En valitettavasti ole onnistunut löytämään täysin tätä kuvausta vastaavaa aapista. Ehdotan kuitenkin muutamaa jotka ovat edes sinne päin. Molemmat ovat Martti Haavion kirjoittamia tarinoita ja hänen tuotannossaan Pässi Päkäpää seikkaili muuallakin.
WSOYn Iloinen lukukirja (painoksia 1938-57) sisältää kertomuksen Pukki Partasuu ja Pässi Päkäpää, jossa eläimet lähtevät "sinisille sinisille vuorille ja vihreään vihreään metsään".
Iloinen eläinkirja (ensimmäinen painos 1946) sisältää tarinan Prinsessa ja pässi, jossa Pässi Päkäpää lähtee prinsessan kanssa "vihreälle niitylle ja valkealla vainiolle kukkia poimimaan".
Kansalliskirjastolla on digitoitu kokoelma aapisia, joita pääsee selaamaan verkossa: https://digi.kansalliskirjasto.fi/...
Pahoittelen, että vastaaminen on viivästynyt. Sinulla on mielenkiintoinen, mutta haastava aihe. Et kertonut kysymyksessäsi, mitkä kielet sinulle käyvät. Suomeksi tietoa tuskin paljoa löytyy. Maailmalla aiheesta on varmasti kirjoitettu. Tässä joitakin ehdotuksia haun alkuun. Hollantilainen Dola de Jong on kirjoittanut romaanin, joka kertoo juutalaispakolaisista pohjois-Afrikassa. Kirja on käännetty ruotsiksi nimellä Åkern är världen (Nilsson förlag, 2017). Kirjan voi tilata kaukolainana vaikka Tammisaaren kirjastosta. Kaukolainan hinta on 4 €. Verkossa löytyy luettavana Oxford University Pressin julkaisema artikkeli, joka kertoo jugoslavialaisista pakolaisista Egyptissä sodan aikana. Building Yugoslavia in the...
Neuvostoaikana hotellivieraiden salakuuntelua johdettiin rakennuksen hissittömässä kattokerroksessa (23. kerroksessa) sijainneesta salaisesta huoneesta, jossa nykyinen KGB-museo sijaitsee.Lähde: Kaja Kunnas, Hotelli Viru paljasti korvansa : Neuvostoliiton pelätty turvallisuuspoliisi KGB lähti Virosta kaksikymmentä vuotta sitten : viime viikolla Hotelli Viru avasi museon kerrokseen, josta KGB johti hotellivieraiden salakuuntelua. – Helsingin Sanomat 21.1.2011
Tarkoittamanne kirja saattaa olla Efraim Briem- nimisen kirkonmiehen kirja "Jehovas vittnen". Lahden kaupunginkirjastossa se on suomennoksena nimellä "Totuus jehovan todistajista". Julkaistu suomeksi 1945.
Briem eli 1890-1945 ja hänestä sanotaan mm.: kyrkoherde i Stävie, professor i religionshistoria. Hän on julkaissut myös muita kirjoja ja kirjoituksia kuin käsillä oleva.
Internet-haku Googleen kirjoittamalla "Efraim Briem", tuli muutamia viitteitä.
Aiheesta on (myös Lahdessa) lukuisia Suomessa myöhemmin julkaistuja kirjoja.
Ensimmäinen TES-TV:n kokoillan elokuva oli Hannu Lemisen ohjaama Rosvo-Roope (1949) 25. maaliskuuta 1956.
Vastaanottimia oli tuolloin käytössä ehkä 350 kappaletta.
Lähde: Television viisi vuosikymmentä : suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan / toim. Juhani Wiio
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. - 675 s. : kuv.
ISBN 978-951-746-939-5
s. 582
Säilyneistä kotimaisista pitkistä elokuvista, eritoten Suomi-Filmin, Fennada-filmi ja Suomen Filmiteollisuuden tuotannosta on televisiossa esitetty valtaosa. Tuoreempaa tuotantoa on esittämättä samoin pienten yhtiöiden tuotantoa. Keskustelussa heitettiin esiin 7 %.
Lähde: keskustelu Suomen kansallisfilmografian työryhmän jäsenten kanssa KAVA 5.3.09.
Yksittäisten...
