Myllypuron mediakirjastossa voi digitoida kyseisiä videoita, jos asiakas tuo mukanaan oman kameran. Digitointiajan voi varata puhelimitse tai käymällä paikan päällä.
Myllypuron mediakirjasto:09 310 85092
Kiviparintie 2
00920 Helsinki
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Myllypuron_mediakirjas…
Nykysuomen sanakirja ei varsinaisesti tunne kyseisiä sanoja, mutta ne on ilmeisesti johdettu verbeistä röyhtäistä tai röyhtäyttää, yleiskieliset muodot: röyhtäys, röyhtäisy.
Röyhtäistä: päästää (us. äänekkäästi) mahalaukkuun kerääntynyttä kaasua suun kautta, ryökäistä, röyhkäistä.
Röyhtäyttää: aiheuttaa röyhtäys, panna röyhtäisemään.
Sanat voivat tietysti olla myös kuvailevia ei-yleiskielen sanoja, joilla on asiayhteydessään ihan eri merkitys.
Jos niihin tuli uudet, myöhäisemmät päivämäärät, uusiminen onnistui. Jos haluat selvittää asiaa, käänny oman kirjastosi puoleen ja kerro ilmiöstä. Heitä voisi kiinnostaa tietää, että jokin uusimisesto ei toimi.
Heikki Poroila
Kutsun kohdentamisesta luonnollisesti päätetään tarpeen mukaan.
Suppeassa versiossa esittelytilaisuus suunnataan lähinnä kulttuuritoimenjohtajalle sekä kirjasto- ja kulttuurilautakunnalle. Näin silloin, kun halutaan varmistaa, että he ovat mahdollisimman hyvin kirjaston tilanteen tasalla.
Laajassa versiossa, kun esim. otetaan käyttöön uusi kirjastorakennus,voidaan kutsua kaikki kunnan päättäjät ja myös tiedotusvälineiden edustajat.
HelMet-haun päivityksen jälkeen joillain asiakkailla on ollut vastaavaa ongelmaa. Se on korjautunut, kun on tyhjentänyt selaimen välimuistin ja käynnistänyt selaimen uudelleen.
Pahoittelemme!
Kirjaston kautta ei pääse netissä lukemaan vanhoja Melody Maker -lehtiä mainitsemasi sivun kautta tai muutenkaan.
Kuopion Varastokirjastossa lehtiä on vuosilta 1975(vajaa), 1983 (vajaa), 1984 (koko vsk.), 1985,1986 (vajaat), 1987-2000 (koko vsk:t). Varastokirjastosta lehtiä lainataan kaukolainaksi kirjastosi kautta.
Professori Henrik Meinanderin esiintyi Siuntion kirjastossa. Esitys striimattiin Siuntion kirjaston Facebook-sivuilla, ja se on edelleen nähtävillä siellä.
https://www.facebook.com/siuntionkirjasto/videos/756202711620474/
Kokeilin ensin Helmet hakua, mutta 30 vuotiaita oppikirjoja ei enää ole kokoelmissamme.
Seuraavaksi kokeilin Finna.fi hakua, joka hakee suomen museiden ja kirjastojen kokoelmista. Siletä löytyi hakusanalla LISP language 7 ehdokasta. Finna hakutulos
esim 1990 julkaistu Steel, Guy L.:Common Lisp: the language
Myös Googlen teoshaulla löytyy Lisp-oppaita. Haun voi rajata vuosiluvuilla. Google hakutulos
esim. 1987 Stephen Slade: The Programming Language: a Dialect of LISP
Toivottavasti nämä auttavat eteenpäin.
Tieteen termipankin mukaan epigrafiikka tutkii kovaan materiaaliin, kuten kiveen, keramiikkaan tai metalliin, hakattuja tai kaiverrettuja kirjoituksia. Epigrafit eli piirtokirjoitukset ovat olleet muinaiskulttuureissa keskeinen ja toisinaan myös ainoa kirjallisen kulttuurin muoto.
Kirjalllisuudentutkimuksessa epigrafi tarkoittaa mietelausetta tai mottoa teoksen tai luvun alussa. Epigrafeja on tavattu esimerkiksi haudoista, sarkofageista, muistolaatoista ja -tauluista, patsaista jne. Niiden tarkoituksena on selittää niiden esineiden merkitystä, joihin ne on piirretty.
Epigrafiikka ei rajoitu ainoastaan hieroglyfien tai mayojen piirtokirjoituksen tutkimiseen, vaan sillä on ollut suurimerkitys esimerkikisi...
Olisikohan kirja ollut joku näistä?
Pohjakosketus / Nina Honkanen. 2019
Myrskynen : eräänlainen perhetarina / Riitta Kuoppamäki ja Katriina Silvennoinen. 2020
Jäämeri : romaani perheasioista / Siina Tiuraniemi. 2020
Anna minulle nimi / Ritva Hellsten. 2022
Hain Helmet tarkennetulla haulla ja asiasanoilla avioero, suomenkielinen kirjallisuus. Rajasin julkaisuajan 2018-2023. Linkki Helmet hakuun
Sienet ovat symbioottisia eliöitä, jotka auttavat muita lajeja, usein puita, saamaan vettä maaperästä. Vastineeksi ne saavat puulta itselleen tärkeitä ravintoaineita sekä hiilidioksidia, jota ne eivät itse tuota. Sienet tarvitsevat vettä ja happea myös itse, mutta se ei suinkaan riitä niille.
