Tätä Karen Ericksonin vuonna 1986 suomeksi ilmestynyttä lasten kuvakirjaa ei ole myynnissä kirjakaupoissa, eikä ainakaan tällä hetkellä myöskään nettiantikvariaateissa tai yksityisten ihmisten myymänä netissä.
Kirjastoista eri puolelta Suomea sen voi saada lainaan. Leppävirran kirjaston kaukolainauksesta tietoa alla:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=+rauhoittuminen+on+helppoa+…
Alkukielellään englanniksi se olisi mahdollista ostaa:
https://www.amazon.com/Can-Settle-Down-Karen-Erickson/dp/0590334948
Esimerkiksi seuraavia sarjakuvia voisi kokeilla seuraavaksi:Johanna Witick: Oravalaakson tarinatAaron Blabey: Hurja jengiSophie Souid: PökäleMari Luoma: Romeo ja hirviötNiina Salmelin: HirviöpäiväkirjatTakuma Morishige: PulpettinaapuritIdéfix ja Voittamattomat (ensimmäinen kirja Gallian karvakorvat)Kenji Taira: Rock Leen ninjatarinatRüdiger Bertram ja Horst Hellmeier: Mega hölmö homma, Mega muhkea saalis ja Mega ehdottomasti kiellettyJason Platt: HuippuhäsläritKirjapuolelta voi käydä vilkaisemassa helppolukuisten hyllyä, esimerkiksi Paula Norosen Yökoulu-sarja on hauska. Sitten jos alkaa jo isompi tekstimäärä sujua, mm. Hannele Lampelan Paavali Pattinen -sarjaa kannattaa kokeilla. Ja tietenkin Dav Pilkeyn Kapteeni Kalsari -kirjoja (...
Useimmat varhaiset tiedot Takasesta ovat lähinnä kaakkoisesta Suomesta, 1700-luvulta mm. Elimäeltä, Miehikkälästä ja Sippolasta, 1739. Jämsässä on muistiin merkitty Carl Takanen 1824 ja Maskussa Michel Takanen jo 1450. 1900-luvun alkukymmenillä Takasia asui toisaalta Kaakkois-Suomessa, toisaalta lukuisissa pitäjissä Kuhmoisten-Virtain-Kuortaneen-Karstulan-Jyväskylän reunustaman alueen sisäpuolella, joitakin Nurmijärvellä, Rauman seudulla, Kankaanpäässä, Siikaisissa ja Sievissä. Lohjan pitäjässä on tunnettu sukunimenä sekä Takanen että Takainen (8). Nimen taustalla on usein Takala-niminen talo. Takanen on voinut siirtyä sukunimeksi talonnimestä myös suoraan.
Lähde:
Pirjo Mikkanen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava, 2000
Tällä hetkellä peliä ei näytä olevan hyllyssä missään kirjastossa. Sen sijaan kaksikin kappaletta on matkalla varaajille, pari on jo odottamassa noutoa. Ehkä jokin näistä on sinun varaamasi? Kun et kertonut mitään yhteystietojasi, en valitettavasti pysty tarkistamaan, missä tilassa juuri sinun varauksesi tällä hetkellä on, mutta kyllä, jos olet tehnyt varauksen, niin pelin pitäisi tulla sinulle valitsemaasi kirjastoon.
Kommunismista inspiraationsa saaneita aforismeja löytyy usealtakin kotimaiselta kirjoittajalta, mutta kysymyksessä esitettyä mietettä ei valitettavasti seulaani jäänyt. Tutkailin ehdotettuja Paasilinnaa, Parosta ja Haavikkoa, mutta myös Matti Kurjensaarta, Arvo Saloa, Jouko Tyyriä, Oiva Paloheimoa ja lukuisia muita, unohtamatta mainiota antologiaa Suomalaisen aforismiviisauden kultainen kirja, mutta eipä vain tärpännyt. Ehkäpä aktiivisten lukijoidemme joukosta löytyisi joku, joka tämän ajatelman tunnistaa...