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ei tätä kirjaa tosiaankaan löydy muilla kielillä kuin englanniksi ja japaniksi. Fujisawan teoksia ei ole käännetty suomeksi.
En osaa sanoa, onko kirjaa käännetty ruotsiksi, mutta voit kysyä kirjaston kaukopalvelusta, löytyisikö kyseistä teosta ruotsin kielellä muualta Suomesta tai Ruotsin kirjastoista. Kaukopalvelu toimittaa kirjoja lainaan tänne myös Ruotsista.
Kaukopalvelun nettilomake löytyy tästä linkistä: http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kalervo Palsasta on kirjoitettu teos: Palsa : Kalervo Palsan (1947-1987) elämästä ja taiteesta, sekä Antaa salaman tulla, minä odotan : Kalervo Palsan kirjeitä.
Näiden kirjojen tarkemmat tiedot, ja lisää teoksia löytyy kun avaat oheisen linkin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28palsa%20kalervo%29%20c%3…
Tässä muutamia internet-linkkejä stucco lustroa käsitteleville sivuille:
http://w1.865.telia.com/~u86509287/stucco/stucco.htm (ruotsinkieliset sivut)
http://www.artcolor.it/materiali.htm (myös englanninkielinen versio)
http://www.wyssen.ch/Stucco.html
http://www.decorativepaintworks.com/classical_mural.htm
Kirjallisuutta en aiheesta löytänyt.
Kirjastossa ei ole sopivia apuvälineitä tuohon asiaan eikä luultavasti riittävästi teknistä osaamistakaan. Osoitteessa https://www.matkapuhelinfoorumi.fi/threads/tekstiviestit-paperille.69465/ annetaan joitakin ehdotuksia, miten tekstiviestejä ehkä voisi saada ulos, mutta mahdolliset toiminnot riippuvat kovasti puhelinmallista. Asiaa voisi ehkä tiedustella myös puhelinliittymän operaattorilta, etenkin jos tekstiviestit ovat tallentuneet sim-kortille.
Kirkes-kirjastot tarjoavat asiakkailleen luettavaksi kotimaisia aikakauslehtiä, joita voi lukea eMagz-palvelussa. Palvelun käyttöön tarvitaan kirjastokortin numero ja pin-koodi.
https://kirkes.emagz.fi/ext/login/kirkes
https://kirkes.finna.fi/Content/eaineistot
https://emagz.fi/
For dummies -sarjassa ei ole MS-Dos opasta, mutta kirja Pc for dummies (Dan Gookin & Andy Rathbone ) käsittelee laajemmin DOS käyttöjärjestelmää. Kirjan on suomeksi kääntänyt Reija Becks (1996), käännöksen nimi on sama kuin alkuteoksenkin PC for dummies.
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatu Leppävaaran kirjastoon. Se on kyllä tilattu ja tulee varmasti elokuun aikana.
Kirjaa löytyy jo muualta pääkaupunkiseudulta, joten sen voi tilata noudettavaksi Leppävaarasta Helmet-palvelun kautta osoitteesta www.helmet.fi tai mikäli kortillanne ei ole ko. palvelun käyttöön tarvittavaa tunnuslukua, soittamalla tai lähettämällä sähköpostia kirjastoon. Tällöin tarvitsemme kirjastokortin numeron. Varausmaksu on 50 senttiä.
Helmet -kirjastojen laina-ajat eivät ole pidentyneet.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Kallion ja Kannelmäen kirjastot ovat remontin vuoksi suljettu. Kannelmäen kirjasto avataan vuoden 2010 alussa. Kallion kirjaston remontin arvioitu valmistumisaika on tammikuun loppupuolella 2010.
Remontin vuoksi näiden kirjastojen aineistoilla on pidennetty laina-aika. Kannelmäen kirjaston aineiston eräpäivä on 02.02.2010 ja Kallion kirjaston aineistolla eräpäivä on 3.3.2010 .
Ilmeisesti tarkoitus on löytää aineistoa suomalaisesta työlaulu-, kehtolaulu- ja laululeikkiperinteestä.
