Olemme etsineet lukuisista tietokannoista ja laitoimme kysymyksenne valtakunnalliselle Tieto-listallekin, johon kuuluu vastaajia ympäri Suomea, mutta kukaan ei tiennyt tätä. Erästä bulgarialaista Pavel Vezinovia ehdotettiin, mutta hän on kirjoittanut teoksen 'Raja', alkukielellä Barierata, joka suomennettiin vuonna 1983.
Kerrot etsiväsi FAO:n raporttia maailman ravintotilanteesta ja että et löytänyt sitä FAO:n sivuilta.
Kuulostaa kuitenkin kovin siltä, kuin kyseessä olisi FAO:n vuotuinen raportti "The State of Food and Agriculture", lyhennettynä SOFA. FAO:n kotisivun (www.fao.org) keskivaiheilla on linkki
"SOFA 2000: 50 years of agricultural wisdom". Tämän linkin kautta pääset lukemaan uusinta raporttia.
Aihetta käsittelee perusteellisesti Adam Tooze teoksessaan The Wages of Destruction: The Making and Breaking of the Nazi Economy (Viking 2006). Huomattavasti tiivistäen, kyseessä oli yhdistelmä taloudellisia silmänkääntötemppuja (kuten MEFO-rahoitusinstrumentit) ja pakko-ottoja. Vienti ja tuonti hiipuivat jo 1930-luvun rauhan vuosina Saksan pyrkiessä omavaraisuuteen. Inflaatio pystyttiin pitämään kurissa hinta- ja palkkasäännöstelyllä. Saksan valuuttareservit käytettiin loppuun vuoteen 1938 mennessä. Miehitettyjen maiden valuutta- ja kultavarannot takavarikoitiin. Työvoimapulaa helpotettiin sotavankeja ja valloitetuista maista tuotua pakkotyövoimaa hyödyntämällä. Reichsmarkin arvo asetettiin huomattavan korkealle miehitettyjen maiden...
Kämmekkä sanaa ei ollut selaamissani etymologisissa sanakirjoissa. WSOY:n Nykysuomen sanakirja vuodelta 1978 määrittelee sanan näin:
koti- ja ulkomaisia kasveja, joille on ominaista kämmenmäisesti liuskainen juurimukula ja tertussa olevat kannukselliset, tav. punaiset kukat.
Sama asia todetaan Kukkamestareiden orkideaa käsittelevässä nettiartikkelissa: Orkideoiden taustaa – kukkamestarit.fi
Mikael Karvajalka on seikkailuromaani kasvukertomus. Samalla se on hyvin perinteinen romaani. Kirjan tapahtumat etenevät aikajärjestyksessä niin, että päähenkilö, Mikael Karvajalka, kertoo tapahtumista omalla äänellään. Kirja muistuttaa kovasti Waltarin kuuluisampaa teosta Sinuhe egyptiläistä. Kirjassa kaksi ystävystä, Mikael ja hänen kasvattiveljensä Antti kasvavat aikuiseksi Turun kaupungissa ja lähtevät seikkailemaan 1500-luvun alun Eurooppaan. Lapsuus käydään läpi parin sivun viittauksessa, varsinainen tarina alkaa kouluajasta. Mikaelin syntymävuotta ei kerrota, mutta tarina päättyy vuoteen 1527, jolloin päähenkilö on nuorehko aikuinen mies. Nopean avioliiton jälkeen leskeksi jäänyt, mutta lapseton mies. Kirjassa kyllä tapahtuu...
80-luvulla julkaistuja lapsilukijoille suunnattuja tietopuolisia delfiiniaiheisia kirjoja ovat ainakin Erkki Wessmanin Ystävämme delfiinit (Lehtimiehet, 1985) ja Michael Foxin Nick-Nick pullonokka (WSOY, 1986). Kaunokirjallisuudesta voisi mainita pari aivan 90-luvun alussa ilmestyttä kirjaa: Margaret Davidsonin Yhdeksän unohtumatonta delfiiniä (WSOY, 1991) ja Jacques Breuilin Tomi ja delfiinien salaisuus (Kirjatoimi, 1991). Kelpaisikohan jokin näistä?
