Hei,
kiitos kiinnostuksestasi valokuvanäyttelyn pitämiseen Mäntsälän kirjastossa! Meillä on Ehnroos-salissa kuukausittain vaihtuva näyttely, ja loppuvuonna on vielä joitakin vapaita kuukausia. Voimme sopia tarkemmin ajankohdasta, kun otat yhteyttä kirjaston sähköpostiin kirjasto@mantsala.fi
Samassa yhteydessä voimme sopia näyttelyn käytännön yksityiskohdista.
Strömsö-sarjan ohjeista on julkaistu kaksi kirjaa. Kirjassa Strömsö : Parhaat palat (2006) on monenlaisia ohjelmassa esitettyjä ohjeita. Villasukkia Strömsöstä (2019) puolestaan keskittyy ainoastaan villasukkaohjeisiin. Villapaidan ohje voi siis olla kirjassa Strömsö : Parhaat palat, mutta pelkästään neuleohjeisiin keskittynyt kirja on tehty vain villasukista. Strömsö-villapaidan ohje löytyy myös verkosta ohjelman sivuilta.
Linkit
Sandin, Rodas & Donner: Strömsö : Parhaat palat https://finna.fi/Record/helmet.1784252?sid=3990148583
Esselström ym.: Villasukkia Strömsöstä https://finna.fi/Record/anders.1743345?sid=3990151076
Strömsö-villapaidan ohje: https://yle.fi/aihe/a/20-307604
Nukketeatteriin liittyvää kirjallisuutta löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista n. 50 teosta, valitettavasti Plussa-aineistohaku näyttää antavan hieman suppeamman tuloksen (30) kuin virkailijapääte, koska osaa aineistosta ei ole asiasanoitettu. Hakusanana kannattaa käyttää monikkoa nukketeatterit.Tässä tapauksessa olisi ehkä viisainta käydä jossain kirjastossa paikanpäällä tekemässä haku.
Nukketeatterista löytyy seuraavia videoita; Tohelon ja Torvelon nukketeatteri--Maija Baricin hauskat nukkehahmot opastavat nukketeatterin tekemiseen. Arjunasta Ainoon--suomalaista nukketeatteria 1992 - Dokumenttielokuva suomalaisesta nukketeatterista, taltioitu valtakunnallisilla nukketeatteripäivillä Helsingissä 1992. Lasten päivä nukketeatterissa /...
Kirja on lainattavissa Parikkalan kunnankirjaston Saaren kirjastosta:
http://www.heilikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id=…
Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
Mikähän nukkekotikirja mahtaa olla kyseessä?
Plussa-tietokannasta löytyi kaksi nukkekoti/nukkekotikirja nimistä teosta (jätin pois laskuista kaunokirjalliset teokset, kuten Ibsenin Nukkekoti-romaanin). Sijaintitiedot on mahdollista tarkistaa esim. lähimmässä pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastossa.
Löytämäni nukkekotikirjat olivat:
Meggendorfer, Lothar: Nukkekoti (Das Puppenhaus)--vanhanaikainen taitettava nukkekoti, Otava, Helsinki, 1979, ISBN 951-1-05244-6
Boulton, Vivienne: Nukkekotikirja (Doll's house decorator), WSOY, Porvoo, 1995 ISBN 951-0-20132-4 (Kirjan kannessa myös tekstit: Tee itse nukketalon nuket, huonekalut ja pikkutavarat)¨
Lisäksi Plussasta löytyi myös:
Nukkekodin niksikirja, tekijä Tuula Peltola, Tammi, Helsinki 1987, ISBN...
Hei,
Eduskunnan kirjasto on tehnyt verkkosivuilleen tietopaketin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx
Sen kirjallisuusluettelosta on poimittavissa esimerkiksi seuraavat teokset:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993817524006250
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.991711264006250
Näiden takakansissa tai sisällysluetteloissa ei kuitenkaan ole mainintoja nimettömistä kyllä-puolen kampanjantekijöiden haastatteluista.
Voisiko kyseessä olla jompikumpi seuraavista teoksista?
Kansa euromyllyssä : journalismi, kampanjat ja kansalaisten mediamaisemat Suomen EU-jäsenyysprosessissa https://...
Sotilaiden tietoja löytyy kantakorteista. Sodassa kaatuneiden kantakortteja on digitoitu ja niitä voi katsella vapaasti verkossa, mutta sodasta selviytyineiden kantakortteja pääsee katsomaan vain kansallisarkiston toimipisteessä, ks. https://kansallisarkisto.fi/tilaa-kantakortti.Toinen vaihtoehto on tutkia jotakin veteraanimatrikkelia. Virpi Kivioja on koonnut niistä kattavan luettelon, ks. linkki. Suomen rintamamiehet -sarja on koko Suomen kattava.
Otteen suomenruotsalaisista kirjailijoista saat listattuna kun menet www.lib.hel.fi:n etusivulle, klikkaat Sanojen aika-painiketta ja siltä sivulta valitset Laajempi haku-vaihtoehdon (osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi )
Laajemmassa haussa valitset:
- Haen kirjailijoita -vaihotehdon
- Sukupuoli, Maakunta, Kotipaikka, Muoto, Asiasanat- kentissä: Mikä tahansa
- Kieli-kentässä: Ruotsi.
Muut kentät jätät tyhjiksi ja klikkaat lopuksi Hae-painiketta.
Saat esiin listan 34:stä kirjailijasta. Klikkaamalla kirjailijan nimeä saat ensin esiin pätkän hänen kirjoittamastaan tekstistä. Valikosta, jossa lukee Teksti 1, saat esiin mm kirjailijan henkilötiedot.