Runo Pikkuinen paimen mainitaan useimmissa lähteissä Immi Hellenin suomennoksena tai suomennosmukaelmana. Ilmeisesti runo ei siis ole hänen omansa. Sävelmä on ruotsalainen kansansävelmä. Se löytyy ainakin näistä julkaisuista tai äänitteiltä:
- Koiramäen laulukirja / toimttanut: Katariina Heilala
- Suuri toivelaulukirja. 20
- Raparperin alla : wanhanajan ihanat lastenlaulut.
- Maamiehen laulukirja : maatalouskoulujen ja -järjestöjen käytettäväksi / toimittanut Pekka Puhakka.
- Pienten lauluja / säv. ja toim. Lauri Parviainen
- Kultaiset koululaulut vanhoilta ajoilta / toimittanut Timo Leskelä
- Liisa, Maija ja muut suosikit : 20 lastenlaulua (c-kasetti)
- Lennä, lennä leppäkerttu (cd-levy)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola...
Juice Leskisen tuotannon tekijänoikeudet ovat kaiketi hänen perikunnallaan. Kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon eli säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikin kustantajien tekijänoikeusjärjestöön:
http://www.teosto.fi/fi/mika_teosto_on.html
Kun et kerro, mistä kirjastosta olet laskun saanut, kysymykseen on valitettavasti mahdotonta vastata. Sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, joka laskun on lähettänyt. Kaikkien Suomen kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä: https://www.kirjastot.fi/kirjastot
Kirja on tulossa Helmet-kirjastojen kokoelmiin ja sen voi jo varata tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2431219?lang=fin. Voit toki myös soittaa minkä tahansa Helmet-kirjaston asiakaspalveluun tai käydä kirjastossa paikan päällä, jolloin henkilökunta tekee varauksen puolestasi.
Ludvig XIV:stä on kirjoitettu paljon kirjallisuutta. Niissä arvioidaan hänen merkitystään monesta näkökulmasta:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Suomeksi on tarjolla esim.
Lindqvist, Herman, Aurinkokuningas Ludvig XIV ; Sahlberg, Asko, kääntäjä. WSOY 2012, https://www.finna.fi/Record/anders.1295824
Cronin, Vincent, Ludvig XIV : kuningas ja ihminen; Numminen, Inari. Otava 1969, 2. painos 2006. https://www.finna.fi/Record/helka.9920226323506253
Tikanoja, Tuomas, Ludvig XIV:n politiikka Espanjan perintökysymyksessä 1697-1702. 1996, https://www.finna.fi/Record/jykdok.723463
En löytänyt taiteilijaa, joka olisi maalannut tai valokuvannut erityisesti hedelmien mätänemisprosessia eri vaiheissa, muita samankaltaisia kyllä.
Esimerkkinä voisi mainita Caravaggion maalauksen hedelmäkorista, jossa ensivilkaisulla näyttäisi olevan raikkaita, tuoreita hedelmiä parhaassa kuosissaan, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat jo eri tavoin mätänemisprosessin alussa. Voit lukea lisää tästä linkistä https://drawpaintacademy.com/basket-of-fruit/.
Hollantilaisen ja flaamilaisen koulukunnan vanitas-asetelmamaalaukset kertovat elämän turhuudesta ja katoavaisuudesta, joten kannattaa käydä hollantilaisen Rijksmuseumin sivuilla, joissa voi selata kuvia kokoelmasta. Esimerkiksi Abraham Mignon on käyttänyt aiheena...
Kannattaa aloittaa Joensuun seutukirjastosta löytyvistä teoksista, joita voit selata ja etsiä osoitteessa http://jokunen.jns.fi/?formid=find2&sesid=1200918732&ulang=fin
Haussa kannattaa käyttää asiasanahakua ja sopivia sanoja voisivat olla 'valaistus', 'valaisimet', 'sisävalaistus', 'lamput' ja 'valaisimet'. Hakusanoja kannattaa käyttää yksi kerrallaan.
