta Heinävedellä) ja Tappuniemi (niin Savonlinnassa kuin Heinävedellä).
Nämä nimet ovat kirjan mukaan olleet käytössä jo 1934.
Saattaa kuitenkin löytyä paikannimiä, joita ei...
Pasilan kirjaston varastossa on kirja "Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta". Kirjan on suomentanut ja toimittanut Valter Juva vuonna 1916. Korppi sisältyy tuohon kirjaan.
Suomennos on luettavissa myös Wikipediassa
http://fi.wikisource.org/wiki/Korppi
Turun kaupunginkirjaston ainestotieokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/?formid=find2&sesid=1305037186
löytyy tämä teos nimellä Pienjännitesähköasennukset ja sähkötyöturvallisuus. Se on vuodelta 2007.
Sitä voi etsiä myös esim. asiasanoilla sähköturvallisuus ja standardit (asiasanat allekkain) tai voi etsiä myös sarjan nimen mukaan: SFS-käsikirja.
Mitään varsinaista luetteloa käytetyistä iskulauseista ei valitettavasti löytynyt.
Aiheesta kirjoittavilta nettisivustoilta löytyi kuitenkin joitain eniten käytettyjä iskulauseita.
Ensimmäisellä sijalla on lause, joka englanniksi kuuluu ‘the people want to bring down the regime’. Se on mainittu useissa lähteissä.
Eräs toinen mielenilmauksissa käytetty iskulause on: ’the people want the division to end’.
Hakuja voi tehdä Googlesta hakukausekkeilla ‘A major slogan of the demonstrators in the Arab’ tai ’major slogans Arab spring’.
Hieman laajempi luettelo löytyy hakulausekkeella ’ Symbols and Slogans of the Arab Spring’. Sivusto käsittää viisitoista sivua. Sivulta toiselle pääsee nuolen avulla.
Lähteet:
http://en.qantara.de/content/symbols...
Suomen kirjastoseuran Kirjasto-lehden ja Suomen tieteellisen kirjastoseuran Signum-lehden kautta löytyy artikkeleita myös tästä aiheesta. Lehdet ovat luettavissa verkossa:
http://kirjastolehti.fi/
http://ojs.tsv.fi/index.php/signum/issue/archive
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Matti Rossin runo Tuutulaulu sisältyy hänen kokoelmaansa Agitprop (1972).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_26979
https://finna.fi/
Helsingin kaupunginkirjastoon on tilattu yksi amerikansuomalaisten sanomalehti, The Finnish Update, joka oli aikaisemmin nimeltään mainitsemasi Amerikan uutiset. Lehti on tilattu Rikhardinkadun kirjastoon, ja sitä säilytetään kuluva ja sitä edellinen vuosi, joten sielläkään ei ole 1990-luvun lehtiä. Lehdellä on verkkosivut, internetosoite on http://www.finnishupdate.com/ Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy amerikansuomalaisten sanomalehtien mikrofilmiluettelo, mutta se käsittää vain vuodet 1876-1970.
Etsimäsi teos saattaisi olla Kirsti Tarjaksen omaelämäkerrallinen teos "Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä". Löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.
Kirjailija kertoo syntymäkaupungistaan Bakusta, jossa hänen isänsä Aaro Härkönen työskenteli Nobelin öljyfirmassa rakennusosaston päällikkönä. Kirjassa kerrotaan myös Bakun jälkeisestä ajasta Muolaassa ja Kotkassa. Lopuksi kirjailija tekee vielä 70-vuotiaana matkan Bakuun.
Tässä siis vielä teoksen tiedot:
Tarjas, Kirsti: Aalto vierii verkalleen uuden aallon tieltä : löydettyä, kerrottua ja muisteltua 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Kirjayhtymä, 1996
Kirjastojen yhteisellä tietopalvelulistalla ehdotettiin, että kyseessä voisi olla Martti Haavion kirjassa ”Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäinsatuja” (WSOY, 1957) oleva tarina ”Rikkaan talon emäntä ja köyhän talon emäntä”. Siinä Jeesus ja Pyhä Pietari käyvät ensin köyhässä talossa, jonka emäntä saa siunauksen ensimmäiselle päivän työlleen ja saa mitata kolme päivää rukiita. Kun he käyvät rikkaassa talossa ja sen emäntä saa siunauksen, emännän aikeena on laskea rahoja heti aamusta, mutta hän niistää ensin nenäliinaan ja joutuukin sitten niistämään kokonaiset kolme päivää nenäänsä.
On ihan mahdollista, että kyseessä on jokin toinen samanlainen tarina, sillä tästä aiheesta voi olla useita muunnelmia. Haavion versio perustuu kertomuksiin...
Seuraavilta saksankielisiltä sivuilta löytyy joitain ideoita:
http://www.bastelideen.info/html/heu_deko.html
http://www.ebay.de/itm/weihnachtliche-Strohdekoration-gros-/22199980918…
Lisää ideoita voi hakea googlen kuvahausta hakusanoilla 'basteln aus strohhalmen' ja 'was kann man aus strohhalmen basteln'.
Lisäksi on joukko suomenkielisiä askartelukirjoja, joissa esitellään muita kuin perinteisiä olkitöitä. Seuraavassa muutama kirja:
- Launonen, Tuula: Olkiaarteet, Atena, 2005 (Gummerus)
- Lindén, Eevi: Olkityöt, Tammi, 1989
- Väisänen, Pirjo: Olkityöt, Tammi, 2013
