Pentti Saaritsa on suomentanut Edith Södergranin runon En strimma hav. Suomennos Juova merta ilmestyi ensimmäisen kerran Södergranin kootuissa runoissa Elämäni, kuolemani ja kohtaloni vuonna 1994. Vuonna 2009 ilmestyneessä nidotussa laitoksessa runo on teoksen sivulla 21.
Teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voisikohan Kyseessä olla Marja Björkin 1990-luvulle sijoittuva romaani Lainaa vain (Like, 2016)? Lisätietoa kirjasta Kirjasammon sivulla: Lainaa vain | KirjasampoTeoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Lumme-verkkokirjastosta: Haun aloitussivu |
Varhaisimpien kivirakennusten kivivallit oli tehty ns. kylmämuurauksena eli ilman laastia. Kylmämuuri eli kuivamuuri on latomalla rakennettu muuri, jossa kivet on valittu niin, että ne tukeutuvat toisiinsa.
Aiheesta löytyy lisää tietoa esim. Turun Sanomien artikkelista (16.2.2006) Luonnonkivi on rakennusmateriaaleista kestävin ja Johanna Lehtolan ja Sari Perälän opinnäytetyöstä Historialliset kivirakenteet: luonnonkivi- ja rauniokellareiden korjaaminen ja säilyttäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2012)
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/1074101484/Luonnonkivi+on+rakennusmateriaaleista+kestavin
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/42999/Lehtola_Johanna_Perala_Sari.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Sanasto Grapes of wrathin CliffsNotes-opinto-oppaassa määrittelee jehoviitit Charles T. Russellin perustamaksi uskonnolliseksi yhteisöksi. Raamatuntutkija Charles Taze Russell oli Vartiotorni-lehden ensimmäinen julkaisija, jota Jehovan todistajat pitävät järjestönsä perustajana. Kyse on siis Jehovan todistajista.
Oliko Charles Taze Russell Jehovan todistajien perustaja? | Usein kysyttyä (jw.org)
Millaisista tarinoista pidätte?Minulle tuli ensimmäisenä mieleen Tove Janssonin Muumilaakson marraskuu tai Näkymätön lapsi. Molemmissa on kertomuksia, jotka herättävät ajatuksia ja ovat helppolukuisia.Ihmisluontoa tutkiskelevat myös István Örkényn 100 minuuttinovellia. Haikumaisia, sivun mittaisia tarinoita löytyy Petri Tammisen kirjasta Se sano : unohtumattomat lausahdukset ja Kari Hotakaisen hieman vanhemmasta teoksesta Finnhits. (myös äänikirjana hauska)Ohjeita elämään saa myös Nelli Hietalan teoksesta Lintujen käytännöllisyydestä.Mustaa huumoria löytyy mm. kirjoista Vehkala, Elmeri: Eräitä harmillisia tarinoita ja Rimpiläinen, Suvi: Vähän käytetty : novellejaHelmet haulla löydätte lisää novelleja haluamastanne aiheesta. Valitkaa...
Tuomas Holopainen ei ole opiskellut Sibelius Akatemiassa. Kerrotaan, että hän on opiskellut klarinetinsoittoa musiikkiopistossa ja soittanut tenorisaksofonia jazz-yhtyessä ja klarinettia puhallinorkestereissa, kuten puolustusvoimien soittokunnassa suorittaessaan asepalvelusta.Holopaisen omassa Allmusic-profiilissa ei näy mainintaa Sibelius Akatemiasta eikä tarkempaa tietoa muistakaan musiikkioppilaitoksista. Lähteet: Tuomas Holopainen – WikipediaOllila, Mape: Nightwish, Helsinki : Like, 2006
Valitettavasti ei ole. Kirjastoilla ei ole käytössään sellaista listaa / järjestelmää jonne voisi ilmoittautua jonottamaan mahdollisesti joskus poistettavia kirjoja.
