Yle-veroa, joka tämän vuoden (2013) alusta korvaa televisiolupamaksun, maksetaan 0,68 % (enintään 140 euroa vuodessa) ansio- ja pääomatuloista. Lisää tietoa Verohallinnon sivuilta:
http://www.vero.fi/fi-FI/Henkiloasiakkaat/Maksaminen/Ylevero
Raahen kaupunginkirjaston pääkirjastossa on lainattavissa
17 unkarinkielistä kirjaa. Kirjastoilla on myös mahdollisuus hyödyntää monikielisen kirjaston kokoelmaa erikoisempien kielten osalta.
Helsinkiläisestä säveltäjästä Veli-Pekka Bäckmanista ei löydy kokoelmistamme todellakaan muuta kuin mainitsemanne CD-levy. Se on omakustanne (Marras-Workshop) ja niin ollen sen kautta ei löydy edes levy-yhtiötä.
"Kirkko ja kaupunki" -lehden kotisivuilla http://www.kotimaa.fi/ on arkistossa vain vuoden numerot. Toimitukseen soittamalla saattaa selvitä missä numerossa ja minä vuonna mainitsemanne artikkeli on ollut. Yliopiston kirjasto säilyttää kotimaisia lehtiä, osaa mikrofilmeinä ja niitä voi tilata lukusalikäyttöön. -
Säveltäjän muu levytetty tuotanto on mitä todennäköisimmin omakustanteina julkaistua. TEOSTOsta http://www.teosto.fi/ voi kysyä säveltäjän yhteystietoja puhelitmitse, mikäli niitä ei ole ilmoitettu salaisiksi. Suomalaisen...
Omaa vaivaa säästää eniten tarjoamalla kirjoja BTJ Finlandin listoille, joita varsinkin yleiset kirjastot käyttävät. Sitä kautta tavoittaa useimmat Suomen yleisistä kirjastoista. Tieteellisiä kirjastoja on niin vähän, että niihin voinee olla suoraankin yhteydessä (Joensuu, Kuopio). Kirjastojen yhteystiedot löytyvät kätevästi täältä.
On toki aina mahdollista lähettää kirjastoille mainospostia, joka hyvin tehtynä voi olla myös tuloksekas tapa. Vaivaa siinä tietysti joutuu näkemään suhteellisen paljon, eikä kustannuksilta välty. Myöskään BTJ Finlandin kautta kirjoja välittävä joutuu hyväksymään sen, että tuloja ei juuri kerry.
Kirjastot.fi tarjoaa myös keskustelupalstan Pienkustantajien uutuuksia. Sinne kirjoittaminen edellyttää...
Tietoa rahoista voi hakea vaikkapa numismaattisten yhdistysten sivuilta. Suomen numismaatikkoliiton, joka on äskettäin julkaissut teoksen Keräilijän opas 2020, verkkosivulta löytyy mm. tietopankki, keskustelua, linkkejä ja yhteystietoja http://www.numismaatikko.fi/. Oulun Numismaattisella Kerholla on paljon tietoa sisältävä tietopankki http://www.oulunnumismaatikot.fi/tietopankki.htm.
Numismatiikkaan liittyvää löytyy myös Makupalat.fi-sivustolta https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_luokka%3A1041&sort=title&order=asc&f%5B1%5D=language%3Afi.
Helmet-kirjastoista ei valitettavasti löydy murrerunoja Ilpo Tiihoselta eikä hänen elämäkerta- ja teostiedoissaan (esim. Kirjasampo, Wikipedia) mainita, että hän olisi kirjoittanut savon murteella, vaikka Kuopiosta syntyjään olikin. Myöskään Finna.fi:stä hakusanoilla Ilpo Tiihonen, runot, savolaismurteet ei löydy vastaavuuksia.Muita savolaismurteilla kirjoitettuja runoja kyllä löytyy, tunnetuimpia tekijöitä lienevät Valde Aho ja Kalervo Kaatriala.Helmet-kirjastoissa saatavilla ovat seuraavat teokset:Aekusen naesen iholla : savolaeseen tappaan / Merja ToppiElä sinä, immeine, ylypeile? / [Kalervo KaatrialaMualiman kaaneimmat rakkausrunot / savon murteelle kääntäneet Heikki Hyvärinen, Raili PursiainenNäkökulumia : Savon runoja ja pakinoita /...