Jos haluat saada koko kuvan suomenruotsalaisista kirjailijoista, niin heistä on julkaistu...
Yhteistietokantaa tällaisesta aineistosta en löytänyt. WorldCatin mukaan tietokantaa ei olisi eurooppalaisissa kirjastoissa, mutta tietokannassa eivät ole kaikki kirjastot
mukana. Gabriel (http://www.lib.helsinki.fi/gabriel/ ) voisi olla paikka, jossa olisi tietoa aiheesta.
Ehdottaisin, että tiedustelet asiaa suomalaisesta kansallisesta elektronisesta kirjastosta FinELib:istä, http://www.lib.helsinki.fi/finelib/ . Heiltä saattaisi saada käypiä vinkkejä siitä, miten asiaa kannattaa lähestyä. Pohjoismaisen kirjastoaineiston paikannukseen sinänsä löytyy neuvoja Kirjastot.fi:n kaukopalvelusosioista, kohdasta Paikannusvälineitä, http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/paikannus/ .
Voisit myös yrittää kääntyä muiden pohjoismaisten Kysy...
Pasilan kirjaston kokoelmissa on Barbara Hulanickin omaelämäkerta "From A to Biba" (1984). Kirja on kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
Useat muodin historiaa käsittelevät teokset sisältävät varmasti jonkin verran tietoa ja kuvia Bibasta ja Hulanickistä. Kaikissa selailemissani muotikirjoissa nämä tiedot jäivät kuitenkin vain yksittäisiksi maininnoiksi, eivätkä ne siis sisältäneet kattavampaa Biban tai Hulanickin historiaa.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=from+a+to+biba&…
Raision kaupunginkirjastosta löytyy tieto, että runo on Larin-Kyöstin: löytyy mm. teoksesta Lapsuuden joulu: kauneimmat joulun runot ja laulut (osa 2).
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi mainitaan, että Ariela ja Ariella -nimet ovat Arielin sisarnimiä. Ariel tarkoittanee hepreaksi jumalan leijonaa.
Sariellan selitystä siitä ei suoraan löytynyt. Sari on Saaran muunnos. Saara on heprean ruhtinatar, prinsessa. Ella on Elinan (Helenan) tai Eleonooran lyhennys. Englannissa ajatellaan sen tarkoittavan kaunista keijukaista. Helena on alkuaan kreikan loistavaa, säteilevää merkitsevä sana.
Lisää merkityksiä löydät Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Wahlenbergia gloriosa (Royal Bluebell) kuuluu Campanulae-sukuun. Wikipedian mukaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Wahlenbergia_gloriosa) laji on villikasvi, joka kasvaa Australian sateisilla vuoristoalueilla. Suomenkielisissä lähteissä Campanulae-suvulla tarkoitetaan pääasiassa avomaalla kasvatettavaa, monivuotista, ruohovartista koristekasvia. Viljelykasvien nimistöstä (1996) ei Wahlenbergia-kasvien suomenkielistä termiä löydy, ja apua ei ole myöskään Puutarhakasvien nimistöstä (1975). Sulokello joissakin Internet-lähteissä viittaa Wahlenbergia hederacea -lajiin. Toisaalta Puutarhakasvien nimistön mukaan sulokellon tai kauluskellon tieteellinen nimi on Adenophora.
Kasvien maailma : Otavan iso kasvitietosanakirja (1981), kertoo Wahlenbergia...
Helsingistä Jean Améryn Schuld und Sühneä ei tunnu löytyvän. Kaukopalvelutilauksen voit tehdä oheisen linkin kautta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp.
Suomesta ja pohjoismaista toimitetun kaukolainan hinta on 4 euroa.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmissa on teos ”Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet” (1911), jossa on kolmen sivun mittainen kuvaus V. Heinäsen kiviveistämöstä ja sen tarjoamista palveluista. Kiviveistämöstä sekä Heinäsistä on muutama lyhyt maininta myös Hämeenlinnan kaupungin historian 4. osassa ja Kalvolan historian 2. osassa. Pertti Jotunin elämäkerta ”Monumenttien tekijä Vihtori Heinänen” on kuitenkin laajin esitys myös kiviveistämön historiasta.
Hämeenlinnan seudun kirjastojen paikallistietokannasta Arvista (http://arvi.kirjas.to/) löytyivät lisäksi seuraavat Vihtori tai Urho Heinästä käsittelevät artikkeliviitteet:
Kastari, Pirkko-Liisa: Eduskuntatalon kivityöt olivat Vihtori Heinäsen suururakka
julkaisussa: Hämeen sanomat 29....
Kirjan arvioitu ilmestymisaika on 15.3. Teosta on tilattu Helmet kirjastoihin yhteensä 39 kpl, joista 9 Espooseen.
Kunhan kirja on aikanaan saatu luetteloitua ja laitettua lainauskuntoon, voi siihen tehdä varauksen.
Vuonna 1995 Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä oli kaksi työelämän muutoksiin liittyvää artikkelia:
- Hiltunen Pekka, Työ muuttaa muotoaan: Työelämän muutos ja murros; fiktiota ja faktaa; haastateltavina mm. sosiologi Antti Kasvio, professori Pentti Malaska ja tutkija Matti Kortteinen (nro 1, s. 34-39)
- Palo Jorma, Työnarkomoney (nro 12, s. 53-55)
Nämä artikkelitiedot löytyvät Aleksi-lehtiviitetietokannan kautta, joka on käytettävissä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastoissa: http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Artikkeli_ja_lehtitiet… Tämän ikäiset lehdet on säilytetty Helsingin Pasilan ja Rikhardinkadun kirjastoissa.
Valitettavasti artikkelihaku ei ulotu vuotta 1995 kauemmas. Voit selata ja tarvittaessa kopioida...