Sienet eivät yhteytä, mutta useat lajit tarvitsevat happea soluhengitykseen, jonka avulla ne pilkkovat ravintoaineita itselleen sopivampaan muotoon. Jotkut sienet elävät hapettomissakin oloissa. Puilta ne saavat mm. erilaisia sokereita, joita tarvitaan itiöntuotantoon.
Lähteitä:
Solunetti: sienet
Viherympäristöliitto: Mitä puun juuristossa tapahtuu?
Yle: Tutkijat ovat paljastaneet sienten ja puiden kemiallisen...
Sampsa Astalan esittämä "Mikä pahan tappais" alkaa noilla sanoilla. Laulun ovat säveltäneet Sampsa Astala ja Matti Toivonen. He ovat myös laulun sanoittajat.Mikä pahan tappais YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=oLmWE_wVeCg
Hei!
Kaarina Helakisa on kirjoittanut paljon hyviä loruja, esimerkiksi
kirjat Niille, joilla on nauravat korvat ja Pallerokirja.
Hyviä lastenrunokokoelmia ovat myös Suomen lasten runotar ja Tammen kultainen lastenrunokirja.
Perheen pienimmille sopivia kuvakirjoja ovat vaikkapa Maikki Harjanteen Santtu ja ihana Iina ja vanhemmat Minttu-kirjat, myös Kristiina Louhen Aino- ja Tomppa-kirjat ovat hyviä.
Tuoreimmista kuvakirjoista voisi mainita Jo Lodgen Leikitään, Kroko ja Sanna Pelliccionin Onni-pojan puuhakas päivä.
Lisää hyvää luettavaa kannattaa kysellä kirjastosta.
Nupukkaa (nutukkaa) en ikävä kyllä hakuteoksista onnistunut löytämään. Lähimpänä tätä nimeä Ella Rädyn ja Pentti Alangon Viljelykasvien nimistössä lienevät lutukka ja nukula, mutta niistä kumpaakaan tuskin voi nimittää alkuperältään venäläiseksi. Yrtin ulkoisista tuntomerkeistä voisi olla apua tietoa etsittäessä, sillä - niin kuin Viljelykasvien nimistö huomauttaa - maamme eri osissa käytetään monista kasveista eri nimiä, ja toisaalta samaa nimeä voidaan käyttää aivan eri lajeista.
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/lutukka
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/nukula
Välimeren seudulta kotoisin olevaa hyvänheikinsavikkaa käytetään pinaatin tapaan. Vihanneksena siitä hyödynnetään nuoret lehdet. Keväällä...
"Jossain" löytyy nuottikokoelmasta Hitit : 70-luku. F-kustannus, 1997/2005. ISBN 952-461-097-3.
Suomen nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan laulua "Näin juhlii suomalainen" ei ole julkaistu nuottina.
Laulu vaikuttaa olevan mukaelma tutuista sävelmistä: sen A-osa tuo vahvasti mieleen Säkkijärven polkan ja väliosan sointukierto on samanlainen kuin vaikkapa laulussa Reissumies ja kissa.
Laulun voi säestää näillä soinnuilla:
Gm / Am / D7 / Gm --(2 krt)
F / Bb / A7 / D7
Gm / Am / D / D7 G
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjaston musiikkiosastolla on nuotti Concert and contest collection for C flute : with piano accompaniment, jonka on toimittanut H. Voxman. Nuotissa on mm. Wilhelm Poppin Valse gracieuse, op261, nro 2. Nuotin kuvailutietojen mukaan se on partituuri eli siinä on huilustemma ja pianosäestys, ei erillistä huilustemmaa.
Nopein tapa saada pianosäestysnuotti tähän kappaleeseen on käyttää Petrucci Music Librarya (http://imslp.org). Sieltä sanan Scores alta löytyy säveltäjälista (Composers) ja P-kirjaimen kohdalta nimi Popp, Wilhelm. Hänen teostensa joukosta Valse gracieuse löytyy M-kirjaimen kohdalta nimellä 6 Morceaux mélodiques très faciles, op.261. Klikkaamalla tätä nimekettä löydät Valse gracieusen partituurin...
Kirjaston tietokannasta voi hyvinkin löytyä aineistoa, jota ei juuri nyt ole mistään kirjastosta saatavana. Syitä voi olla kaksi:
Uutuuksien nimeketietueita ostetaan myös kirjaston ulkopuolelta. Tiedot tulevat niin suurina erinä, että aina ei tiedetä etukäteen, hankitaanko pääkaupunkiseudun kirjastoihin todella ne kaikki.
Toisaalta tietokantaan jää "roikkumaan" turhia nimeketietoja silloin, kun kaikki kappaleet on poistettu kierrosta. Nimekkeiden perustietoja ei kiirehditä poistamaan heti, koska myöhemmin voidaan kuitenkin hankkia taas uusia kappaleita. Näiden perustietojen uudelleen syöttäminen tietokantaan on suurehko työ. Aika ajoin tietokanta kuitenkin puhdistetaan turhista tiedoista.
Kertomassasi tilanteessa on kyse jälkimmäisesta...