Suuressa tarukirjassa Ingjald Pahaneuvon kohdalla mainitaan, että kuningas Algot Jöötanmaalta saapui Ingjaldin isän hautajaisiin, mutta muuten Göötanmaan Algotista ei tosiaan kerrota. Suomeksi netistä en onnistunut löytämään tietoja, mutta englanniksi Wikipediassa kerrotaan niukasti Algaut/Algöt nimisestä Göötanmaan kuninkaasta, joka mainitaan Heimskringlassa. Tarkempia tietoja kuningas Algotista en kuitenkaan onnistunut verkosta löytämään, koska sama tieto toistuu useilla sivustoilla. Heimskringlan teksti löytyy kuitenkin verkosta ruotsiksi ja norjaksi, mikäli haluat tutustua siihen tarkemmin.
Lähteet
Henrikson, Törngren & Hansson: Suuri tarukirja (1984)
Wikipedia: Algaut https://en.wikipedia.org/wiki/Algaut
Heimskringla: ...
Runon nimen mukaisia kaikenkattavia hakemistoja ei toistaiseksia tietääkseni ole. Tiedustelemanne runot saattaisivat olla Eino Leinon Omenankukat ja Saima Harmajan Sireenit. Löysin ne Sinikka Pellisen kokoamasta antologiasta Suuri runokirja (Gummerus 1995), osastosta Keväästä kesään, tietysti ne sisältyvät myös Leinon ja Harmajan runokokoelmiin.
Käväisemällä kirjastossa ja tutkimalla luokan 38.1 sisältöä, löydät varmasti tietoa uhmaiästä, ja lisää kuvakirjoja aiheesta voit etsiä kirjoista Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa 1 ja 2 sekä Aihepiirit aakkosissa - näihin teoksiin on siis koottu vinkkejä kuvakirjoista, jotka käsittelevät jotakin tiettyä aihetta. Voit katsoa "uhman" lisäksi esim. otsikoiden "itsepäisyys", "tahto","kiukku", "suuttumus","riidat", "tottelemattomuus" tai "tunteet" alta.
Listaan tähän muutaman Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa - teoksista löytyneitä ehdotuksia:
-Ross, Tony: Tahdon hampaani,
-Bergström, Gunilla: Enkä! Mikko Mallikas sanoo
-Jeram, Anita: Niina Nurinnarin
-Louhi, Kristiina; Tomppa tahtoo
Kaikkien yllämainittujen teosten saatavuuden näet niin...
Kyseessä on ilmeisesti Ilmari Schepelin kirjoittama juttu Vanhalla Volgalla Venäjän vainioille. Tämä artikkeli on ilmestynyt Carelia-lehden numerossa 5/2007, (s.143-151).
Carelia-lehteä tulee Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä ainoastaan Itäkeskukseen. Kirjasto säilyttää lehden kuluvan vuoden numerot.
Tällä hetkellä numero 5/2007 on paikalla, joten artikkeli voidaan kopioida ja lähettää Kallion kirjastoon. Toimitusaika on 2-3 arkipäivää. Lähetetyistä valokopioista kirjasto perii palvelukopiomaksun, joka on 1 euro per sivu (http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/kirjavarasto/palvelukopiot ).
Helsingin kaupungin asunnot oy:ltä (http://www.hekaoy.fi/) kerrottiin, että yleistä parveketupakointikieltoa ei ole. Sieltä kehotettiin ottamaan yhteyttä taloyhtiön isännöitsijään, ja näin ehkä järjestyssääntöjen kautta vaikuttamaan asiaan.
Voisiko sormus olla luokkasormus ja lyhenne VYL tarkoittaisi Varkauden yhteislyseo ja VA olisi 5.luokka A (rinnakkaisluokka A). Tähän saisi vahvistuksen löytämällä elossa olevan luokkakaverin. Palveluun Koulukaverit https://www.koulukaverit.com/ rekisteröitymällä ja kirjautumalla voi viestitellä joillekin Varkauden yhteislyseon oppilaille, jotka ovat päättäneet koulunsa 1940-luvulla.