Kävin läpi Wikipediasta löytyvän Enrique Iglesiaksen levyjen listan ja vertasin siinä olevia nimekkeitä Helmet-kirjaston kokoelmaan: http://en.wikipedia.org/wiki/Enrique_Iglesias_discography
Helmet-kirjastosta löytyy yhtä lukuunottamatta ("Vivir" vuodelta 1997) kaikki Enriquen levyt: http://www.helmet.fi/search*fin?/aiglesias+enrique/aiglesias+enrique/1%…
Levyn nimeä klikkaamalla saat näkyville saatavuustiedot.
Hei!
Tarkoittanet siis pianolle sovitettuja kappaleita kyseisistä baleteista? Kaupunginkirjastosta löytyy yksi nuotti, jossa on otteita pianolle molemmista baleteista (Zolushkahan on Tuhkimo eli Cinderella..): Prokofjev - his greatest piano solos. Se sisältää Romeosta ja Juliasta kappaleet Balcony scene, Dance of the girls with the lilies, Frair Lawrence, The Montagues and the Capulets ja Young Juliet. Tuhkimosta löytyvät kappaleet The fairy godmother, gavote, Medley of waltzes ja After the ball (waltz). Kyseinen nuotti kuuluu Viikin kirjaston nuottikokoelmaan. Lisäksi Tuhkimosta löytyy nuotti: Prokofjev: Kappaleet, piano op97, Tuhkimo. (Sisältää kymmenen pianokappaletta baletista Tuhkimo.) Nuotti löytyy pääkirjaston kokoelmasta.
Kaksosia käsitteleviä elämäkertakirjoja ei montaa löytynyt, mutta tässä muutama ehdolle:
Koskela, Alpo:
Koskelan identtiset kaksoset : Alpo Koskela kertoo omasta ja kaksoisveljensä Alvarin elämästä
Hiltunen, Leea:
Eduskunnan kaksosten äidin tarina (kaksoset ovat kirjoittaneet omasta äidistään, mutta samalla valottuu heidän oma elämänsä)
Chatwin, Bruce:
Erottamattomat
(tämä on saatettu luokittaa romaaniksi, mutta kirjoittajan mukaan se voisi olla yhtä hyvin muistelma, koska se käsittelee olemassa olevia ihmisiä)
Isä voi mennä ilman poikaa hakemaan kortin. Kannattaa täyttää tämä lomake etukäteen: http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
Lomaketta ei voi lähettää sähköisesti vaan se tulostetaan ja otetaan mukaan kirjastoon. Takaajan eli isän kirjastokortti ja henkilötodistus pitää ottaa mukaan myös. Varmuuden vuoksi voi ottaa mukaan myös pojan henkilötodistuksen, esim. passi tai kelakortti.
Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan sukunimi Riitamaa on nykyisenä nimenä 60 henkilollä. Tietoja nimen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt kirjaston kokoelmissa olevista sukunimikirjoista.
Karjalan kannaksella on ollut alue, jonka omistuksesta suomalaiset ja venäläiset riitelivät 1500-luvulla. Kirjassa Jääsken kihlakunnan historia kerrotaan, että Rajajoen eli Siestarjoen ja Saijanjoen välisellä alueella Suomenlahden puoleisella rannalla sijaitsi maa-alue,jossa äyräpääläiset vanhastaan kävivät kaskeamassa. Siitä oli jo aikaisemmin käyty riitoja, kun venäläiset väittivät aluetta omakseen. Se hävitettiin kerran perinpohjin ja omistusriidoista aiheutui paikan nimikin, Riitamaa.
Internetistä ei tosiaankaan löydy selityksiä, mutta kahdesta kirjasta löysin.
Oulun ja lapin läänin vaakunat -kirjassa sanotaan näin:" Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers vuonna 1968. Hopeakentässä sininen palkki, jossa kultainen kauran röyhy. Kaura symbolisoi maanviljelystä sekä maataloutta ja sininen palkki Pattijokea."