Suomen musiikin historia -kirjasarjan osassa Kansanmusiikki (WSOY, 2006) on Anneli Asplundin artikkeli Runolaulusta rekilauluun, jossa hän kertoo mm. kehtolauluista, työlauluista ja laululeikeistä. Työlauluperinteestä löytyy tietoa myös Kustaa Vilkunan kirjasta Työ ja ilonpito. Ja pokasaha soi -laulukirjaan on koottu metsätyöntekijöiden lauluperinnettä (laulujen sanat ja nuotit ja taustatiedot) ja samannimiselle cd-levylle metsä- ja uittotyötä kuvaavia lauluja, jotka eivät kuitenkaan ole varsinaisia työlauluja. Työlaulut-sanalla löytyy Piki-verkkokirjastosta (piki.verkkokirjasto.fi) vain ulkomaisia äänitteitä. Yksittäisiä...
Tukes eli Turvallisuus- ja kemikaalivirasto uutisoi syyskuussa 2015 glyfosaatin hyväksymisajan jatkosta 30.6.2016 asti, ja kertoi, että asiasta päätettiin EU:n pysyvän komitean kasvinsuojeluainejaoston kokouksessa Brysselissä. Tuo uutinen löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/EUn…
Yleiskatsauksen Nurmijärven muinaisaikaan voit saada ainakin Nurmijärven pitäjän historian I osasta, v. 2003 painoksesta, johon on lisätty artikkeli varhaishistoriasta. Museoviraston sivuilla on luettavissa Seppä, Nurmijärven arkeologinen inventointi, 2006. Nurmijärven kirjaston kotiseutukokoelmaan on sijoitettu Vuoristo, Nurmijärven historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi Klaukkalassa ja Lepsämässä 15.-19.10.2007. Nurmijärven kunnan museon kotisivuilta on linkki mobiilioppaaseen Luonto ja historia lähellämme. Sen kautta pääsee tutustumaan kolmeen jääkauden aikaiseen luonnonmuodostumaan ja kolmeen kivikautiseen kohteeseen.
Linkit:
https://www.nurmijarvi.fi/wp-content/uploads/2019/08/17098-Nurmijarven_…
https://www.nurmijarvi....
Zoe Brisbyn kirjoja on valikoidusti saatavilla eri kirjastoissa ympäri Suomen. Voit halutessasi tehdä maksullisen kaukolainatilauksen tai hankintaehdotuksen kirjastoosi. Kirjoja voi ostaa myös nettikirjakaupoista. Parhain valikoima lienee ranskalaisissa.
Valitettavasti kirjaa on ollut pääkaupunkiseudun kirjastoissa ainoastaan yksi kappale ja se on kadonnut. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiinkaan sitä ei kuulu. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta voitte tilata sen Jyväskylän tai Oulun yliopistojen kirjastoista. Lisätietoa kaukopalvelusta osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ ja kaukopalvelulomake osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Voitte myös halutessanne täyttää kaukopalvelulomakkeen jossakin kirjastossa virkailijan kanssa.
Etsimisen voi aloittaa kirkonkirjoista. Tietoja voi kysyä seurakunnasta, jossa tutkimasi henkilö on ollut kirjoilla tai maistraatista. Kansallisarkistosta ja maakunta-arkistoista voi myös löytyä tietoa.
Aluksi kannattaakin tutustua Arkistolaitoksen Sukututkijoille-sivuun: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/sukututkijoille/
Internetistä löytyvään Hiski-tietokantaan kannattaa myös tutustua http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi
Vanhojen sanomalehtien osalta voit olla yhteydessä Kansalliskirjaston mikrofilmien lukusaliin, jossa vanhoja sanomalehtiä pystyy lukemaan mikrofilmiltä, puh (09) 191 22743 http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot/toimipisteet.ht…
Lehdet löytyvät myös Tampereen kaupunginkirjastosta. Ne voi tilata...
Kirjakierrätyspisteitä on varsin monen kunnan kirjastoissa eri puolilla Suomea. Alla linkki kirjastot.fi-sivustolla julkaistuun tämänhetkiseen tilanteeseen:
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tarkka vuosi ensimmäisten kierrätyskärryjen tai -hyllyjen tuloon kirjastoihin ei selvinnyt, mutta jokin 2000-luvun ensimmäisistä vuosista se lienee. Kouvolan pääkirjasto saattoi olla ensimmäinen. Siellä kierrätyspiste oli aluksi kirjaston kahviossa, mutta siirtyi myöhemmin lehtisaliin. Aloittamisvuosi oli todennäköisesti 2002 tai 2003.