Apu-lehti ilmestyi vuosina 1968-72 nimellä Uusi Apu. Kansalliskirjastosta voisi saada kaukolainaksi mikrofilmatut vuosikerrat lehdestä. Hakumahdollisuutta lehden sisällöstä ei ole.
Maailmantapahtumia:
Vuosisatamme kronikka. Tässä teoksessa tapahtumat alkavat 1900-luvun alusta ja ovat vuoden mukaan eli siinä on erikseen 1934.
Muutosten vuosisata, osa 4, 1930-1945.
Suomea koskevaa 1930-lukuun liittyvää kirjallisuutta:
Suomi kautta aikojen, toim. Seppo Zetterberg, Allan Tiitta
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936, ajankuvia vuosilta 1936-1956
Kotimaamme kuva, Suomi 1937-1957
Manninen, Antero: Suomen kansan ajantieto
Mikäli haluat tietoa nimenomaan vuodesta 1934, kannattanee tutustua kyseisenä vuonna ilmestyneisiin lehtiin esim. Suomen kuvalehti, Kotiliesi.
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html voit etsiä aiheeseen liittyvää tietoa yhdistämällä asiasanat Suomi ja 1930-...
Puolustusvoimissa palvelusta suorittaneiden tiedot (palveluspaikka ja aika, palkitsemiset, rangaistukset, ylennykset jne.) käyvät ilmi kyseisen henkilön kantakortista. Sotien aikaisissa kantakorteissa on tiedot myös mahdollisista taistelupaikoista. Kantakortin voi tilata Kansallisarkistosta. Tilausohjeet ja lisätietoja arkistolaitoksen sivuilta:
https://www.arkisto.fi/fi/palvelut/n%C3%A4in-tilaat-kantakortin
Tarina kirjekyyhkystä voisi olla Ernest Thompson Setonin ”Arnaux, kirjekyyhkyn tarina” teoksesta Eläinten sankareita.
Arnaux-niminen kyyhkynen osallistuu erilaisiin kirjekyyhkyjen koulutuksiin ja kilpailuihin. Dramaattisten vaiheiden jälkeen kyyhky joutuu haukkojen saaliiksi ja haukkojen pesästä löytyy myöhemmin sen hopearengas.
Lampaan ja kissapedon välisestä ystävyydestä kertovaa kirjaa emme valitettavasti löytäneet.
Sellaista listaa ei Kirjasammossa ole. Sen sijaan on lista kirjablogeista, https://www.kirjasampo.fi/fi/kirjablogit/fi/kirjablogit. Niistä on mahdollista löytää yhteystiedot ja saada yhteys bloggaajiin.
Voisiko etsimäsi juttu olla Marjo Rämön kirjoittama ja Helsingin Uutisissa 7.5.2022 (päivitetty 9.1.2023) julkaistu "Anneli, 85, lähtee päivätansseihin leopardimekossa, joka on hankittu Mallorcalta 1965 – Erik, 93, kokee harrastuksen auttaneen vaikeassa elämäntilanteessa: "On tärkeää, että on jotain mitä odottaa". Juttua pääset lukemaan tästä linkistä https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4587543.
Yritin etsiä kirjaa Finna-haulla. Rajasin tarkennettua hakua sanoilla murhat ja historia. Tuloksen rajasin kirjoihin, suomenkielisiin ja 1900-luvulla ilmestyneisiin. Linkki Finnan hakutulokseen.
Löysin kolme kirjaa, jotka voisivat sisältää kaikki muistamasi aiheet.
Valittujen palojen Tuntematon totuus : uutta valoa historian arvoituksiin. Linkki Antikvariaatti.net
Valittujen palojen Ratkaisun hetket : 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaamme. Linkki Finlanfdiakirjaan sekä Olli Matikaisen Rikos historiassa. Linkki Tiedekirjaan
Mikään kirjoista ei tosin ole kuvaamasi hopeakantinen, eikä kovin neliömäinen.