Hakutuloksissa näyttää olevan monia hyvältä vaikuttavia kirjoja, joista osa on tosin englanninkielisiä.
Kannattaa myös hakea kotimaisesta artikkeviitetietokannasta ARTO:sta, jota voit käyttää lähimmässä kirjastossasi. Haulla 'sisävalaistus' ja 'valaistus' tulee mm. seuraavanlaisia artikkeleita:
1. Tekijät: Pettersson, Gunnar
Nimeke: Sisävalaistus vaatii suunnittelua
Aineisto:...
Rakennushallituksen historiikkia ei ole käytettävissä Varkaudessakaan, vaan lähteenä on Suomen valtiokalenteri. Toimistoarkkitehdeissä ainoa -oja-loppuinen on Martti Talvi-Oja; hänet mainitaan 1950 ja 1955, ei vielä 1946.
Muut toimistoarkkitehdit ovat Siitonen, Waskinen, Cronstedt, Kruskopf ja Erno (1950); vuonna 1955 uusina niminä Setälä ja Virtanen. Koko Rakennushallituksen nimiluettelossa mainitaan toinen -oja: rakennusosaston uudisrakennustoimiston apulaistoimistopäällikön sijaisena Reino Vehkaoja; hänet mainitaan 1955 (ei 1946 eikä 1950).
Valtiokalenterin muut vuodet ovat tarkistamatta. Toivottavasti tämä auttaa eteenpäin.
Kysymästäsi aiheesta löydät lisää kirjallisuutta hakusanoilla ' sairaus, kokemukset, henkilöhistoria, muistelmat, kuolema ' . Esimerkiksi mainittakoon Sederholm, Helena: Nainen jolla on sisällään sateenvarjo, 1998 ; Kuuppelomäki, Merja: Kärsimys ja toivo syöpää sairastavan ihmisen elämässä, 1997; Vilppola, Helmi: Perhosen lento, 1998; Lear, Martha: Sydänääniä, 1982.
Tilastokeskuksen muistio n:o 131 on saatavissa Tilastokirjastosta. Julkaisuja lainataan kuukausi kerrallaan kotilainoiksi. Myös Tilastokeskuksen ja Työministeriön työllisyyttä koskevat tilastojulkaisut ovat lainattavissa. Työministeriön ja Tilastokeskuksen työttömyyslukujen eroista voi lukea myös Internetistä osoitteesta http://tilastokeskus.fi/tk/el/tyoll08s.html . Tilastokeskuksen kirjaston yhteystiedot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta, http://www.tilastokeskus.fi .
Teoksen Äiti ja kaksi tytärtä (A mother and two daughters) on kirjoittanut Gail Godwin. Tätä kirjoitusasua on käytetty mm. Kongressin kirjastossa sekä Fennica-luetteloissa
HelMet-kirjastoissa tarkastetaan pian, kumpi muoto on oikeampi ja luettelo korjataan, jos siihen on aihetta.
Ota mukaasi omat CD-R tai CD-RW -levyt. HelMet-kirjastojen tarjoamista digitointimahdollisuuksista kerrotaan tarkemmin tällä sivulla
http://www.helmet.fi/fi-FI/Digihelmet/Digihelmet/Digitoi_helmesi_taltee…
Varaus voimassa -päivämäärää ei saa poistettua itse Helmet-palvelun kautta. Kirjaston henkilökunta saa sen poistettua. Ota suoraan yhteyttä lähikirjastoosi, tarvitsemme kirjastokortin numeron, jotta voimme käydä muokkaamassa varaustasi.
Det har inte hittats en dikt som börjar exakt så. Kunde den vara nogåndera av de här:
- Artur Lundkvist, Emigranter. Den börjar: ”De kom från karga bygder…” (diktsamlingen Vit man, 1932
- J. L. Runeberg, Högt bland Saarijärvis moar börjar ” Högt bland Saarijärvis moar bodde
bonden Paavo på ett frostigt hemman,…” (Dikter, 1830):
http://runeberg.org/runeberg/0_15_25.html