Kirjassa Suomen kunnallisvaakunat (Suomen kunnallisliitto, 1982) on sama selitys värien osalta, sitten jatkuu "Jokeen ja maatalouteen viittaava tunnus. - Den blå balken syftar på Pattijoki å. Havrevippan symboliserar jordbruk."
Ilmeisesti mainitsemasi kirja on ensimmäinen afganistanilaistaustaisen kirjailijan suomeksi julkaisema kirja.
Afganistanilaistaustaisen suomalaisen Aziza Hossainin kirjoittama novelli "Punaiset pilvet ja sininen taivas" on ilmestynyt novelliantologiassa "Mikä ihmeen uussuomalainen? (2009)". Teos löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1890609__SAziza%20Hossaini__Orightresult__U__X3?lang=eng&suite=cobalt
Löysin ainakin seuraavat afganistanilaiset naiskirjailijat:
Nadia Anjuman (1980-2005) oli afganistanilainen runoilija. Häneltä on ilmestynyt englanniksi lasten kuvakirja "Dreams of freedom : in words and pictures", joka löytyy helmetistä: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/...
Ryhdyin etsimään tietoa internetistä Googlella ja löysin hakulausekkeella "automaattinen puheentunnistus" erinäisiä linkkejä, joista kenties voisi olla apua.
Tässä Goolen antamat tulokset:
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=%22automaattinen+puheentunnistus%22… .
Esim. Lingsoft-niminen yritys on julkaissut Windows-tietokoneissa toimivan puheohjaussovelluksen, Lingsoft Speech Controller -ohjelman. Tässä lisätietoja:
http://lingsoft.fi/?lang=fi&doc_id=120&session_id=6f58b86eecfa997c9eb49… .
Internet Explorer -selain ei jaksa suorittaa Frank-monihaun kaikki kirjastot kattavaa hakua. Haku onnistuu jakamalla se pienempiin osiin tai kokeilemalla muita selaimia. Onnistuin tekemään Mozilla firefoxilla haun kaikista kirjastoista, mutta vaikuttaisi siltä, että etsimääsi levyä ei ole missään Suomen kijastossa.
Voit tehdä kirjastolle hankintaehdotuksia. Ne voi kohdistaa tietylle kirjastolle tai kaupunginkirjastolle yleensä. Jälkimmäisessä tapauksessa ehdotus ohjataan siihen yksikköön, jolle se voi lähinnä kuulua tai pannaan "listalle" jotta mikä tahansa kirjasto voi tilata sen. Kirjastot päättävät aineiston ostoista itse. Kirjastoissa on valmis lomake ehdotuksen tekemistä varten, ja sen voi tehdä myös Internetin välityksellä (http://www.lib.hel.fi/hankinta/hankintatoive.htm). Tarkista ensin tietokannastamme (http://www.lib.hel.fi/plussa), onko teos kirjastossa ennestään. Hankintapäätöksestä ilmoitetaan toivojalle, mutta jos hän haluaa tehdä siihen myös varauksen, peritään 5 mk:n maksu.
Kiitos ehdotuksesta! Katsoin internetistä tarkemmin teoksen tietoja; kyseessä taitaa olla Sanna Sjöswärdin "Min mamma är en persisk prinsessa" vuodelta 2009. Tein hankintaehdotuksen meille Helsingin kaupunginkirjastolle ja nimenomaan pääkirjasto Pasilalle.
Asiakas voi tehdä hankintaehdotuksen verkossa helposti itsekin Helsingin kaupunginkirjaston kotisivuilla osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
eli etusivu > aineisto ja tietokannat > hankintaehdotus.
Tässä vielä linkki löytämälleni sivulle, jossa kirjasta kerrotaan:
http://www.bokia.se/min-mamma-ar-en-persisk-prinsessa-sanna-sjosward-91…
Englanninkielisen Wikipedian mukaan osia on 19, joten kaikkia ei ole vielä suomennettu. Asiaa voit kysyä sarjan suomalaiselta kustantajalta Wsoy:tä http://www.wsoy.fi/palaute