Pääkaupunkiseudun Plussa -kokoelmatietokannasta http://www.libplussa.fi voi valita alasvetovalikosta hakuehdoksi asiasanan. Kirjoittamalla hakuriville selittämättömät ilmiöt löytyvät mm. seuraavat teokset:
Clarke, Arthur C.: Tieteen kuvalehden suuri kirja mysteerit, 1996
Salaisuuksien saatossa, Valitut palat, 1999
Tuntematon totuus uutta valoa historian arvoituksiin, Valitut palat, 1992
Hitching, Francis, Arvoitukselliset tapahtumat, Karisto, 1981
Tarkennetulla haulla kirjoittamalla ensimmäiselle hakuriville nimekkeen sanaksi unsolved ja toiselle crimes tai mysteries löytyvät teokset
The world's gratest unsolved crimes, 1984 ja
Austin, John: More of Hollywood's unsolved mysteries, 1991
Käyttämällä asiasanaa ihmeet löytyy lisää aihepiiriin...
HelMet-verkkokirjaston kirjautumissivu oli eilen, 12.9., poissa käytöstä iltapäivästä noin puoleenyöhön. Nyt Helmet toimii jälleen normaalisti.
Pahoittelemme häiriötä.
Pekka Tarkan teos ”Suomalaisia nykykirjailijoita” (Tammi, 2000; 6. uud. laitos) antaa ainakin jonkinlaisen vastauksen tähän, vaikka se ei olekaan enää aivan tuore. Toisaalta asia riippuu myös siitä, keneltä kysyy: Tarkan mielestä merkittävät kirjailijat saattavat olla jokseenkin erilaisia kuin vaikkapa fantasiakirjallisuutta tuntevan asiantuntijan. Siksi kysymykseen on vaikea vastata tyhjentävästi.
Dekkarikirjailijoita Tarkka ei ole kelpuuttanut mukaan kuin pari, mutta esimerkiksi Suomen dekkariseuran Vuoden johtolanka -palkinnon saaneiden listaa tutkimalla saa jonkinlaista käsitystä, keitä dekkaristeja on arvostettu. Lista löytyy osoitteesta http://www.dekkariseura.fi/jl_jlangat.html.
Yksi tapa tarkastella asiaa on katsoa Suomen...
Tiedoissasi ei tällä hetkellä näy voimassa olevia varauksia. Helmet.fi-sivulla on esiintynyt tällä viikolla ylläpitoajoista johtuvia katkoksia, siksi kirjautuminen verkkopalveluun ei ole onnistunut. Pääset tällä hetkellä kirjautumaan omiin tietoihin "vanhan HelMetin" puolelta osoitteessa http://luettelo.helmet.fi/. Voit uusia siellä lainasi ja tehdä varauksia normaalisti.
Koska kahteen lainaan kohdistui varaus, niitä ei voinut uusia. Voit palauttaa lainat palattuasi Ruskolle, mutta niistä kertyy 9.3. olleen eräpäivän jälkeiseltä ajalta myöhästymismaksuja. Mikäli joku muu voi palauttaa lainat jo ennen paluutasi, se vähentää maksujen määrää. Ohessa maksut https://vaski.finna.fi/themes/custom/files/Maksuliite_2017.pdf
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy kahta lainattavaa diasarjaa Seitsemästä veljeksestä. Toinen on nimeltään "Jukolan poikien kepponen Männistön muorille" ja toinen "Seitsemän veljestä lukkarin koulussa".
Kirjailijaa taas esittelee diasarja Aleksis Kivi 1834 - 1872.
Kyllä muistatte elokuvan nimen ihan oikein, mutta kyseistä elokuvaa ei ole ilmeisesti Suomessa dvd:nä julkaistu. Internet Movie Databasesta tiedot tästä vuonna 1964 julkaistusta elokuvasta, jonka on ohjannut Jules Dassin ja pääosassa on Peter Ustinov, kyllä löytyivät.
Mikäli olet lainannut kirjan Helsingistä Helsingin kaupunginkirjaston kortilla, et voi palauttaa sitä Hämeenlinnaan, vaan sinun on toimitettava se itse Helsinkiin.
Samaa ovat monet kyselleet monilla internetin keskustelupalstoilla. Emme onnistuneet löytämään mitään Heli Hyvösen haastatteluja tai tietoja Karoliinan myöhemmistä vaiheista. Heli Hyvönen on kuitenkin kirjoittanut jatkokirjan Karoliinan vaiheista nimeltä Tule silittämään tätä leijonaa: pienen tytön kipeät vuodet (Karas-sana, 1988).
"Kallion jengeistä" kirjoitettiin lehdissä erityisesti 1978 lopulla sen jälkeen, kun 15-vuotias kalliolaispoika oli pahoinpidelty kuoliaaksi. Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä on mahdollista tutkia esim. Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa. Pidempiä juttuja, joissa on myös kuvia, ovat esim.
Paula Harkki & Kalevi Hujanen: "Me taistellaan apatiaa vastaan." Apu 46/1978, s. 16-20.
Pekka Vuoristo: "Jengit ja karu todellisuus." Suomen Kuvalehti 49/1978, s. 42-46.
Yleiskuvia 70-80-l. vaihteen Kalliosta, myös kirjaston liepeiltä, löytyy jonkin verran verkostakin, ei kuitenkaan juurikaan nuorisoryhmistä. Ks. esim. Finna.fi: aihehaku "Kallio", kuvat välillä 1975-1985.
Ks. myös Ylen Elävästä arkistosta...
Hr1-veturisarja oli tärkein pikajunien vetäjä vuosina 1949–63. Vetureita käytettiin pääasiassa Etelä-Suomen pikajunissa rataosilla Helsinki–Tampere ja Helsinki–Kouvola. Vuonna 1955 niillä alettiin ajaa Tampereelta Haapamäelle ja 1957 Seinäjoelle. 1957 Hr1-sarjan ajot laajenivat myös Kouvolasta Imatralle.
60-luvun alussa Pekat otettiin käyttöön Haapamäen ja Pieksämäen väliseen liikenteeseen, ja vuosina 1960-64 niillä hoidettiin säännöllistä pikajunaliikennettä Kouvolasta Kuopioon. Lisäksi muutamalla yksilöllä liikennöitiin 60-luvun puolivälissä Pieksämäen ja Joensuun välisiä kiitotavara- ja yöjunia.
Viimeisinä ajovuosinaan Hr1-veturit olivat henkilöjunaliikenteessä väleillä Helsinki–Riihimäki–Tampere sekä vielä keväällä...
Kirjassa Kanneljärvi 2- Kylästä kylään ja talosta taloon (Koonnut Viljo E. Terho, 1986) mainitaan Isovihan (1700–1721) jälkeisen ajan Kanneljärvestä: ”Kaskitalouden vaikutuksesta ns. suurperheet olivat tavallisia, v. 1754 tehdyn laskennan mukaan Kanneljärven seutu oli Äyräpään kihlakunnassa tässä suhteessa ihan huomattavin.”
Valitettavasti en löytänyt muuta tarkentavaa tietoa alueen kihlakunnasta. Lisää Kanneljärvestä voi lukea mm. Paavo Montonen: Kanneljärvi- Kahdeksan kylän pitäjä (1957), sekä edellä mainitusta Kanneljärvi- Kylästä kylään ja talosta taloon- teoksesta.
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.43896?sid=2986016061
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.51772?sid=2986019334
Uusikirkon historiasta voi lukea...
Kirjastomme lastenosaston kollegat vinkkasivat muun muassa näitä kirjoja ulkopuolisuudesta ja erilaisuuden tunteesta: Lastenromaaneja:Saku Heinänen: Zaida ja lumienkeliPetra Lillsund Botéus: Mun rasittava elämäMari Kujanpää: Minä ja muroMari Kujanpää: Emman salainen toiveLaura Lähteenmäki: Laske salaa kymmeneen Satu-Lotta Pitko: Neela NeulansilmäKerstin Johansson: Näkymätön Elina Lisäksi pari nuortenkirjaa, jotka voisivat sopia myös nuoremmille lukijoille:Mari Kujanpää: RumuuspäiväkirjaArja Puikkonen: Liitopoika Pelkoja ja niiden kohtaamista käsittelevät esimerkiksi nämä:Mari Tammi: Hilda, Tilda ja tohtori Urhean pelkokuuriDavid Almond: TulennielijätPer Olov Enquist: Kolmen luolan vuoriTeosten saatavuustiedot voit...
Kyseistä teosta ei löytynyt ainakaan suurimpien kirjastojen kokoelmatietokannoista. Tarkistin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Monihaulla maakuntakirjastojen kokoelmatietokannoista. Teoksen ensimmäinen painos on ilmestynyt 1993, mutta siitä on viime kesänä ilmestynyt pokkariversio. Voit halutessasi tehdä kirjasta hankintaehdotuksen. Nopeammin kirjan saat jättämällä kaukolainatilauksen; kirjaa näytti olevan ruotsalaisissa kirjastoissa. Porin kaupunginkirjastossa pohjoismaiset kaukolainatilaukset maksavat 20 mk tilattaessa + 20 mk kirjaa noudettaessa.
